{"id":15201,"date":"2023-10-04T13:39:10","date_gmt":"2023-10-04T10:39:10","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/?p=15201"},"modified":"2023-10-04T14:02:16","modified_gmt":"2023-10-04T11:02:16","slug":"kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\/","title":{"rendered":"Kvanttitietokoneiden toiminta \u2013 lyhyt oppim\u00e4\u00e4r\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p>Kvanttitietokoneen toimintaa on kohtalaisen mahdoton selitt\u00e4\u00e4 selke\u00e4sti varsinkin ilman matematiikkaa ja lyhyess\u00e4 julkaisussa. T\u00e4m\u00e4n sanottuani aion kuitenkin yritt\u00e4\u00e4, mutta huomatkaa, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on oikaistu useampikin mutka suoraksi \u2013 tarkoitus on antaa vain yleistason kuvaus toiminnasta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kubitti, kaiken perusta<\/h2>\n\n\n\n<p>Normaalissa tietokoneessa on bittej\u00e4, joiden arvo on 1 tai 0. Kvanttitietokoneessa sen sijaan on kubitteja, joiden arvo niit\u00e4 luettaessa on 1 tai 0, mutta itse prosessoinnin aikana kubitit voivat olla yht\u00e4 aikaa 1 ja 0. Monesti virheellisesti ajatellaan, ett\u00e4 ne ovat ei-miss\u00e4\u00e4n-tilassa, mutta niill\u00e4 on tietty todenn\u00e4k\u00f6isyys olla enemm\u00e4n vaikkapa 1 kuin 0 (tai p\u00e4invastoin). Kubittia kuvataan usein Blochin pallolla, jossa sen todenn\u00e4k\u00f6isyys olla 0 tai 1 n\u00e4kyy kvanttitilana |\u03c8\u27e9 pallon kuorella.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"512\" src=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2023\/10\/613_2023_Kvanttitietokoneiden-toiminta-\u2013-lyhyt-oppimaara_Kuva1-1024x512.png\" alt=\"Tummansinisell\u00e4 pohjalla on vaaleansininen kolmiulotteinen pallo, jonka sis\u00e4ll\u00e4 on geometrisi\u00e4 kaavoja.\" class=\"wp-image-15202\" srcset=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2023\/10\/613_2023_Kvanttitietokoneiden-toiminta-\u2013-lyhyt-oppimaara_Kuva1-1024x512.png 1024w, https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2023\/10\/613_2023_Kvanttitietokoneiden-toiminta-\u2013-lyhyt-oppimaara_Kuva1-300x150.png 300w, https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2023\/10\/613_2023_Kvanttitietokoneiden-toiminta-\u2013-lyhyt-oppimaara_Kuva1-768x384.png 768w, https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2023\/10\/613_2023_Kvanttitietokoneiden-toiminta-\u2013-lyhyt-oppimaara_Kuva1-570x285.png 570w, https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2023\/10\/613_2023_Kvanttitietokoneiden-toiminta-\u2013-lyhyt-oppimaara_Kuva1.png 1280w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva 1. Blochin pallo. Ykk\u00f6nen ja nolla ovat Z-akselin \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4t. Kubitin tila |\u03c8\u27e9 eli todenn\u00e4k\u00f6isyys sille, ett\u00e4 se on 0 tai 1, voi olla miss\u00e4 vain pallon kuorella. (Kuva: D-Wave Systems 2023)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Laskutehon perusta<\/h2>\n\n\n\n<p>Kvanttitietokoneen laskuteho perustuu muutamaan ilmi\u00f6\u00f6n. Ensinn\u00e4kin vaihto 1:st\u00e4 0:aan ja p\u00e4invastoin vaatii v\u00e4hemm\u00e4n energiaa, koska kubitilla on vain 2 mahdollista energiatilaa. Bittien vastaava vaihtuminen menee lukemattomien v\u00e4litilojen kautta. Toinen syy on se, ett\u00e4 kubitit ovat kaikissa mahdollisissa tiloissa samanaikaisesti, eli ongelman ratkaisu on jo olemassa niiss\u00e4 (M\u00f6tt\u00f6nen 2019).<\/p>\n\n\n\n<p>Jos vertaamme klassista tietokonetta ja kvanttitietokonetta esimerkiss\u00e4, jossa pit\u00e4\u00e4 tutkia maaston muotoja ja etsi\u00e4 vaikkapa matalin kohta, klassinen kone l\u00e4hett\u00e4\u00e4 tutkijan kartoittamaan joka paikan yksi kerrallaan. Kvanttikone puolestaan t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maaston vedell\u00e4, jota on kaikkialla samaan aikaan. Matalin kohta on se, jossa on eniten vett\u00e4. (Veijalainen &amp; Hyyti\u00e4inen 2016.) Kvanttitietokone k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rinnakkaismaailmankaikkeuksia laskemiseen, mik\u00e4 siis selitt\u00e4\u00e4 kubittien ominaisuuden olla monessa tilassa samaan aikaan (Marr 2018).<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Mink\u00e4lainen on kubitti?<\/h2>\n\n\n\n<p>Kubitin t\u00e4ytyy olla siis yksikk\u00f6, jolla on ominaisuus olla 0 ja 1 samaan aikaan. Kubitin tekemiseen on muutamia vaihtoehtoja. Yksi suosituimmista on suprajohtava Josephsonin liitos, ik\u00e4\u00e4n kuin kvanttitransistori. Muita tapoja toteuttaa kubitti ovat muun muassa kvanttipisteet, fotonit ja ioniloukut. Suosituin Josephsonin liitosta k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 kubitti on nimelt\u00e4\u00e4n Transmon. Se perustuu niin sanottuun Cooperin pariin, johon on enkoodattu kaksi energiatilaa, jotka vastaavat arvoja 0 ja 1. (Walliman 2021.)<\/p>\n\n\n\n<p>Josephsonin liitos vaatii, ett\u00e4 se j\u00e4\u00e4hdytet\u00e4\u00e4n l\u00e4hes absoluuttiseen nollapisteeseen (-273\u00b0C), jotta tulee esiin suprajohtavuus eli se, ett\u00e4 kylm\u00e4ss\u00e4 johdin johtaa s\u00e4hk\u00f6\u00e4 ilman vastusta. T\u00e4m\u00e4 asettaa vaatimuksia laitteistolle ja lis\u00e4\u00e4 huomattavasti niiden kokoa. Josephsonin liitoksessa on suprajohtavat elektrodit ja niiden v\u00e4liss\u00e4 eristekerros, jonka l\u00e4pi Cooperin pari tunneloituu. Tunneloituessaan hiukkanen l\u00e4p\u00e4isee energiavallin, jota se ei pystyisi klassisen fysiikan perusteella ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. (Selinummi 2021.) Josephsonin liitoksen etuna on se, ett\u00e4 sill\u00e4 voidaan muodostaa yht\u00e4 hiukkasta vastaava kubitti, vaikka se on paljaalla silm\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 eli huomattavasti helpompi k\u00e4sitell\u00e4 kuin esimerkiksi yksi elektroni, joka saattaa olla kvanttipisteen rakenteena.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-background\" style=\"background-color:#b3edfb\">Kirjoittaja<br><br><strong>Tommi Veijalainen<\/strong> toimii tietotekniikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa. H\u00e4n on opettanut elektroniikkaa ja luonnontieteit\u00e4 yli 25 vuotta.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteet<\/h3>\n\n\n\n<p>D-Wave Systems. 2023. How D-Wave Systems work. Viitattu 30.8.2023. Saatavissa <a href=\"https:\/\/www.dwavesys.com\/learn\/quantum-computing\/\">https:\/\/www.dwavesys.com\/learn\/quantum-computing\/<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Marr, B. 2018. 20 Mind-Boggling Facts About Quantum Computing Everyone Should Read. Forbes 23.2.2018. Viitattu 31.8.2023. Saatavissa <a href=\"https:\/\/www.forbes.com\/sites\/bernardmarr\/2018\/02\/23\/20-mind-boggling-facts-about-quantum-computing-everyone-should-read\/?sh=55f689175edb\">https:\/\/www.forbes.com\/sites\/bernardmarr\/2018\/02\/23\/20-mind-boggling-facts-about-quantum-computing-everyone-should-read\/?sh=55f689175edb<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>M\u00f6tt\u00f6nen, M. 2019. Tied\u00e4tk\u00f6, miten kvanttitietokone toimii? \u2013 Lukemalla t\u00e4m\u00e4n saat selville, miksi kubitti voi olla nolla ja ykk\u00f6nen yht\u00e4 aikaa. Tekniikan Maailma 1.8.2019. Viitattu 30.8.2023. Saatavissa <a href=\"https:\/\/tekniikanmaailma.fi\/tiedatko-miten-kvanttitietokone-toimii-lukemalla-taman-saat-selville-miksi-kubitti-voi-olla-nolla-ja-ykkonen-yhta-aikaa\/\">https:\/\/tekniikanmaailma.fi\/tiedatko-miten-kvanttitietokone-toimii-lukemalla-taman-saat-selville-miksi-kubitti-voi-olla-nolla-ja-ykkonen-yhta-aikaa\/<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Selinummi, S. 2021. Josephsonin liitos suprajohtavien kubittien peruskomponenttina. Kandidaatin ty\u00f6. Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto. Viitattu 31.8.2023. Saatavissa <a href=\"https:\/\/trepo.tuni.fi\/bitstream\/handle\/10024\/132220\/SelinummiSimo.pdf?sequence=2\">https:\/\/trepo.tuni.fi\/bitstream\/handle\/10024\/132220\/SelinummiSimo.pdf?sequence=2<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Veijalainen, T. &amp; Hyyti\u00e4inen, J. 2016. Kvanttitietokone on jo t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Mikrobitti 24.2.2016. Viitattu 30.8.2023. Saatavissa <a href=\"https:\/\/www.mikrobitti.fi\/uutiset\/kvanttitietokone-on-jo-taalla\/4961d1af-239a-3108-9e11-6be58d8af9e9\">https:\/\/www.mikrobitti.fi\/uutiset\/kvanttitietokone-on-jo-taalla\/4961d1af-239a-3108-9e11-6be58d8af9e9<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Walliman, D. 2021. Domain of Science. The Map of Quantum Computing. Viitattu 31.8.2023. Saatavissa <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=-UlxHPIEVqA\">https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=-UlxHPIEVqA<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kvanttitietokoneen toimintaa on kohtalaisen mahdoton selitt\u00e4\u00e4 selke\u00e4sti varsinkin ilman matematiikkaa ja lyhyess\u00e4 julkaisussa. T\u00e4m\u00e4n sanottuani aion kuitenkin yritt\u00e4\u00e4, mutta huomatkaa, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on oikaistu useampikin mutka suoraksi \u2013 tarkoitus on antaa vain yleistason kuvaus toiminnasta. Kubitti, kaiken perusta Normaalissa tietokoneessa on bittej\u00e4, joiden arvo on 1 tai 0. Kvanttitietokoneessa sen sijaan on kubitteja, joiden arvo [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":15202,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[435,19,43],"tags":[29,6115,7602,580,5433],"class_list":{"0":"post-15201","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-innovaatioiden-kokeiluymparistot","8":"category-innovations_fi","9":"category-yleinen-fi","10":"tag-artikkeli-e1","11":"tag-fysiikka","12":"tag-kvanttitietokoneet","13":"tag-tieto-ja-viestintateknologia","14":"tag-tietotekniikka","15":"czr-hentry"},"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.4 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Kvanttitietokoneiden toiminta \u2013 lyhyt oppim\u00e4\u00e4r\u00e4 - LAB Focus<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kvanttitietokoneiden toiminta \u2013 lyhyt oppim\u00e4\u00e4r\u00e4 - LAB Focus\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Kvanttitietokoneen toimintaa on kohtalaisen mahdoton selitt\u00e4\u00e4 selke\u00e4sti varsinkin ilman matematiikkaa ja lyhyess\u00e4 julkaisussa. T\u00e4m\u00e4n sanottuani aion kuitenkin yritt\u00e4\u00e4, mutta huomatkaa, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on oikaistu useampikin mutka suoraksi \u2013 tarkoitus on antaa vain yleistason kuvaus toiminnasta. Kubitti, kaiken perusta Normaalissa tietokoneessa on bittej\u00e4, joiden arvo on 1 tai 0. Kvanttitietokoneessa sen sijaan on kubitteja, joiden arvo [&hellip;]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"LAB Focus\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2023-10-04T10:39:10+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-10-04T11:02:16+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2023\/10\/613_2023_Kvanttitietokoneiden-toiminta-\u2013-lyhyt-oppimaara_Kuva1.png\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1280\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"640\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/png\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"riagynther\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@LABfinland\" \/>\n<meta name=\"twitter:site\" content=\"@LABfinland\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"riagynther\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"4 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"riagynther\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/9c880332f36e75c138451ec4aa8eadc7\"},\"headline\":\"Kvanttitietokoneiden toiminta \u2013 lyhyt oppim\u00e4\u00e4r\u00e4\",\"datePublished\":\"2023-10-04T10:39:10+00:00\",\"dateModified\":\"2023-10-04T11:02:16+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\\\/\"},\"wordCount\":609,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/8\\\/2023\\\/10\\\/613_2023_Kvanttitietokoneiden-toiminta-\u2013-lyhyt-oppimaara_Kuva1.png\",\"keywords\":[\"Artikkeli E1\",\"fysiikka\",\"kvanttitietokoneet\",\"tieto- ja viestint\u00e4teknologia\",\"tietotekniikka\"],\"articleSection\":[\"Innovaatioiden kokeiluymp\u00e4rist\u00f6t\",\"Innovations\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\\\/\",\"name\":\"Kvanttitietokoneiden toiminta \u2013 lyhyt oppim\u00e4\u00e4r\u00e4 - LAB Focus\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/8\\\/2023\\\/10\\\/613_2023_Kvanttitietokoneiden-toiminta-\u2013-lyhyt-oppimaara_Kuva1.png\",\"datePublished\":\"2023-10-04T10:39:10+00:00\",\"dateModified\":\"2023-10-04T11:02:16+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/8\\\/2023\\\/10\\\/613_2023_Kvanttitietokoneiden-toiminta-\u2013-lyhyt-oppimaara_Kuva1.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/8\\\/2023\\\/10\\\/613_2023_Kvanttitietokoneiden-toiminta-\u2013-lyhyt-oppimaara_Kuva1.png\",\"width\":1280,\"height\":640},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kvanttitietokoneiden toiminta \u2013 lyhyt oppim\u00e4\u00e4r\u00e4\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/\",\"name\":\"LAB Focus\",\"description\":\"Focus Area blog | LAB University of Applied Sciences\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#organization\",\"name\":\"LAB Focus\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/8\\\/2020\\\/04\\\/cropped-cropped-tunnus_blogi-01.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/8\\\/2020\\\/04\\\/cropped-cropped-tunnus_blogi-01.png\",\"width\":1342,\"height\":288,\"caption\":\"LAB Focus\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/x.com\\\/LABfinland\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/9c880332f36e75c138451ec4aa8eadc7\",\"name\":\"riagynther\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/2d283ba3da6ba0aac171b562afc5d3cb03a5583044210fb0b0fd5ab8d66f31fa?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/2d283ba3da6ba0aac171b562afc5d3cb03a5583044210fb0b0fd5ab8d66f31fa?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/2d283ba3da6ba0aac171b562afc5d3cb03a5583044210fb0b0fd5ab8d66f31fa?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"riagynther\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/author\\\/riagynther\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kvanttitietokoneiden toiminta \u2013 lyhyt oppim\u00e4\u00e4r\u00e4 - LAB Focus","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Kvanttitietokoneiden toiminta \u2013 lyhyt oppim\u00e4\u00e4r\u00e4 - LAB Focus","og_description":"Kvanttitietokoneen toimintaa on kohtalaisen mahdoton selitt\u00e4\u00e4 selke\u00e4sti varsinkin ilman matematiikkaa ja lyhyess\u00e4 julkaisussa. T\u00e4m\u00e4n sanottuani aion kuitenkin yritt\u00e4\u00e4, mutta huomatkaa, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on oikaistu useampikin mutka suoraksi \u2013 tarkoitus on antaa vain yleistason kuvaus toiminnasta. Kubitti, kaiken perusta Normaalissa tietokoneessa on bittej\u00e4, joiden arvo on 1 tai 0. Kvanttitietokoneessa sen sijaan on kubitteja, joiden arvo [&hellip;]","og_url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\/","og_site_name":"LAB