Robottiratkaisuja tuotantolinjoille

Suomessa teollisuusrobottien määrä ei ole kasvanut samassa tahdissa kilpailijamaiden kanssa. Eniten robotteja hyödynnetään Suomessa mm. Uudenkaupungin autotehtaalla ja metalliteollisuudessa. Tuottavuuden kasvu mahdollistaa talouskasvun ja se edellyttää investointeja uusiin teknologioihin, mm. robotiikkaan. (Hurri 2021.)

Alueellinen teknologiakartta -hankkeessa järjestettiin lokakuussa 2021  Robottiratkaisuja tuotantolinjoille tietoisku, jossa asiantuntijana toimi Harri Vartiainen Orfer Oy:stä. Vartiainen kertoi robottien käyttökohteista maailmanlaajuisesti. Eniten robotteja käytetään kappaleen käsittelyssä ja hitsauksessa, mm. autoteollisuudessa käytetään paljon hitsausrobotteja. Kokoonpano ja puhdashuoneratkaisut ovat myös tyypillisiä teollisuusrobottien käyttökohteita. Puhdashuoneratkaisuissa robotteja käytetään mm. elektroniikan ja vaarallisten aineiden sovelluksissa. Myös maalauksessa, liiman levityksessä, prosessoinnissa jne. käytetään robotteja. (Vartiainen 2021.)

Kuvassa oranssi ABB:n teollisuusrobotti, joka on turvahäkissä turvallisuuden varmistamiseksi.
Kuva 1. ABB:n teollisuusrobotti Lahden ammattikorkeakoulussa opetuskäytössä. (Kuva: Eija Lantta)

Teollisuusrobottien hyödyt

Teollisuusrobottien hyötyjä ovat Vartiaisen mukaan mm. nopeus ja tarkkuus. Robotit tekevät työtä jatkuvasti ja tarkasti, tyypilliset toistotarkkuudet ovat millin osia. Työergonomia paranee, kun robotit tekevät raskaat fyysiset, toistuvat tehtävät ilman taukoja. Robotit ovat myös joustavia, ne voidaan ohjelmoida uudelleen ja varustaa uuteen käyttötarkoitukseen. (Vartiainen 2021.)

Kun on tarve tehostaa tuotantoa, rationalisoida raskaita tehtäviä, parantaa laatua ja vähentää käyttökustannuksia, kannattaa ottaa robotit avuksi. Robottien avulla voidaan myös parantaa työturvallisuutta ja työolosuhteita. Koneiden käyttösuhteita voidaan parantaa robotiikalla sekä parantaa yrityksen imagoa. Robotisointi on investointi, joka edellyttää kustannus- ja investointilaskelmia, mutta työvoimakulujen nousu on tehnyt robotisoinnista kannattavan investointikohteen. Kun robotiikkaa sovelletaan järkevästi, kilpailukyky saadaan pidettyä korkealla ja tuotanto pysyy Suomessa. (Ventä et al. 2018, 16).

Videot havainnollistamassa robottiratkaisuja

Robottiratkaisuja tuotantolinjoille tietoiskussa käytiin videoiden avulla läpi robottien tehtäviä teollisuudessa.  Aina robotit eivät liiku maksiminopeudella vaan vauhti määräytyy sen mukaan, miten edeltävät työvaiheet vetävät, näin saadaan aikaan myös energiansäästöä. Tuotantolinjoilla voidaan käyttää viivakoodin lukukameraa ja vaakaa tarkistuksissa, että pakkauksessa on oikea määrä oikeaa tavaraa. (Vartiainen 2021.)

Esimerkiksi pahvilaatikon muodostuksessa ja täytössä voidaan käyttää Scara-robottia. Scara-robotti muistuttaa muuten ihmisen vaakatasossa liikkuvaa käsivartta, mutta ranteeseen on asennettu pystyjohde. Delta-robotteja käytetään mm. poiminnassa ja pakkaamisessa, koska ne ovat melko nopeita. Delta-robotti on eräänlainen rinnakkaisrobotti, joka koostuu kolmesta ns. käsivarresta, jotka on yhdistetty pohjassa oleviin yleisniveliin. Vartiaisen mukaan teollisuusrobotteja voidaan varustaa inhimillisillä ominaisuuksilla, kuten muistilla, tunnistuksella, koulutettavuudella ja osaamisella. Robotit pystyvät tulevaisuudessa yhä monimutkaisimpiin töihin. (Vartiainen 2021.)

Kuvassa valkoinen Kawasakin robotti, jossa on imukupeilla toimivat tarraimet, joilla robotti tarttuu pahvilaatikkoon.
Kuva 2. Imukuppitarraimien avulla robotti pystyy tarttumaan esineisiin. (Kuva: Eija Lantta)

Kirjoittaja

Eija Lantta työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Alueellinen teknologiakartta ja Tekoäly tutuksi -hankkeissa projektipäällikkönä sekä SÄHÄKKÄ – Sähkö- ja automaatio-osaamisen kehittäminen Lahden seudulla-hankkeessa asiantuntijana. 

Lähteet

Hurri P. 2021. Suomen ongelmat näkyvät teollisuusrobottien määrässä. Insinöörilehti. [Viitattu 21.10.2021]. Saatavissa: https://insinoori-lehti.fi/artikkelit/suomen-ongelmat-nakyvat-teollisuusrobottien-maarassa/ 

Vartiainen, H. 2021. Robottiratkaisuja tuotantolinjoille. Esitys Robotiikan tietoiskussa 15.10.2021.

Ventä, O., Honkatukia, J., Häkkinen, K., Kettunen, O., Niemelä, M., Airaksinen, M. & Vainio, T. 2018. Robotisaation ja automatisaation vaikutukset Suomen kansantalouteen 2030. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimikunta. [Viitattu 25.10.2021]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161102/47-2018-ROBOFINN_raportti_.pdf

Linkit

Linkki 1. LAB. 2020. Alueellinen teknologiakartta. [Viitattu 25.10.2021]. Saatavissa: https://www.lab.fi/fi/projekti/alueellinen-teknologiakartta

Linkki 2. Fanuc. SCARA robots. [Viitattu 12.11.2021]. Saatavissa: https://www.fanuc.eu/rs/en/robots/robot-filter-page/scara-series/selection-support

Linkki 3. Robots Done Right. 2021. [Viitattu 12.11.2021]. Saatavissa: https://robotsdoneright.com/Articles/what-is-a-delta-robot.html