{"id":347,"date":"2020-04-07T05:57:35","date_gmt":"2020-04-07T05:57:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/?p=347"},"modified":"2020-04-07T05:57:36","modified_gmt":"2020-04-07T05:57:36","slug":"saa-olla-vain-pysahtyminen-ja-sen-aiheuttama-ahdistuneisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/2020\/04\/07\/saa-olla-vain-pysahtyminen-ja-sen-aiheuttama-ahdistuneisuus\/","title":{"rendered":"\u201dSaa olla vain\u201d \u2013 pys\u00e4htyminen ja sen aiheuttama ahdistuneisuus"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"719\" height=\"707\" src=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2020\/04\/Kuva1.jpg\" alt=\"Kuva 1. Hengitysharjoitusten tarkoituksena on ankkuroida mieli juuri k\u00e4sill\u00e4 olevaan hetkeen. (Kuva: Marika Uusi-Simola) \" class=\"wp-image-348\" srcset=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2020\/04\/Kuva1.jpg 719w, https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2020\/04\/Kuva1-300x295.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 719px) 100vw, 719px\" \/><figcaption><strong>Kuva 1<\/strong>. Hengitysharjoitusten tarkoituksena on ankkuroida mieli juuri k\u00e4sill\u00e4 olevaan hetkeen. (Kuva: Marika Uusi-Simola) <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Poikkeusolot\nSuomessa ovat pakottaneet meist\u00e4 monet j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kotiin ja j\u00e4tt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n pois\nharrastuksista. Helposti arjen kiireess\u00e4 tiedostamatta j\u00e4\u00e4nyt ahdistus saattaa\nmonen kohdalla nostaa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Pys\u00e4htyminen ja \u00e4killisesti lis\u00e4\u00e4ntynyt\nvapaa-aika pakottaa kohtaamaan tunteita, joita on saattanut v\u00e4ltell\u00e4 jo pitk\u00e4\u00e4n.\nMy\u00f6s ep\u00e4tietoisuus tulevasta ja esimerkiksi omasta tai l\u00e4heisten terveydest\u00e4\nsaattaa aiheuttaa stressi\u00e4 ja pelkoa. <\/p>\n\n\n\n<p>Ahdistuneisuus on tunnetila, johon liittyy tietoinen tai\ntiedostamaton huoli nykyhetkeen tai tulevaisuuteen liittyv\u00e4st\u00e4 todellisesta tai\nkuvitellusta tapahtumasta. Tunteet, olivatpa ne negatiivisia tai positiivisia,\novat suorassa yhteydess\u00e4 tapaamme hengitt\u00e4\u00e4. Ahdistus ja stressi aktivoivat\nsympaattista hermostoa, jonka vaikutuksesta hengitys kiihtyy ja muuttuu\nep\u00e4tasapainoiseksi. My\u00f6s hengityksen pid\u00e4tt\u00e4minen voi olla tiedostamaton tapa kontrolloida\nahdistusta. Ep\u00e4tasapainoista hengityst\u00e4 esiintyy muun muassa eri\nmielenterveysh\u00e4iri\u00f6iden, j\u00e4nnityksen, stressin ja kivun yhteydess\u00e4. (Huttunen\n2018; Martin 2013.)<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tietoinen\nhengitys apuna tunteiden tarkastelussa ja hyv\u00e4ksymisess\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Tietoisella\nhengityksell\u00e4 tarkoitetaan mielen suuntaamista hengitykseen tietoisesti. Sen\ntarkoituksena ei kuitenkaan ole keskitt\u00e4\u00e4 huomiota hengityksen kontrollointiin,\nvaan her\u00e4tt\u00e4\u00e4 uteliaisuutta omaa hengitystapaa kohtaan. Usein pelkk\u00e4\nhengityksen tarkastelu riitt\u00e4\u00e4 hengityksen rauhoittamiseksi. Hengitysharjoittelun\npohjana onkin \u201dsaa olla vain\u201d -ajatus. (Martin 2013.) Hidastuvan hengityksen\nvaikutuksesta parasympaattinen hermosto aktivoituu, jolloin syke ja verenpaine\nlaskevat. Vuonna 2018 tehdyss\u00e4 systemaattisessa katsauksessa havaittiin, ett\u00e4\nhidas hengitys helpotti rentoutumista ja lis\u00e4si lohdullisuuden sek\u00e4\nmiellytt\u00e4v\u00e4n olon tunteita. Tutkimuksessa hidas hengitys v\u00e4hensi kiihtymyksen,\nahdistuneisuuden, masennuksen, vihan ja h\u00e4mmennyksen tunteita. (Zaccaro,\nPiarulli, Laurino, Garbella, Menicucci, Neri &amp; Gemignani 2018, 1-2.) <\/p>\n\n\n\n<p>Jokainen p\u00e4iv\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 hetki\u00e4, jolloin voimme tulla tietoiseksi tavastamme hengitt\u00e4\u00e4. