{"id":243,"date":"2020-03-23T07:45:16","date_gmt":"2020-03-23T07:45:16","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/?p=243"},"modified":"2020-03-23T07:47:17","modified_gmt":"2020-03-23T07:47:17","slug":"pedagogisen-dokumentoinnin-toteuttamisessa-lahdettava-liikkeelle-pienin-askelin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/2020\/03\/23\/pedagogisen-dokumentoinnin-toteuttamisessa-lahdettava-liikkeelle-pienin-askelin\/","title":{"rendered":"Pedagogisen dokumentoinnin toteuttamisessa l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 liikkeelle pienin askelin"},"content":{"rendered":"\n<p>Varhaiskasvatussuunnitelman\nperusteissa (2018, 37) pedagoginen dokumentointi kuvaillaan keskeiseksi\nvarhaiskasvatuksessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi toiminnan suunnittelun, toteuttamisen,\narvioimisen ja kehitt\u00e4misen v\u00e4lineeksi. Varhaiskasvattajat ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t\npedagogisen dokumentoinnin merkityksen, mutta siit\u00e4 huolimatta sen k\u00e4ytt\u00e4minen\non varhaiskasvatuksen kent\u00e4ll\u00e4 paitsiossa (Mansikka 2019, 101; Rintakorpi 2018,\n5). <\/p>\n\n\n\n<p>Virve Huuskon sosiaalialan YAMK-opinn\u00e4ytety\u00f6n tarkoituksena oli edist\u00e4\u00e4 pedagogisen dokumentoinnin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja tavoitteena oli tuottaa malli pedagogisen dokumentoinnin aloitusvaiheeseen. Opinn\u00e4ytety\u00f6 toteutettiin tutkimuksellisena kehitt\u00e4mishankkeena Vantaan varhaiskasvatuksessa k\u00e4ynniss\u00e4 olleen Koulutuksellien tasa-arvo -hankkeen yhteydess\u00e4. Hankkeessa ty\u00f6skennelleet Kota-opettajat osallistuivat aktiivisesti kehitt\u00e4miseen. Uusia n\u00e4k\u00f6kulmia etsittiin muun muassa kehitt\u00e4v\u00e4n vertaisk\u00e4ynnin ja ty\u00f6pajaty\u00f6skentelyn keinoin. Tulosten ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten perusteella syntynyt malli helpottaa ilmi\u00f6\u00f6n perehtymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2020\/03\/pala_kakkua2.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-244\" width=\"456\" height=\"454\" srcset=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2020\/03\/pala_kakkua2.png 335w, https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2020\/03\/pala_kakkua2-300x298.png 300w, https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2020\/03\/pala_kakkua2-150x150.png 150w\" sizes=\"auto, (max-width: 456px) 100vw, 456px\" \/><figcaption><strong>Kuvio 1<\/strong>. Malli pedagogisen dokumentoinnin aloitusvaiheeseen. (Kuvio: Virve Huusko)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>Pedagogisen\ndokumentoinnin kakku -malli<\/strong> <\/h3>\n\n\n\n<p>Malli\nrakentuu tiimin sitoutumisen, menetelm\u00e4n valinnan, n\u00e4kyv\u00e4ksi tekemisen sek\u00e4\nosallisuudesta huolehtimisen palasista. Palat kuvaavat teemoja, jotka nousivat\nkehitt\u00e4mishankkeen keskeisiksi tuloksiksi. Pedagogisen dokumentoinnin\naloitusvaiheessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huolehtia koko tiimin sitoutumisesta. Jos\ntoteuttaminen ei ole koko varhaiskasvatustiimin yhteinen tavoite, koetaan se\narjessa haasteelliseksi. Toimintakulttuurin muutos pedagogista dokumentointia\ntukevaksi alkaa yhteisest\u00e4 sitoutumisesta. (Huusko 2019, 52\u201357.)<\/p>\n\n\n\n<p>Pedagogisen\ndokumentoinnin prosessiin liittyv\u00e4t menetelm\u00e4n valinnan ja n\u00e4kyv\u00e4ksi tekemisen\npalaset kuvaavat sit\u00e4, ett\u00e4 aloitusvaiheessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 prosessiin\nliittyvi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 varhaiskasvatustiimin kesken. Valitun menetelm\u00e4n, kuten valokuvaamisen,\navulla tuotetut dokumentit tuodaan esille kaikkien n\u00e4ht\u00e4ville\nvarhaiskasvatuksen oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, jolloin niihin voidaan helpommin palata\ntiimin, lasten ja vanhempien kanssa. Yhteisen reflektion avulla toiminnan suunnittelu ja\nkehitt\u00e4minen mahdollistuvat. Osallisuus liittyy vahvasti pedagogisen\ndokumentoinnin viitekehykseen ja sen huomioiminen muodostaakin viimeisen palan\nkakusta. (Huusko 2019, 52\u201357; Rintakorpi &amp; Vihamari-Henttonen 2018, 80\u201385;\nVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, 37.)<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><strong>Haukataan\nvain pieni pala kakkua<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Kehitt\u00e4mishankkeen t\u00e4rkein johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on, ett\u00e4 aloitusvaiheessa on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 liikkeelle pienin askelin. Pedagoginen dokumentointi tarjoaa kasvattajille keinon tarkastella ja toteuttaa ty\u00f6t\u00e4 uudella tavalla, jossa osallisuudella ja reflektoinnilla on keskeinen merkitys. Uuden oppiminen vaatii aikaa ja siin\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 koko varhaiskasvatustiimin vahvuuksia. T\u00e4m\u00e4 onnistuu, kun l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n liikkeelle pienin askelin dokumentoimalla yksitt\u00e4isi\u00e4 arjen tilanteita. Yhdess\u00e4 sitoutumalla opetellaan uutta toimintatapaa. (Huusko 2019, 52; Mansikka 2019; 114; Salminen &amp; Suhonen 2008, 10\u201311,24.)<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"850\" height=\"596\" src=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2020\/03\/pala_kakkua.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-248\" srcset=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2020\/03\/pala_kakkua.png 850w, https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2020\/03\/pala_kakkua-300x210.png 300w, https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2020\/03\/pala_kakkua-768x539.png 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 850px) 100vw, 850px\" \/><figcaption><strong>Kuva 1<\/strong>. Aloitusvaiheessa haukataan vain pieni pala kakkua (Kuva: <a rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\"Creative Commons (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\" href=\"https:\/\/search.creativecommons.org\/photos\/9d9054f3-e9f4-48d0-bfd2-f656dc0f9762\" target=\"_blank\">Creative Commons<\/a>)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Mit\u00e4 useampi \u201cpedagogisen dokumentoinnin kakun\u201d palanen haukataan, eli saadaan toteutumaan arjessa, sit\u00e4 positiivisemmat vaikutukset  toiminnalla on varhaiskasvatuksen laatuun. Pedagogisen dokumentoinnin kautta kasvattajat osoittavat ammatillista osaamistaan ja tuovat varhaiskasvatusta kaikkien n\u00e4ht\u00e4ville. (Mansikka 2019, 101; Rintakorpi 2018, 32; Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, 38, 61; Heikka, Hujala, Turja &amp; Fons\u00e9n 2017, 66\u201367.)<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kirjoittajat<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Virve Huusko<\/strong> valmistui joulukuussa 2019 sosionomi (YAMK) -tutkinnosta Lahden ammattikorkeakoulusta. \u201cPedagogisen dokumentoinnin kakku\u201d -malli pedagogisen dokumentoinnin aloitusvaiheeseen on h\u00e4nen opinn\u00e4ytety\u00f6ns\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p><strong>Jaana Mantela<\/strong> on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja on ohjannut Virve Huuskon (YAMK) opinn\u00e4ytety\u00f6n \u201cPedagogisen dokumentoinnin kakku\u201d -malli pedagogisen dokumentoinnin aloitusvaiheeseen.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Heikka, J., Hujala, E., Turja, L. &amp; Fons\u00e9n, E. 2017. Havainnointi ja arviointi varhaispedagogiikassa. Teoksessa Hujala, E. &amp; Turja, L. (toim.) Varhaiskasvatuksen k\u00e4sikirja. 4. uudistettu painos. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus, 56\u201368.<\/p>\n\n\n\n<p>Huusko, V.\n2019. \u201cPedagogisen dokumentoinnin kakku\u201d Malli pedagogisen dokumentoinnin\naloitusvaiheeseen. YAMK-opinn\u00e4ytety\u00f6. Lahden ammattikorkeakoulu, Lapsi- ja\nperhepalveluiden kehitt\u00e4minen. <\/p>\n\n\n\n<p>Mansikka, J-E. 2019. Pedagoginen dokumentointi Reggio Emilian ja j\u00e4lkistrukturalismin viitekehyksess\u00e4. Varhaiskasvatuksen tiedelehti\/Journal of Early Childhood Education Research 8(1)\/2019, 100\u2013120.<\/p>\n\n\n\n<p>Rintakorpi, K. 2018. Varhaiskasvatuksen\ntallentamisesta kohti pedagogista dokumentointia. Kasvatustieteellisi\u00e4\ntutkimuksia, numero 24. Helsinki: Yliopistopaino Unigrafia. <\/p>\n\n\n\n<p>Rintakorpi,\nK. &amp; Vihmari-Henttonen, E. 2018. T\u00e4\u00e4 on meid\u00e4n maailma!\nPedagoginen dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Helsinki: Lasten Keskus ja\nKirjapaja Oy.<\/p>\n\n\n\n<p>Salminen, L. &amp; Suhonen, R. 2008. Oppiminen ja\noppimismenetelm\u00e4t ja niiden hy\u00f6dynt\u00e4minen ammatillisen kehittymisen tukena \u2013\nraportti t\u00e4ydennyskoulutuksesta ja sen mahdollisuuksista. H\u00e4meenlinna: H\u00e4meen\nammattikorkeakoulu.<\/p>\n\n\n\n<p>Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. M\u00e4\u00e4r\u00e4ykset ja ohjeet 2018:3a. Helsinki: Opetushallitus. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018, 37) pedagoginen dokumentointi kuvaillaan keskeiseksi varhaiskasvatuksessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi toiminnan suunnittelun, toteuttamisen, arvioimisen ja kehitt\u00e4misen v\u00e4lineeksi. Varhaiskasvattajat ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t pedagogisen dokumentoinnin merkityksen, mutta siit\u00e4 huolimatta sen k\u00e4ytt\u00e4minen on varhaiskasvatuksen kent\u00e4ll\u00e4 paitsiossa (Mansikka 2019, 101; Rintakorpi 2018, 5). Virve Huuskon sosiaalialan YAMK-opinn\u00e4ytety\u00f6n tarkoituksena oli edist\u00e4\u00e4 pedagogisen dokumentoinnin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja tavoitteena oli tuottaa malli pedagogisen dokumentoinnin aloitusvaiheeseen. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[27],"tags":[119,118,117,116],"class_list":{"0":"post-243","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-osallisuuden-edistaminen-ja-turvallinen-arki","7":"tag-kehittaminen","8":"tag-osallisuus","9":"tag-pedagoginen-dokumentointi","10":"tag-varhaiskasvatus","11":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/243","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=243"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/243\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":251,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/243\/revisions\/251"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=243"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=243"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=243"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}