Aloitteleva yrittäjä ja alv

Arvonlisäverolain 2. luvun 3 § määrittelee, että vähäisen liiketoiminnan harjoittaja ei ole toiminnastaan arvonlisäverovelvollinen, ellei hän vapaaehtoisesti hakeudu arvonlisäverovelvolliseksi (Arvonlisäverolaki 1501/1993). Vähäisellä liiketoiminnalla tarkoitetaan liiketoimintaa, jonka liikevaihto on alle 15 000 euroa tilikaudessa.

Vähäisen toiminnan rajaa nostettiin 1.1.2021, tätä ennen se oli 10 000 euroa. (Verohallinto 2021). Vähäisen liiketoiminnan harjoittaja tekee siis päätöksen, rekisteröityykö hän arvonlisäverovelvolliseksi vai ei. Monilla yrittäjillä ei kuitenkaan aina ole riittävää tietoa vapaaehtoiseen arvonlisäverovelvollisuuteen liittyvistä hyödyistä ja velvollisuuksista.

Arvonlisäverottomuus voidaan kokea helppona ratkaisuna tilanteessa, jossa liiketoimintaa vasta käynnistellään ja selvitettäviä asioita on muutenkin paljon. Helppous ja ajansäästö koetaankin usein arvonlisäverottomuuden etuina. Myös pelko hallinnollisten kustannusten kasvamisesta saattaa aiheuttaa sen, että yritys ei rekisteröidy vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi (Harju & Matikka 2019).

Alvin alarajahuojennus

Tilanteessa, jossa yritys rekisteröityy vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi, mutta liikevaihto jää alle 15 000 euron, yritys saa huojennuksena takaisin koko tilikaudelta tilitettävän arvonlisäveron. Liikevaihdon ollessa yli 15 000, mutta alle 30 000, huojennuksena saa takaisin osan tilitettävästä arvonlisäverosta. Alarajahuojennuksen tavoitteena on tukea pienyrittäjiä. Alarajahuojennuksen laskemiseen on käytettävissä Verohallinnon sivuilla erillinen laskuri. (Verohallinto 2023.)

Yrittäjämäistä toimintaa kokeilevilla henkilöillä on Suomessa yleistynyt viime aikoina myös laskutuspalveluiden käyttö. Tilanteessa luonnollinen henkilö tekee työsuorituksen, jonka hän laskuttaa laskutuspalvelun kautta. Laskutuspalvelu puolestaan maksaa henkilölle työstä sovitun korvauksen palkkana tai työkorvauksena. Koska laskutuspalveluyrityksen liikevaihto yleensä aina ylittää 30 000 euroa, ei työnsuorittaja ole oikeutettu arvonlisäveron alarajahuojennukseen, eikä pääse sitä hyödyntämään. Laskutuspalveluiden käyttäjien on hyvä tiedostaa asia ja huomioida se hinnoittelussa.

Kuva 1. Arvonlisäveroasiat kannattaa selvittää, olipa yritys minkä kokoinen tahansa. (mohamed_hassan 2023)

Vapaaehtoisen arvonlisäveron hyödyt ja velvollisuudet

Opinnäytetyössä selvitettiin vapaaehtoisen arvonlisäverotuksen hyötyjä ja velvollisuuksia (Sihvo 2022). Työssä nousi esille vapaaehtoisen arvonlisäverovelvollisuuden hyötyinä erityisesti mahdollisuus ostojen vähennysoikeuteen, alarajahuojennuksen hyödyntäminen sekä yrityksen uskottavuuden lisääntyminen. Vapaaehtoisella arvonlisäverovelvollisuudella voidaan myös ennakoida tulevaa, mikäli yritystoiminta kasvaa yli alarajan.

Arvonlisäveron velvollisuudet liittyvät lähinnä veron ilmoittamiseen ja maksamiseen, kirjanpitoon sekä tositteiden säilyttämiseen. Arvonlisäverotus saattaa myös kasvattaa yrityksen kuluja, kun hallinnolliset tehtävät lisääntyvät. (Sihvo 2022.)

On kuitenkin huomioitava, että alle 30 000 euron yritys voi ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveron neljännesvuosittain tai vain kerran vuodessa (Verohallinto 2022). Tämä mahdollisuus pienentää hallinnollisten tehtävien määrää ja mahdollisesti siitä aiheutuvia kuluja. Lisäksi nykyaikainen tapa antaa arvonlisäveroilmoitus sähköisesti, jopa joidenkin mobiilisovellusten kautta, voi helpottaa ja nopeuttaa ilmoittamista.

Kirjoittajat

Suvi Sihvo on opiskellut LAB-ammattikorkeakoulussa tradenomiksi.

Tatu Saarinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä.

Lähteet

Arvonlisäverolaki 1501/1993. Finlex. Viitattu 24.5.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931501#O1L2P3

Harju, J. & Matikka, T. 2019. Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Julkaisut. Viitattu 6.12.2022. Saatavissa https://vatt.fi/yritysten-hallinnolliset-kustannukset-selittavat-alv-alarajan-aiheuttamat-vaikutukset

mohamed_hassan. 2023. Hassan, M. Verottaa, liiketoimintaa, rahoittaa. Pixabay. Viitattu 25.5.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/vectors/verottaa-liiketoimintaa-rahoittaa-7630744/

Sihvo, S. 2022.Arvonlisäverotus liikevaihdoltaan vähäisessä liiketoiminnassa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 6.3.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120526311

Verohallinto. 2021. Arvonlisäverottoman vähäisen toiminnan raja 15 000 euroa. Diaarinumero     VH/8130/00.01.00/2020. Viitattu 6.12.2022. Saatavissa https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48658/arvonlis%c3%a4verottoman-v%c3%a4h%c3%a4isen-toiminnan-raja-15-000-euroa/

Verohallinto. 2022. Yritykset ja yhteisöt. Arvonlisäveron verokausi ja sen muutokset. Viitattu 6.12.2022. Saatavissa https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/arvonlisaverotus/ilmoitus-ja-maksuohjeet/verokauden-muutos/

Verohallinto. 2023. Arvonlisäveron alarajahuojennus. Diaarinumero VH/689/00.01.00/2023. Viitattu 24.3.2023. Saatavissa https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48634/arvonlis%C3%A4veron-alarajahuojennus3