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen huomion kohdistaminen hengitykseen voi toimia tehokkaana rauhoittumisen ty\u00f6kaluna arjessa, jossa kohtaamme v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ahdistusta ja ep\u00e4varmuutta. Hengityst\u00e4 on hyv\u00e4 kuulostella erilaisissa arkip\u00e4iv\u00e4n askareissa: onko oma hengitys katkonaista, pid\u00e4tt\u00e4\u00e4k\u00f6 hengityst\u00e4\u00e4n vai virtaako se vapaasti? Tietoisen hengityksen avulla voi oppia pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n omien tunteiden \u00e4\u00e4relle, hellitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ahdistuksesta ja p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n irti mielt\u00e4 painavista ajatuksista. (Martin 2016, 139-140.) Kun hengitys on luonnollista ja sit\u00e4 rytmitt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4 hengitystauko, lihakset rentoutuvat ja autonomisen hermoston aiheuttama j\u00e4nnittyneisyys kehossa v\u00e4henee. (Martin ym. 2017, 132.)<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"550\" height=\"662\" src=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2020\/04\/Kuva2.jpg\" alt=\"Kuva 2. Hengitysharjoitusten avulla voidaan harjoitella omien tunteiden hyv\u00e4ksymist\u00e4 ja ahdistuksen siet\u00e4mist\u00e4. (Kuva: Marika Uusi-Simola)\" class=\"wp-image-349\" srcset=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2020\/04\/Kuva2.jpg 550w, https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2020\/04\/Kuva2-249x300.jpg 249w\" sizes=\"auto, (max-width: 550px) 100vw, 550px\" \/><figcaption><strong>Kuva 2<\/strong>. Hengitysharjoitusten avulla voidaan harjoitella omien tunteiden hyv\u00e4ksymist\u00e4 ja ahdistuksen siet\u00e4mist\u00e4. (Kuva: Marika Uusi-Simola)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Hengitysharjoitukset apuna ahdistuksen hyv\u00e4ksymisess\u00e4<br> <br> <\/strong>Sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6liitto SYLI ry on julkaissut hiljattain hengitysharjoitusoppaan, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 viisi erilaista hengitysharjoitusta. Opas on tuotettu opinn\u00e4ytety\u00f6n\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 LAB-ammattikorkeakoulun kanssa. Oppaan hengitysharjoitteet rauhoittumiseen ja ahdistuksenhallintaan on suunnattu erityisesti sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6\u00f6n sairastuneille, mutta my\u00f6s terapian ty\u00f6kaluiksi alan ammattilaisille. Oppaan harjoitteita voi kuitenkin kokeilla ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kuka tahansa, sill\u00e4 tunteena ahdistus koskee meist\u00e4 jokaista. Harjoituksilla pyrit\u00e4\u00e4n opettelemaan vaikeiden tunteiden kohtaamista ja lievitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ahdistusta rauhallisen, hitaan ja tietoisen hengityksen avulla. Harjoitteet vaikuttavat hengitykseen muun muassa aktivoimalla palleahengityst\u00e4, pident\u00e4m\u00e4ll\u00e4 uloshengitysvaihetta sek\u00e4 suuntaamalla hengitysliikett\u00e4 kohti alavatsaa. (Uusi-Simola 2020.) Oppaan l\u00f6yd\u00e4t t\u00e4st\u00e4 osoitteesta: <a href=\"https:\/\/syomishairioliitto.fi\/artikkelit\/hengityksen-merkitys-ahdistuksen-hallinnassa-opas-syomishairioon-sairastuneelle\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\" (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\">https:\/\/syomishairioliitto.fi\/artikkelit\/hengityksen-merkitys-ahdistuksen-hallinnassa-opas-syomishairioon-sairastuneelle<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Poikkeusolojen takia monen arki on k\u00e4\u00e4ntynyt p\u00e4\u00e4laelleen. Tilanne tarjoaa mahdollisuuksia uusien rutiinien omaksumiselle osaksi uudenlaista arkea: juuri nyt on hyv\u00e4 hetki tulla tietoisemmaksi omista tunteistaan ja arvostamistaan asioista. Pys\u00e4htyminen on taito, jonka voi opetella. Sen avulla on mahdollista tunnustella sit\u00e4, milt\u00e4 itsess\u00e4 juuri nyt tuntuu. Hengitys toimii ankkurina, joka helpottaa maadoittumista t\u00e4h\u00e4n hetkeen ja luomaan yhteyden omiin tunteisiin.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"661\" height=\"652\" src=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2020\/04\/Kuva3.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-350\" srcset=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2020\/04\/Kuva3.jpg 661w, https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-content\/uploads\/sites\/3\/2020\/04\/Kuva3-300x296.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 661px) 100vw, 661px\" \/><figcaption> <strong>Kuva 3<\/strong>. Hengitysharjoituksissa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 erilaisia v\u00e4lineit\u00e4 tai mielikuvia. (Kuva: Marika Uusi-Simola) <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Kirjoittaja<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Marika\nUusi-Simola<\/strong> on\nLAB-ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelija ja on tuottanut oppaan\nSy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6liitolle osana opinn\u00e4ytety\u00f6t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Eija Viitala <\/strong>on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori sek\u00e4 esitellyn opinn\u00e4ytety\u00f6n ohjaava opettaja.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Huttunen, M. 2018. Ahdistuneisuus. L\u00e4\u00e4k\u00e4rikirja Duodecim. [Viitattu 22.3.2020]. Saatavissa: <a href=\"https:\/\/www.terveyskirjasto.fi\/terveyskirjasto\/tk.koti?p_artikkeli=dlk00188\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\" (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\">https:\/\/www.terveyskirjasto.fi\/terveyskirjasto\/tk.koti?p_artikkeli=dlk00188<\/a> <\/p>\n\n\n\n<p>Martin, M. 2013. Hengitys ty\u00f6v\u00e4lineen\u00e4. [Viitattu 23.3.2020]. Saatavissa: <a href=\"http:\/\/www.hengittavamieli.fi\/tiedostot\/Psykofyysinen%20hengitysterapia%20luento.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\" (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\">http:\/\/www.hengittavamieli.fi\/tiedostot\/Psykofyysinen%20hengitysterapia%20luento.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Martin,\nM. 2016. Hengitys virtaa. Kohti kehon ja mielen tasapainoa. Helsinki: Kirjapaja.<\/p>\n\n\n\n<p>Martin, M.\n&amp; Sepp\u00e4, M. 2017. Hengitysterapeutin ty\u00f6kirja. Tampere: Mediapinta.<\/p>\n\n\n\n<p>Uusi-Simola, M. 2020. Hengitys sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t\u00e4 sairastavan kuntoutuksessa: opas sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6\u00f6n sairastuneelle. [Viitattu 21.03.2020]. Saatavissa: <a href=\"http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-202003193674\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\" (avautuu uudessa v\u00e4lilehdess\u00e4)\">http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-202003193674<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Zaccaro,\nA., Piarulli, A., Laurino, M., Garbella, E., Menicucci, D., Neri, B. &amp;\nGemignani, A. 2018. How Breath-Control Can Change Your Life: A Systematic\nReview on PsychoPsychological Correlates of Slow Breathing. Frontiers in Human\nNeuroscience: Volume 12. [Viitattu 21.03.2020]. Saatavissa:\nhttps:\/\/www.ncbi.nlm.nih.gov\/pmc\/articles\/PMC6137615\/pdf\/fnhum-12-00353.pdf<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Poikkeusolot Suomessa ovat pakottaneet meist\u00e4 monet j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kotiin ja j\u00e4tt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n pois harrastuksista. Helposti arjen kiireess\u00e4 tiedostamatta j\u00e4\u00e4nyt ahdistus saattaa monen kohdalla nostaa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Pys\u00e4htyminen ja \u00e4killisesti lis\u00e4\u00e4ntynyt vapaa-aika pakottaa kohtaamaan tunteita, joita on saattanut v\u00e4ltell\u00e4 jo pitk\u00e4\u00e4n. My\u00f6s ep\u00e4tietoisuus tulevasta ja esimerkiksi omasta tai l\u00e4heisten terveydest\u00e4 saattaa aiheuttaa stressi\u00e4 ja pelkoa. Ahdistuneisuus on tunnetila, johon [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[25],"tags":[171,168,169,170],"class_list":{"0":"post-347","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-hyvinvointia-liikkumisesta-ja-elinymparistosta","7":"tag-ahdistuksenhallinta","8":"tag-hengitys","9":"tag-hengitysharjoitus","10":"tag-tunnetaidot","11":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/347","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=347"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/347\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":351,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/347\/revisions\/351"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=347"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=347"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/health\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=347"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}