Painovoimainen ilmanvaihto – kestävää korjausrakentamista tarvitaan

Suomessa on satoja tuhansia asuntoja, jotka toimivat painovoimaisella ilmanvaihdolla tai joissa siihen mahdollistava tekniikka on olemassa. Painovoimainen ilmanvaihto on luonnollinen ja toimiva tapa ilmanvaihtoon monessa asunnossa, mutta vaatii käyttäjältään hieman viitseliäisyyttä.

Korjausklinikan järjestämässä Painovoimaisen ilmanvaihdon verkkotapahtumassa 28.1.2021 asiantuntijoina olivat mukana yliarkkitehti Pekka Lehtinen Museovirastosta sekä insinööri Jari Ketola LVI-Kalske Oy:stä. Museovirasto julkaisee vuoden 2021 aikana Korjaustaito-palvelun, johon on asiantuntijoiden johdolla kerätty aineistoa kestävästä korjausrakentamisesta. Palvelun korjauskorteista löytyy yksityiskohtaista tietoa monista korjausrakentamisen aihealueista, kuten painovoimaisesta ilmanvaihdosta.  ”Painovoimainen ilmanvaihto on kestävää tekniikkaa, joka toimii hyvin pohjoisissa olosuhteissa. Tekniikka kuitenkin tunnetaan huonosti ja on jäänyt unohduksiin. Painovoimaista ilmanvaihtoa tulisi soveltaa enemmän myös uudiskohteissa. ” kommentoi Lehtinen (2021). 

Kuva 1. Painovoimaisen järjestelmän osat ja ilmavirrat. Käyttäjällä on tärkeä rooli järjestelmän toimivuudessa. (Kuva: Mervi Koistinen, uudelleenvisualisointi alkuperäisestä Lehtinen 2021)

Painovoimaiseen ilmanvaihtoon erikoistunut LVI-insinööri Jari Ketola esitteli korjausesimerkkinä Heinolassa sijaitsevan Paakarintuvan, joka on rakennettu 1871. Käytännössä Paakarintuvassa ilma vaihtuu melko huonosti, mutta mahdollisuus painovoimaiseen ilmanvaihtoon on olemassa. Monessa vanhassa talossa tilanne on samankaltainen, kun ilmanvaihtoon tarvittavia venttiilejä on tukittu tai taloon on tehty muita muutoksia esimerkiksi remontoinnin aikana. (Ketola 2021) Toimivassa painovoimaisessa ilmanvaihdossa tulee huomioida, mistä ilmaa tulee asuntoon, miten se siirtyy huoneesta toiseen ja mistä ilma poistuu. Yksinkertaisimmillaan menetelmä vaatii rakennukselta venttiilin tuloilmalle sekä hormin poistoilmalle. Rakennuksien sisätilat on usein toteutettu hormien ympärille, joten painovoimainen ilmanvaihto ei välttämättä ole toteutettavissa jälkikäteen. (Lehtinen 2021) 

Luonnonvoimaista ilmanvaihtoa 

Painovoimaisen ilmanvaihdon tekninen järjestelmä on pitkäikäinen, toimiessaan ilma vaihtuu varmasti ja äänettömästi. Järjestelmän huoltaminen on helppoa, sillä huoltoväli voi olla jopa kymmenen vuotta. Se on arvokas ominaisuus rakennukselle, joten sen säilyttäminen ja kunnostaminen on tärkeää. Painovoimainen ilmanvaihto vaatii käyttäjän osallistumista ja kokeilua, toisaalta ilmanvaihtoon voi itse vaikuttaa. Esimerkiksi kesällä lisätuuletusta saadaan ikkunoita avaamalla, ja talvella poistoilman venttiilejä kannattaa säätää pienemmälle. (Lehtinen 2021; Ketola 2021) 

Kuva 2. Paakarintupa Heinolassa. Jari Ketola kartoittaa rakennuksen ilmanvaihtoa. (Kuvat: Reetta Nousiainen & Minna Hietanen)

Ilmanvaihdon suunnittelussa kannattaa huomioida melu, pöly, tuuli ja auringonpaiste. Esimerkiksi kovat tuulet vaikuttavat ilmanvaihtoon. Ilmanvaihtoa usein tehostetaan avaamalla ikkuna, mutta jos rakennus sijaitsee esimerkiksi tehtaan läheisyydessä, voi tuulen mukana kulkeutua tehdaspölyä. Rakennusta varjostavat puut ja toiset rakennukset vaikuttavat jäähdytyksen tarpeeseen. Monet turvautuvat koneelliseen ilmanvaihtoon, kun painovoimainen ilmanvaihto on ollut huonosti toteutettu tai tekniikan hallitsevaa tekijää ei löydy, lisää Ketola (2021).  

Jokainen rakennus on erilainen, joten yksiselitteistä vastausta painovoimaisen ilmanvaihdon toimivuuteen tai korjaukseen ei ole. Remonttia tekevän kannattaa hyödyntää netistä löytyvää tietoa tai asiantuntijan apua ilmanvaihdon suunnittelussa ja venttiilien sijoittelussa. Omaa kotia voi tutkia mahdollisen painovoimaisen ilmanvaihdon kannalta myös ilman suurta remonttia. Mikäli hormi ja venttiilit ovat olemassa, voi painovoimaisen ilmanvaihdon toimivuutta lähteä itse kokeilemaan. 

Kirjoittaja

Mervi Koistinen, toimii TKI-asiantuntijana Korjausklinikka-hankkeessa LAB-ammattikorkeakoulussa.

Korjausklinikka – Kestävän korjausrakentamisen maaseutu –hanketta toteuttaa LAB-ammattikorkeakoulu yhteistyökumppaninaan Suomen Kotiseutuliitto. Hanketta rahoittaa maaseuturahasto. Hankkeen tavoitteena on edistää kestävän kehityksen ja kulttuuriperinnön huomioivaa korjaus- ja täydennysrakentamista sekä tukea alan elinkeinojen uudistumista. Hanke kestää vuoden 2021 loppuun. 

Lähteet 

Lehtinen, P. 2021. Painovoimaisen ilmanvaihdon korjauskortti. Esitys Korjausklinikka: painovoimainen ilmanvaihto -verkkotapahtumassa 28.1.2021. 

Ketola, J. 2021. Painovoimainen ilmanvaihto – case Paakarintupa Heinola. Esitys Korjausklinikka: painovoimainen ilmanvaihto -verkkotapahtumassa 28.1.2021. 

Linkit 

Linkki 1. LAB. 2021. Korjausklinikka – Kestävän korjausrakentamisen maaseutu. [Viitattu 23.2.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/korjausklinikka  

Linkki 2. Suomen Kotiseutuliitto. 2021. Korjausklinikka – Kestävän rakentamiskulttuurin maaseutu. [Viitattu 23.2.2021]. Saatavissa: https://kotiseutuliitto.fi/toiminta/hankkeet/korjausklinikka/  

Kuvat 

KUVA 1. Mervi Koistinen. Uudelleenvisualisointi alkuperäisestä: Lehtinen, P. 2021. Painovoimaisen ilmanvaihdon korjauskortti. Esitys Korjausklinikka: painovoimainen ilmanvaihto -verkkotapahtumassa 28.1.2021. 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *