Mielenterveyshäiriöistä kärsivien odottajien tarvitsema tuki äitiysneuvolassa

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on mielenterveydenhäiriö, jossa vuorottelevat mania- sekä masennusjaksot (Suomen mielenterveys ry). Mielenterveyden ongelmista kärsivä odottava äiti saattaa kokea toivottomuuden tunteita sekä tulevaisuuden pelkoa. Nämä ajatukset voivat heijastua raskauskokemukseen ja myöhemmin heikentää äidin ja lapsen välistä vuorovaikutusta.

Neuvolassa on tärkeää luoda ilmapiiri, jossa vanhemman on helppo kertoa voinnistaan  (Pietikäinen ym. 2020, 193). LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat Serafina Rahkola ja Siina Niinimäki selvittivät opinnäytetyössään, millaista tukea kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat raskaana olevat naiset ovat saaneet ja millaista tukea he olisivat kaivanneet äitiysneuvolassa. 

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, ja aihe rajattiin äitiysneuvolaan ja siellä asioiviin mielenterveysongelmista kärsiviin odottajiin.

Neuvolasta saatu tuki

Opinnäytetyön tulosten mukaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat raskaana  olevat naiset toivoivat saavansa tuomitsematonta tukea äitiysneuvolasta. Odottajat, joilla oli eniten huolia, olivat usein niitä, joilla oli heikoin tukiverkosto. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava raskaana oleva nainen ilman puolisoa koki useimmiten yksinäisyyden ja ahdistuneisuuden tunteita.

Huolia aiheutui tutkimuksen perusteella eniten lääkkeiden käytöstä sekä arjen säilymisestä ennallaan sairauden eri vaiheissa (Niinimäki & Rahkola 2021). 

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava nainen tarvitsee paljon tukea raskauden suunnittelussa ja sen aikana niin ammattilaisilta kuin läheisiltäänkin. Itsemääräämisoikeus on naisille hyvin tärkeää, mutta he kaipaavat ohjeita ja opastusta moniin eri raskauden aikaisiin päätöksiinsä.  

Kuva 1.Lääkkeiden käyttö huolettaa raskaana olevia (Serafina Rahkola 2021) 

Terveydenhoitajan keinot

Opinnäytetyön tuloksissa yllätti, kuinka moni raskaana oleva nainen oli kohdannut syrjintää ammattilaisten taholta mielenterveysongelmien takia. Syrjintää ei olisi osannut odottaa ammattilaisilta pitkän kouluttautumisen jälkeen. Jo terveydenhoitajaopintojen aikana tämän pitäisi muodostua itsestäänselvyydeksi, eikä näin saisi toimia missään tilanteessa. Terveydenhoitajien täydennyskoulutuksella voitaisiin lisätä tietämystä erityisesti kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivän äidin erityistarpeista neuvolapalveluissa.  

Stigmatisaation eli negatiivisen leimaamisen poistamiseksi tarvittaisiin entistä enemmän keinoja. Terveydenhoitajilla on merkittävä rooli vanhemmuuden rakentumisessa, ja siksi heidän on ymmärrettävä empatiakyvyn tärkeys vastaanottokäynneillä.

Kirjoittajat

Siina Niinimäki on LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelija.

Serafina Rahkola on LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelija. 

Kristiina Helminen toimii terveysalan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Niinimäki, S. & Rahkola, S. 2021. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan ohjaus ja tukeminen äitiysneuvolassa. LAB-ammattikorkeakoulu. Terveydenhoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Lappeenranta. [Viitattu 8.4.2021]

Pietikäinen, J., Taka-Eilola, E. & Paunio, P. 2019. Suomeen tarvitaan perinataalipsykiatriaa. Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim.135(19):1809-11. [Viitattu 25.2.2021] Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo15167 

Suomen mielenterveys ry. Mielenterveydenhäiriöt. Kaksisuuntainen mielialahäiriö. [Viitattu 25.2.2021] Saatavissa:  https://mieli.fi/fi/mielenterveys/mielenterveyden-h%C3%A4iri%C3%B6t/kaksisuuntainen-mielialah%C3%A4iri%C3%B6 

Kuva

Kuva 1. Serafina Rahkola 2021.