{"id":285,"date":"2020-04-17T10:34:09","date_gmt":"2020-04-17T10:34:09","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/?p=285"},"modified":"2020-04-20T05:17:13","modified_gmt":"2020-04-20T05:17:13","slug":"startupit-kaupallistamisen-vaylana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/2020\/04\/17\/startupit-kaupallistamisen-vaylana\/","title":{"rendered":"Startupit kaupallistamisen v\u00e4yl\u00e4n\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Korkeakoulut n\u00e4hd\u00e4\u00e4n paitsi oppilaitoksina, my\u00f6s uusien\nteknologioiden kehitt\u00e4jin\u00e4. Korkeakoulujen innovaatioista annetaankin yleens\u00e4\nkuva onnistuneina kaupallisina hittein\u00e4. Uudet teknologiat ovat korkeakouluille\nhyv\u00e4 tapa toteuttaa yht\u00e4 niiden p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4\u00e4; yhteiskunnallista vaikuttamista. Teknologiat\neiv\u00e4t kuitenkaan itsess\u00e4\u00e4n tuo mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4 yhteiskunnalle tai teknologian\nkehitt\u00e4j\u00e4lle. Jos uutta teknologiaa ei kaupallisteta jollakin tavoin, j\u00e4\u00e4 se\nhy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s teknologian kehitt\u00e4miseen tehdyt investoinnit eiv\u00e4t\ntuota toivottua arvoa. (DeSimone & Mitchell 2010; Hayter 2011; Swamidass\n2013) <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Innovaatioiden kaupallistaminen voi tapahtua monin tavoin. Kuva: Michal Jarmoluk, Pixabay \/ CC0<\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Korkeakouluissa pyrit\u00e4\u00e4n siis kaupallistamaan innovaatioita, ja t\u00e4m\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n monesti projektien kautta. ASynRo<\/a> on yksi t\u00e4llainen LAB-ammattikorkeakoulun projekti. Projektin tavoitteena on kaupallistaa LUT-yliopistossa innovoitu s\u00e4hk\u00f6koneen roottori, niin ett\u00e4 projektin loputtua uusi startup aloittaisi toimintansa. Startupin perustaminen ei ole helpoin tapa kaupallistaa innovaatioita, joten miksi esimerkiksi lisensointia ei ole asetettu projektin p\u00e4\u00e4tavoitteeksi?<\/p>\n\n\n\n

Startupin edut kaupallistamisessa<\/h2>\n\n\n\n

Kaikki innovaatiot eiv\u00e4t ole menestyksi\u00e4 heti synnytty\u00e4\u00e4n,\nsill\u00e4 vaikka teknologia olisi arvokas ja t\u00e4ynn\u00e4 potentiaalia, yritykset eiv\u00e4t\nole valmiita investoimaan riskialttiina pit\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 innovaatioon (Swamidass\n2013). N\u00e4it\u00e4, syyst\u00e4 tai toisesta, ep\u00e4varmempia innovaatioita ei pystyt\u00e4 kaupallistamaan\nvakiintuneiden yritysten kautta. Startup onkin paras tai jopa ainoa tapa\nkaupallistaa 75% yliopistojen keksinn\u00f6ist\u00e4, joita ei koskaan lisensoida\nkaupalliselle toimijalle. Kyseess\u00e4 olevat teknologiat tarvitsevat yleens\u00e4\nlis\u00e4kehityst\u00e4, ennen kuin niiden kaupallinen arvo selkeytyy, mink\u00e4 takia ne\neiv\u00e4t ole yht\u00e4 haluttuja jo olemassa olevien yritysten n\u00e4k\u00f6kulmasta. N\u00e4m\u00e4\nteknologiat sopivat paremmin uusille startupeille, jotka etsiv\u00e4t uuden\nmarkkinaraon innovaatiolle. (DeSimone & Mitchell 2010; Hayter 2011; Swamidass\n2013) Korkeakoulujen tulisi t\u00e4llaisten teknologioiden osalta investoida niihin\npidemp\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00f6in teknologian toimivuus saadaan varmennettua, jolloin\nv\u00e4hennet\u00e4\u00e4n potentiaalisten sijoittajien riski\u00e4 sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n teknologian\nkaupallista arvoa. (Swamidass 2013)<\/p>\n\n\n\n

Yliopistol\u00e4ht\u00f6inen startup on jopa parempi alueellisen\nkehityksen kannalta kuin teknologian lisensointi. Yliopistol\u00e4ht\u00f6iset startupit\novat huomattavia alueellisia toimijoita taloudellisen kehityksen kannalta. N\u00e4m\u00e4\nstartupit tuottavat taloudellista arvoa, ty\u00f6paikkoja ja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t samalla\nteknologioita, joita ei muuten olisi ikin\u00e4 hy\u00f6dynnetty. (Criaco et al. 2014) <\/p>\n\n\n\n

ASynRo-projektissa on tunnistettu, ett\u00e4 innovaatioon liittyy paljon riskej\u00e4, mik\u00e4 tekee teknologian myymisest\u00e4 ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isen vaihtoehdon. ASynRon kaltaisen projektin riskien takia vaikuttaakin startup parhaalta mahdollisuudelta saattaa innovaatio markkinoille, ja t\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s alueellinen vaikutus on suurempi.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet <\/h2>\n\n\n\n

Criaco, G.,\nMinola, T., Migliorini, P. & Serarols-Tarr\u00e9s, C. 2014. \u201cTo have and have\nnot\u201d: Founders\u2019 human capital and university start-up survival. Journal of Technology Transfer. Vol. 39 (4),\n567-593.<\/p>\n\n\n\n

DeSimone,\nJ. M., & Mitchell, L. 2010. Facilitating the commercialization of\nuniversity innovation: The Carolina express license agreement. Ewing Marion\nKauffman foundation, April. [Viitattu 8.4.2020]. Saatavissa: http:\/\/ssrn.com\/abstract=1585447<\/a><\/p>\n\n\n\n

Hayter, C.\n2011. In search of the profit-maximizing actor: Motivations and definitions of\nsuccess from nascent academic entrepreneurs. Journal of Technology Transfer. Vol. 36 (3), 340-352.<\/p>\n\n\n\n

Swamidass, P. 2013. University startups as a commercialization alternative: Lessons from three contrasting case studies. Journal of Technology Transfer. Vol. 38 (6), 788-808.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Kirjoittaja:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Pauliina Poso. Kirjoittaja ty\u00f6skentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana Teknologia-yksik\u00f6ss\u00e4 ja toimii ASynRo-projektin projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Korkeakoulut n\u00e4hd\u00e4\u00e4n paitsi oppilaitoksina, my\u00f6s uusien teknologioiden kehitt\u00e4jin\u00e4. Korkeakoulujen innovaatioista annetaankin yleens\u00e4 kuva onnistuneina kaupallisina hittein\u00e4. Uudet teknologiat ovat korkeakouluille hyv\u00e4 tapa toteuttaa yht\u00e4 niiden p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4\u00e4; yhteiskunnallista vaikuttamista. Teknologiat eiv\u00e4t kuitenkaan itsess\u00e4\u00e4n tuo mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4 yhteiskunnalle tai teknologian kehitt\u00e4j\u00e4lle. Jos uutta teknologiaa ei kaupallisteta jollakin tavoin, j\u00e4\u00e4 se hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s teknologian kehitt\u00e4miseen tehdyt investoinnit […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[30],"tags":[40,70,77],"class_list":{"0":"post-285","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","6":"category-uudistuva-yrittajyys","7":"tag-artikkeli-e1","8":"tag-innovaatiot","9":"tag-startup","10":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/285","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=285"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/285\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":300,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/285\/revisions\/300"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=285"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=285"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/innovations\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=285"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}