Digitaalisuus osana kestävän palveluasumisen ekosysteemiä

Kevään 2022 aikana LAB-ammattikorkeakoulun muotoilun eri koulutusalojen opiskelijat kehittivät palveluasumisen laatua parantavia digitaalisia palveluita osana laajempaa ekologisen palveluasumisen KEKO-hanketta. Kolmen kurssin opintokokonaisuuden aikana suunniteltu älyTV-sovellus sulautuu osaksi palvelutalon asukkaiden aktiivista arkea ja tukee mielekästä, ekologisesti kestävää yhteisasumista.

Muotoiluajattelu suunnittelun pohjana

Kehitetyt konseptit rakennettiin käyttäjäkeskeisyyteen ja muotoiluajatteluun pohjautuvia yhteissuunnittelumenetelmiä käyttäen. Opiskelijoiden pienryhmät hyödynsivät työssään muun muassa Google Venturesin, Futuricen ja Board of Innovationin jakamia materiaaleja. Digipalvelujen kehittämiseen räätälöidyt työkalut kuljettavat muotoiluprosessia järjestelmällisesti eteenpäin: ensin tunnistetaan ratkaisemisen arvoinen ongelma, sitten kehitetään siihen konkreettinen ratkaisuehdotus (Futurice 2019).

Yhteissuunnittelumenetelmät laajentavat käyttäjäkeskeisen suunnittelun ajattelumallia. Prosessissa huomioidaan loppukäyttäjien lisäksi myös liiketoiminnan ja toteutettavuuden asettamat vaatimukset. Lisäksi menetelmät haastavat pohtimaan kehitettävän konseptin yhteiskunnallista vaikuttavuutta. (Board of Innovation 2022; Futurice 2019, 7)

Ikäihmisille suunnattujen digitaalisten palveluiden kehittämisessä laaja tarkastelukulma on erityisen tärkeä. Tarvitaan realismia. Mitä tiedämme, mitä oletamme? Entä missä haasteet piilevät?

Toiminnallinen jatkokehittely helppokäyttöisyyden ehdoilla

Luotuja konsepteja jatkokehitettiin palvelukodeilta saadun palautteen ja hankkeen tavoitteiden pohjalta kohti toiminnallisuutta. Keskeisimmiksi toiminnallisuuksiksi valikoituvat tiedottamisen läpinäkyvyys sekä asukkaiden aktiivisuuden ja omatoimisuuden tukeminen. Samalla kohderyhmä laajeni palvelutalon asukkaista työntekijöihin. ÄlyTV-appin sisällön ylläpitoon suunniteltiin mahdollisimman helppokäyttöinen sovellus.

Yhteisen ymmärryksen saavuttamisessa hyödynnettiin skenaario-ajattelua. Skenaarioissa loppukäyttäjät, käyttötilanteet ja käyttäjien motiivit kuvataan tarinoina (Helsingin saavutettavuusmalli 2022). Skenaarioista kiteytettyjen käyttötapausten ja vuokaavioiden avulla suunnittelu laajeni yksittäisistä toiminnoista kokonaisuudeksi, jossa sekä käyttäjien että sidosryhmien tarpeet nivoutuvat yhteen. Näin kehitetyt ratkaisut sulautuvat kitkattomasti osaksi sitä ympäristöä, jossa palvelua todella käytetään.

Toiminnallisen ratkaisun ohella palvelulle suunniteltiin myös visuaalinen ilme, joka tukee käyttäjien ja ympäristön asettamia erityistarpeita.

Käyttöliittymämämallinnus sijoitettuna älytelevisioon. Seinälle kiinnitetty televisio, jonka näytöllä neljä kuvaketta. Seinän edessä pöytä, jonka päällä kukkia, kello, kirjoja ja pöytälamppu.
Kuva 1. Mallinnus ikäihmisten aktivointiin palvelutaloissa tarkoitetun TV-appin käyttöliittymästä (Taustan kuva: jcomp 2021)

Aikaa pitkäjänteiseen työskentelyyn

Kolmen kurssin kokonaisuudeksi sulautuva yhteissuunnitteluprosessi on tiivistahtinen. Se on kuitenkin lähestymistavan etu: pyörät pysyvät liikkeessä, kun toiminnallinen kokonaisuus rakentuu pitkäjänteisen työn tuloksena, kerros kerrokselta, konseptista viimeistellyksi prototyypiksi asti.

“On ollut antoisaa palata iteroimaan konseptia ja nähdä sen rakentuvan valmiimmaksi jokaisella kurssilla.”

Opintokokonaisuus toteutettiin etänä. Kun työtä tehdään digitaalisella alustalla, kertyy kaikki dokumentaatio tehdyistä päätöksistä, suunnittelun lähtökohdista ja käyttäjäymmärryksestä yhteen paikkaan. Työtapa mahdollistaa ketterät askeleet molempiin suuntiin. Dokumentoitujen välivaiheiden ja tulosten arviointi paljastaa, onko aika iteroida vai jatkaa eteenpäin.

Kirjoittajat

Sanni Silvennoinen on opintojen loppuvaiheessa oleva Kokemus- ja palvelumuotoilun opiskelija LAB-ammattikorkeakoulusta.

Ville Tervo on UX/UI-tuntiopettaja LABin Muotoiluinstituutissa ja mukana KEKO-hankkeessa. Ville on ollut pääopettajana kevään 15 opintopisteen täydentävien UX/UI-kokonaisuudessa, jossa ”vanhusTV”-ideaa on mallinnettu.


Lähteet

Board of Innovation. 2022. Social Impact Wheel. Viitattu 20.4.2022. Saatavissa https://www.boardofinnovation.com/tools/the-social-impact-wheel/

Futurice. 2019. The Lean Service Creation Handbook. Viitattu 20.4.2022. Saatavissa https://futurice.com/lean-service-creation/download-lsc-handbook

Helsingin saavutettavuusmalli. 2022. Käyttötapaukset. Viitattu 21.4.2022. Saatavissa https://saavutettavuusmalli.hel.fi/kayttotapaukset/

JComp. 2021. Viitattu 12.5.2022. Saatavissa https://www.freepik.com/free-psd/tv-living-room-mockup_13262326.htm#query=television&position=7&from_view=author

Linkit

Linkki 1. LAB. 2022. Kestävän palveluasumisen ekosysteemi – KEKO. Viitattu 12.5.2022. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/kestavan-palveluasumisen-ekosysteemi-keko

Linkki 2. GV. 2019. The Design Sprint. Viitattu 12.5.2022. Saatavissa https://www.gv.com/sprint/

Linkki 3. Futurice. 2021. Lean Service Creation. Viitattu 12.5.2022. Saatavissa https://futurice.com/lean-service-creation

Linkki 4. Board of Innovation. 2022. Free Innovation Tools. Viitattu 12.5.2022. Saatavissa
https://www.boardofinnovation.com/tools/

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *