Tekoäly tutuksi -hankkeen Tulevaisuuden älykkäät kiinteistöt ja rakennettu ympäristö tilaisuudessa Teemu Arina esitti kysymyksen: ”Kuinka nopeasti koneet pystyvät ohittamaan ihmisen?” Loppuvuodesta 2022 on avattu OpenAI chat, joka pystyy vastaamaan mihin tahansa kysymykseen monipuolisesti (OpenAI ChatGPT). OpenAI bottia voi pyytää esimerkiksi runoilemaan vanhalla viikinkimurteella ja vastaus tulee sekunneissa. Ihmisen ja botin erottaa siitä, että botti tekee asian paljon nopeammin kuin mihin ihminen pystyisi. (Arina 2022.) Iltalehti uutisoi, että Midjourney-tekoälyohjelmalla generoitu teos Théâtre D’opéra Spatial palkittiin Colorado State Fairin taidekilpailussa. Teosta oli luonnin jälkeen myös muokattu tekoälyohjelmalla Gigapixel AI:lla. (Kemppi 2022.) Tekoälyn avulla pystytään luomaan taidetta, joka ohittaa jopa ammattilaisen (Arina 2022).
Nyt on jo mahdollista pyytää tekoälyohjelmaa kuvailemaan tulevaisuuden talo tai kaupunki. Teksti voidaan syöttää toiselle botille, joka generoi kuvia. Kun tekoälyä pyydettiin visioimaan, miltä näyttää tulevaisuuden kaupunki, se visioi kaupungin, jossa autoja näkyy vähän, koska käytössä ovat lentävät autot. Tekoälyn mukaan tulevaisuuden autot eivät lennä rakennetussa ympäristössä vaan polveilevissa maisemissa. Kaupungeissa on paljon vihreää sekä kävelykatuja ja talojen muodot ovat vähemmän kulmikkaita. (Arina 2022.)
Fyysinen ja digitaalinen maailma yhdistyvät
Tekoäly ja teknologia muuttavat monia asioita tulevaisuudessa. Esimerkiksi vuodepotilaana oleva henkilö voi päästä kokonaan toiseen maailmaan virtuaalilasien ja haju- ja makuaistin hyödyntämisen avulla. (Arina 2022.) Puhutaan metaversumista, joka tarkoittaa fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistymistä vahvasti toisiinsa. Virtuaalista matkailua tehdään jo nyt esimerkiksi Google Mapsin avulla. (Virtuaalivaluutta.com.) Korona-ajan digitalisaation myötä yleistyi Teamsin, ZOOMin, videopuhelun jne. käyttö, jolloin voitiin nauttia yhteistä lounasta tai pelata yhteistä peliä, olla ikään kuin yhdessä, vaikka oltiinkin kaukana toisistaan.
Tulevaisuuden kaupungit
Arina visioi, että tulevaisuuden kaupungeissa tarvitaan vain vähän parkkipaikkoja, koska autot ovat itseohjautuvia ja yhteiskäyttöisiä. Autoissa voidaan tehdä työtä ja käyttää liikkumiseen kuluva aika hyödyksi. Tulevaisuuden älykkäissä kaupungeissa seurataan antureilla ilmanlaatua ja älykkäät järjestelmät parantavat olosuhteita sekä tukevat elämistä. Kaupunki on kone, jonka sisällä ihminen asuu ja talo ja kaupunki ovat käyttöliittymiä arkeen. Kaupunki on yksi käyttöliittymä työhön, arkeen, asioiden tekemiseen, viihteeseen jne. (Arina 2022.)
Tekoälyä voidaan käyttää julkisen liikenteen sekä yksityisautoilun tehostamiseen optimoimalla kaupunkilaisten reittejä. Yhteiskäyttöiset polkupyörät, autonomiset kulku- ja kuljetusvälineet eli itseajavat autot ja droonit tekevät liikkumisesta helpompaa. Jalankulkijaa opastetaan käyttämään kauniita, turvallisia reittejä, joiden valaistusta säädetään automaattisesti tekoälyn avulla. Liikkuminen on miellyttävää ja elämänlaatu kaupungeissa on parempaa. (Väänänen 2022, 94–95.) Tekoäly voi edistää myös päästötöntä liikennettä. Suomessa liikenteen päästöistä syntyy 95 prosenttia tieliikenteestä ja autonomisilla autoilla voidaan vähentää näitä päästöjä sekä tehdä kaupungeista ympäristöystävällisempiä. (Tenho 2021.)
Kirjoittaja
Eija Lantta työskentelee LAB-ammattikoulussa Tekoäly tutuksi -hankkeessa projektipäällikkönä.
Lähteet
Arina, T. 2022. Tulevaisuuden työ, tekoäly ja rakennettu ympäristö. Esitys Tekoäly tutuksi -hankkeen webinaarissa 7.12.2022.
JuliusH. 2022. Autoja, moottoritie, tiellä, kaupunkien, rakennus. Pixabay / CCO. Viitattu 25.1.2023. Saatavissa https://pixabay.com/images/id-7673941/
KELLEPICS. 2018. Fantasia, kaupunki, maisema, arkkitehtuuri, kevyt. Pixabay / CCO. Viitattu 25.1.2023. Saatavissa https://pixabay.com/images/id-3898554/
Kemppi, J. 2022. Taidekilpailun voittaja paljastui tekoälyksi – taiteilijat raivostuivat. Iltalehti. Viitattu 19.1.2023. Saatavissa https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/8537965d-c3da-48f4-b897-d24a4b821b5f
OpenAi ChatGPT. Viitattu 25.1.2023. Saatavissa https://chat.openai.com/auth/login
Tenho, S. 2021. Tekoälyn avulla kohti kestävää yhteiskuntaa? Versus-lehti. Viitattu 25.1.2023. Saatavissa https://www.versuslehti.fi/gradusta-asiaa/tekoalyn-avulla-kohti-kestavaa-yhteiskuntaa/
Virtuaalivaluutta.com. Mikä on Metaverse ja mitä se voi mahdollistaa? Viitattu 25.1.2023. Saatavissa https://virtuaalivaluutta.com/metaverse/
Väänänen, K. 2022. Tekoäly kaupunkikehityksessä – ihmiskeskeisen suunnittelun näkökulma. Teoksessa: Ailisto, H., Myllymäki, P., Tarkoma, S., Kämäräinen, J-K., Röning, J., Salakoski, T., Solin, A., Saariluoma, P., Mikkonen, T., van Gils, M., Väänänen, K., Puolamäki, K., Ylén, P., Roos, T., Leikas, J. Honkela, A., Kutila, M., Ruotsalainen, L., Ylikoski, P. & Linturi, R. Tekoälyratkaisut tänään ja tulevaisuudessa. Helsinki: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja No. 1/2022. 94–95. Viitattu 25.1.2023. Saatavissa https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/tuvj_1+2022.pdf
Linkit
Linkki 1. LAB. 2021. Tekoäly tutuksi. Viitattu 25.1.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/tekoaly-tutuksi
