Perintökaaren asiakirjojen muuttaminen digiaikaan

Sanomalehti Etelä-Saimaassa oli 24.11.2022 kirjoitus perintökaareen liittyvien asiakirjojen jäämisestä paperiaikakaudelle (Tuominen 2022). Jo vuonna 2021 asiasta oli jätetty eduskunnassa kirjallinen kysymys, jossa ehdotettiin kuolinpesän asioiden helpottamista. Vastaavanlaisia kommentteja on tullut myös Finanssiala ry:n sekä Digi- ja väestöviraston suunnalta, jossa on vaadittu, että vaatimus fyysisten asiakirjojen allekirjoitusvaatimus tulisi poistaa. (Tuominen 2022).

Asia ei ole kuitenkaan aivan ongelmaton. Ensinnäkin lakimuutos kohdistuisi moneen eri lainsäädäntöön, joista keskeisimpänä on perintökaari. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että asia tulee kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan, jonka puitteissa lainsäädännön muutoshanke voitaisiin käynnistää (Eduskunta 2022).

Perintökaaren mukaan perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluttua henkilön kuolemasta (Perintökaari 20:1).  Perukirjassa ilmoitetaan vainajan varat, velat ja muut merkitykselliset asiat. (PK 20:1).

Perukirjaan liittyy hyvin vahvasti sen julkinen luotettavuus. Se palvelee ennen kaikkea pesän selvitystä ja perinnönjakoa (Kangas 2018). Perukirjassa pesän ilmoittaja vastaa valaehtoisesti omalla allekirjoituksellaan, että on antanut kaikki tiedot uskotuille miehille. Uskottujen miesten keskeisenä tehtävänä on merkitä perukirjaan kaikki vainajan Suomessa ja ulkomailla oleva omaisuus (Kangas 2018).

Perukirja on myös keskeinen dokumentti kuolinpesän asioiden hoidon kannalta. Perukirjan pohjalta määrätään perintövero, sitä tarvitaan vainajan pankkiasioiden hoitoon, ja sen perusteella tehdään myös perinnönjako.

Kuva 1. Allekirjoitusten ja fyysisten asiakirjojen saattaminen digitaaliseen muotoon ei aina ole ongelmatonta. (jarmoluk 2014)

Turvallinen palvelualusta ja julkinen luotettavuus

Digitalisaation näkökulmasta olisi hyvä, jos mahdollisen lakihankkeen kautta voitaisiin tarjota turvallinen palvelualusta, josta omaiset voisivat saada tarvittavat tiedot sukulaisuudesta ja omaisuudesta.

On kuitenkin huomioitava, että perukirjalta edellytetään julkista luotettavuutta. Digitaalinen järjestelmä ei voisi taata sitä esimerkiksi tilanteessa, jossa joku pesän osakas on jäänyt merkitsemättä osakasluetteloon, koska perittävän tekemä testamentti ei ole välttämättä tiedossa perunkirjoitushetkellä.  Toiseksi myös testamentissa edellytetään omakätistä allekirjoitusta. Digitaaliseen muotoon laadittu testamentti voisi joissain tilanteissa olla altis väärinkäytöksille.

LAB-ammattikorkeakoulun perhe- ja perintöoikeuden kurssilla opiskelijat laativat harjoitustyönä kaikki yleisimmät perintöoikeuden asiakirjat. Tavoitteena on, että kaikki opiskelijat hallitsevat näihin asiakirjojen laadintaan liittyvät keskeiset vaatimukset.

Kirjoittaja

Jarmo Kemppinen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa Liiketoiminta-yksikössä.

Lähteet

Eduskunta. 2022. Lainvalmistelu. Viitattu 13.12.2022. Saatavissa https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/Kansalaisvaikuttamisen_tietopaketti/Sivut/Lainvalmistelu.aspx

jarmoluk. 2014. Jarmoluk, M. Asiakirja, sopimus, asiakirjoja. Pixabay. Viitattu 23.1.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/asiakirja-sopimus-asiakirjoja-428331/

Kangas, U. 2018. Perhevarallisuusoikeus. Helsinki: Alma Talent.

Perintökaari 5.2.1965/40. Finlex. Viitattu 13.12.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L20

Tuominen, M. 2022. Läheisen kuoleman jälkeen omaisia odottaa yhä paperisota. Etelä-Saimaa 24.11.2022, nro 317, 27.