{"id":138,"date":"2020-03-26T14:24:22","date_gmt":"2020-03-26T14:24:22","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/?p=138"},"modified":"2020-03-26T14:24:23","modified_gmt":"2020-03-26T14:24:23","slug":"opiskelijaradio-pelastaa-median-moniaanisyyden","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/2020\/03\/26\/opiskelijaradio-pelastaa-median-moniaanisyyden\/","title":{"rendered":"Opiskelijaradio pelastaa median moni\u00e4\u00e4nisyyden?"},"content":{"rendered":"\n<p>Viime\nsyksyn\u00e4 uutisoitiin hip hopiin ja elektroniseen musiikkiin keskittyneen\nBassoradion lopettavan erilliset musiikkiohjelmansa. Ratkaisua ei tehty\ns\u00e4\u00e4st\u00f6syist\u00e4, vaan siksi, ett\u00e4 kanavasta haluttiin \u201dhelpommin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u201d.\n(Typp\u00f6 2019; H\u00e4tinen 2019.)<\/p>\n\n\n\n<p>&nbsp;\u2013 Radiomedia k\u00e4rsii yleisesti siit\u00e4, ett\u00e4\nsis\u00e4lt\u00f6jen monipuolisuutta karsitaan yhdenmukaisuuden tielt\u00e4, totesi\nradiokriitikko Sampsa Oinaala LAB-ammattikorkeakoululla 6. helmikuuta\nj\u00e4rjestetyss\u00e4 Parempaa puhetta -seminaarissa, jossa pohdittiin radion tilaa. <\/p>\n\n\n\n<p>Yksityiset paikallisradiot olivat viel\u00e4 1980-luvulla monipuolisia ja kokeellisiakin, mutta kun paikalliset mainostulot eiv\u00e4t riitt\u00e4neet kattamaan niiden menoja, kannattavuus romahti. K\u00e4ynnistyi edelleen jatkuva trendi, jossa suuret mediatalot ostavat ja valtaavat taajuuksia tarkkaan formaattiin perustuvilla valtakunnallisilla l\u00e4hetysvirtakanavillaan (ks. esim. Manninen 2018). Radiokanavat muistuttavat yh\u00e4 enemm\u00e4n toisiaan ja erottautuvat vain tarkkaan profiloitujen ja yll\u00e4tyksett\u00f6mien soittolistojensa kautta. (Oinaala 2020; ks. my\u00f6s Hallamaa 2018). Kilpailuetua ei haeta erilaistumalla vaan samankaltaistumisen kautta, soittamalla laajaa kohderyhm\u00e4\u00e4ns\u00e4 miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 hittimusiikkia ja varmistamalla, ettei sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 ole mahdollisesti kuulijoita \u00e4rsytt\u00e4vi\u00e4 ja n\u00e4in mainostajia karkottavia yll\u00e4tyksi\u00e4 (Oinaala 2020). <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"707\" height=\"353\" src=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2020\/03\/Bassoradio2.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-139\" srcset=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2020\/03\/Bassoradio2.png 707w, https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/wp-content\/uploads\/sites\/4\/2020\/03\/Bassoradio2-300x150.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 707px) 100vw, 707px\" \/><figcaption>Kuva 1. Radiokriitikko Sampsa Oinaalan mukaan radionkuulijat on totutettu tasaiseen l\u00e4hetysvirtaan, jossa ei tarvitse pel\u00e4t\u00e4 yll\u00e4tyksi\u00e4. Kuva: Ari Hautaniemi.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\"><strong>Kokeellisen radion aika?<\/strong><\/h4>\n\n\n\n<p>Kun\nsuoratoistopalveluiden algoritmit oppivat k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n mieltymyksist\u00e4 ja tarjoavat\nsoittoon sapluunaan sopivia kappaleita, radiolla olisi edelleen t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\netenkin uuden musiikin tarjoilemisessa. Kaupallisten radioiden soittolistoille\non puolestaan vaikea nostaa musiikkia, joka ei sovellu niiden tarkkaan\nvarjeltuun formaattiin. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 valtaosa uudesta ja erilaisesta musiikista\nj\u00e4\u00e4 huomaamatta. (Oinaala 2020.) Vaikka \u00e4lylaite avaa v\u00e4yl\u00e4n miljooniin\nkappaleisiin, nykyradion toimintalogiikan ja teko\u00e4lyn my\u00f6t\u00e4 kuunnellaan yh\u00e4\nkapeampaa ainesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Musiikin\nmerkitys ei kuitenkaan ole kadonnut. Erityisesti nuoruudessa se lomittuu\nedelleen identiteetin rakentumiseen, yhteis\u00f6jen muodostumiseen ja el\u00e4m\u00e4n\nnivelkohtiin (ks. esim. Tarrant et al 2002).<\/p>\n\n\n\n<p>Siin\u00e4 miss\u00e4 kaupallisen radion liikkumatila kaventuu, mainostuloista riippumattoman opiskelijaradion merkitys korostuu. Ei-kaupallisella, yhteis\u00f6vetoisella opiskelijaradiolla olisikin tilaa ottaa entist\u00e4 vahvemmin roolia uuden musiikin esiin nostamisessa, kuten se on kautta historiansa tehnyt. Ilman rohkeaa opiskelijaradiota sellaiset yhtyeet kuten Nirvana tai R.E.M eiv\u00e4t olisi nousseet valtavirran tietoon (mm. Sauls 1995). Mik\u00e4li opiskelijaradiot tarttuvat haasteeseen ja niiden olemassaolosta viestit\u00e4\u00e4n nykyist\u00e4 ponnekkaammin, voivat ne edist\u00e4\u00e4 median monimuotoisuutta ja palauttaa radiolle sen kadonnutta asemaa kokeellisten sis\u00e4lt\u00f6jen tarjoajana. Samalla ne avaavat esimerkiksi is\u00e4nt\u00e4korkeakouluilleen mielenkiintoisen viestint\u00e4kanavan.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\"><strong>L\u00e4hteet<\/strong><\/h4>\n\n\n\n<p>Hallamaa, T. 2018. Tutkimus: kaupallisten radiokanavien soittolistat supistuvat, mutta keskin\u00e4iset erot kasvavat. Yle.fi. [Viitattu 4.3.2020]. Saatavissa: <a href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-10525974\">https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-10525974<\/a>, <\/p>\n\n\n\n<p>H\u00e4tinen, J. 2019. Suurin osa Bassoradion erikoisohjelmista lopetetaan. Rumba. [Viitattu 4.3.2020]. Saatavissa: <a href=\"https:\/\/www.rumba.fi\/uutiset\/suurin-osa-bassoradion-erikoisohjelmista-lopetetaan\/\">https:\/\/www.rumba.fi\/uutiset\/suurin-osa-bassoradion-erikoisohjelmista-lopetetaan\/<\/a> <\/p>\n\n\n\n<p>Manninen, V. 2018. Omistajuuden keskittyminen suurin uhka Suomen median monimuotoisuudelle. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. [Viitattu 4.3.2020]. Saatavissa: <a href=\"https:\/\/www.jyu.fi\/ajankohtaista\/arkisto\/2018\/02\/tiedote-2018-02-23-12-53-56-604697\">https:\/\/www.jyu.fi\/ajankohtaista\/arkisto\/2018\/02\/tiedote-2018-02-23-12-53-56-604697<\/a> <\/p>\n\n\n\n<p>Oinaala, S.\n2020. Hit Music Only? Miksi kaikki kanavat kuulostavat samalta ja mit\u00e4\nv\u00e4li\u00e4 sill\u00e4 on? Parempaa\npuhetta -seminaari, LAB-ammattikorkeakoulu, 6.2.2020.<\/p>\n\n\n\n<p>Sauls, S.\n1995. The Culture of American College Radio. Iowa State Press, Ames. <\/p>\n\n\n\n<p>Tarrant,\nM., North, A. &amp; Hargreaves, D. 2002. Youth Identity and Music. Teoksessa\nMacdonald, R., Hargreaves, D. &amp; Miell, D. (eds.) Musical Identities.\nOxford University Press, Oxford. <\/p>\n\n\n\n<p>Typp\u00f6, J. 2019. Yleis\u00f6 h\u00e4mmentyi, kun Bassoradio kertoi lopettavansa suurimman osan ohjelmistaan. Helsingin Sanomat. [Viitattu 4.3.2020].  Saatavissa: <a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/kulttuuri\/art-2000006229471.html\">https:\/\/www.hs.fi\/kulttuuri\/art-2000006229471.html<\/a> <\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator\" \/>\n\n\n\n<p><strong>Kirjoittaja<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Ari Hautaniemi ty\u00f6skentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Teknologia-yksik\u00f6ss\u00e4 kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 ja on opiskelijaradio Limu Radion vastaava p\u00e4\u00e4toimittaja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Viime syksyn\u00e4 uutisoitiin hip hopiin ja elektroniseen musiikkiin keskittyneen Bassoradion lopettavan erilliset musiikkiohjelmansa. Ratkaisua ei tehty s\u00e4\u00e4st\u00f6syist\u00e4, vaan siksi, ett\u00e4 kanavasta haluttiin \u201dhelpommin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u201d. (Typp\u00f6 2019; H\u00e4tinen 2019.) &nbsp;\u2013 Radiomedia k\u00e4rsii yleisesti siit\u00e4, ett\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6jen monipuolisuutta karsitaan yhdenmukaisuuden tielt\u00e4, totesi radiokriitikko Sampsa Oinaala LAB-ammattikorkeakoululla 6. helmikuuta j\u00e4rjestetyss\u00e4 Parempaa puhetta -seminaarissa, jossa pohdittiin radion tilaa. Yksityiset [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[28],"tags":[40,53,54,55],"class_list":{"0":"post-138","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-liiketoiminnan-muotoilu-ja-runsas-arvo","7":"tag-artikkeli-e1","8":"tag-limu-radio","9":"tag-opiskelijaradio","10":"tag-parempaa-puhetta","11":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/138","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=138"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/138\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":140,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/138\/revisions\/140"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=138"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=138"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=138"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}