Korkeakoulutetut maahan muuttaneet kaipaavat tietoa löytääkseen oman polkunsa

Hankkeen toiminnan kehittämiseksi käytetään hankkeessa kertynyttä tietoa ohjaustarpeista. Näin hanketoiminta edesauttaa sen palvelujen kehittämistä ja toiminnan suunnittelua. OSKE LAB -hankkeen (LAB 2023) toiminnan näkökulmasta on tärkeää saada tietoa palvelutarpeesta. Tämä artikkeli perustuu aineistoon, joka on koottu henkilökohtaisissa ohjaustapaamisissa kävijöiden tuottaman informaation sekä ohjaajien havaintojen perusteella.

Kuva 1. Oman polun valinta tuntuu maahan muuttaneista usein haasteelliselta. (qimono 2023)

Vuonna 2021 toimintansa aloittanut LAB-ammattikorkeakoulun Lahden OSKE LAB -hanke tarjoaa monipuolista tukea korkeakoulutetuille ja korkeakouluopintoihin pyrkiville maahan muuttaneille (LAB 2023). Tuki sisältää muun muassa henkilökohtaista ohjaus- ja neuvontapalvelua korkeakoulutusasioista suomen, englannin ja venäjän kielillä. Kesäkuusta 2021 joulukuuhun 2022 henkilökohtaisiin lähi- ja etätapaamisiin osallistui 71 henkilöä.

Ohjaussyinä korkeakouluopinnot ja työllistyminen

Henkilökohtaisissa ohjaustapaamisissa määriteltiin aina tapaamiseen saapumisen syy ja asiakkaan palvelutarve. Saatujen tietojen mukaan 71 saapuneesta maahanmuuttajasta 9 oli korkeakoulutettuja, työllistymismahdollisuuksista tietoa etsiviä (13 % asiakkaiden kokonaismäärästä). Lisäksi 4:ä henkilöä (5,5 %) kiinnostivat sekä työllistyminen että korkeakouluopinnot. Kaksi asiakasta kysyi yrittäjyydestä.

Neuvontaa pyytäneistä 42 henkilöä (59 %) kysyi korkeakouluopinnoista. Voimakas kiinnostus opintoihin voi osaltaan johtua neuvonnan markkinoinnista, jossa kutsuttiin erityisesti korkeakoulun asioista kiinnostuneita.

Kokonaiskuvan hahmottamiseen tarvitaan apua

Mielenkiintoisin on kuitenkin viimeinen kävijöiden ryhmä, joiden jäsenet tulevat ohjaukseen omaa polkua etsiessä. Näitä 16:a henkilöä (22,5 %) yhdisti halu saada lisätietoa heille sopivista mahdollisuuksista Suomessa. Kävijöillä ei ollut selkeää kuvausta etenemisestä Suomessa eikä tietoa siitä, millaiset polut sopivat heille paremmin.

Mainitsemisen arvoinen asia on, että 81 %:lla omaa polkua etsivillä on korkeakoulututkinto omasta maasta. Edeltävän kokemuksen ja koulutustason perusteella hankkeessa yritettiin selvittää heidän mahdollisuuksiaan. Paitsi korkeakouluopinnoista heidän kanssaan keskusteltiin tutkinnon rinnastamisesta, täydentävästä koulutuksesta sekä alan vaihdosta.

Ohjauksen aikana päädyttiin suosittelemaan seitsemälle omaa polkua etsivälle korkeakouluopintoja tai täydentävää korkeakoulutusta, kolmelle suositeltiin ammatillisia opintoja ja kahdelle etsittiin harjoittelupaikkaa. Neljä henkilöä jäi miettimään omaa polkuaan edelleen.

OSKE LAB -hankkeessa saatu tieto helpottaa kohderyhmien määrittelemistä ja hanketoiminnan suunnittelua. Hanketta on markkinoitu korkeakoulutusasioihin painottuvana, mutta alle kolme asiakasta viidestä tarvitsi ohjausta yksistään korkeakouluopinnoissa.

Yli viidesosa kävijöistä kaipasi tietoa oman polun etenemisestä. Muiden palvelutarpeet olivat osittain tai täysin työllistymiseen liittyviä. Palvelusyiden jakauma vaikuttaa infotilaisuuksien järjestämiseen ja maahan muuttaneille suunnatun tukimateriaalin valmistamiseen hankkeessa.

Kirjoittaja

Mariia Baliasina, KM, kieltenopettaja, työskentelee TKI-asiantuntijana Lahden OSKE LAB-hankkeessa LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.