Focus","article_published_time":"2023-10-04T10:39:10+00:00","article_modified_time":"2023-10-04T11:02:16+00:00","og_image":[{"width":1280,"height":640,"url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2023\/10\/613_2023_Kvanttitietokoneiden-toiminta-\u2013-lyhyt-oppimaara_Kuva1.png","type":"image\/png"}],"author":"riagynther","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@LABfinland","twitter_site":"@LABfinland","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"riagynther","Arvioitu lukuaika":"4 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\/"},"author":{"name":"riagynther","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#\/schema\/person\/9c880332f36e75c138451ec4aa8eadc7"},"headline":"Kvanttitietokoneiden toiminta \u2013 lyhyt oppim\u00e4\u00e4r\u00e4","datePublished":"2023-10-04T10:39:10+00:00","dateModified":"2023-10-04T11:02:16+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\/"},"wordCount":609,"publisher":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2023\/10\/613_2023_Kvanttitietokoneiden-toiminta-\u2013-lyhyt-oppimaara_Kuva1.png","keywords":["Artikkeli E1","fysiikka","kvanttitietokoneet","tieto- ja viestint\u00e4teknologia","tietotekniikka"],"articleSection":["Innovaatioiden kokeiluymp\u00e4rist\u00f6t","Innovations"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\/","url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\/","name":"Kvanttitietokoneiden toiminta \u2013 lyhyt oppim\u00e4\u00e4r\u00e4 - LAB Focus","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2023\/10\/613_2023_Kvanttitietokoneiden-toiminta-\u2013-lyhyt-oppimaara_Kuva1.png","datePublished":"2023-10-04T10:39:10+00:00","dateModified":"2023-10-04T11:02:16+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2023\/10\/613_2023_Kvanttitietokoneiden-toiminta-\u2013-lyhyt-oppimaara_Kuva1.png","contentUrl":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2023\/10\/613_2023_Kvanttitietokoneiden-toiminta-\u2013-lyhyt-oppimaara_Kuva1.png","width":1280,"height":640},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kvanttitietokoneiden-toiminta-lyhyt-oppimaara\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kvanttitietokoneiden toiminta \u2013 lyhyt oppim\u00e4\u00e4r\u00e4"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#website","url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/","name":"LAB Focus","description":"Focus Area blog | LAB University of Applied Sciences","publisher":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#organization","name":"LAB Focus","url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/04\/cropped-cropped-tunnus_blogi-01.png","contentUrl":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/04\/cropped-cropped-tunnus_blogi-01.png","width":1342,"height":288,"caption":"LAB Focus"},"image":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/x.com\/LABfinland"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#\/schema\/person\/9c880332f36e75c138451ec4aa8eadc7","name":"riagynther","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2d283ba3da6ba0aac171b562afc5d3cb03a5583044210fb0b0fd5ab8d66f31fa?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2d283ba3da6ba0aac171b562afc5d3cb03a5583044210fb0b0fd5ab8d66f31fa?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2d283ba3da6ba0aac171b562afc5d3cb03a5583044210fb0b0fd5ab8d66f31fa?s=96&d=mm&r=g","caption":"riagynther"},"url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/author\/riagynther\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15201","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=15201"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15201\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":15204,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15201\/revisions\/15204"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/media\/15202"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=15201"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=15201"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=15201"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}