{"id":1699,"date":"2020-06-24T15:38:43","date_gmt":"2020-06-24T12:38:43","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/?p=1699"},"modified":"2021-03-29T11:03:03","modified_gmt":"2021-03-29T08:03:03","slug":"kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\/","title":{"rendered":"Kuinka hallita stressi\u00e4 kehon kautta?"},"content":{"rendered":"\n<p>Stressi ja ahdistuneisuus ovat yleisi\u00e4 ylikuormittumisen oireita. Erilaiset \u00e4rsykkeet tavoittavat ihmisen helpommin kuin koskaan ennen. Kun stressireaktio kehittyy, asia tuntuu uhkaavalta ja reagoimme sen mukaisesti (Hagen &amp; van Wijk-Engbers 2018, 192). Hy\u00f6dyllinen stressi, kuten kohtuullinen liikunta, kasvattaa stressinsietokyky\u00e4mme, kunhan kykenemme sopeutumaan sen tuottamaan kuormitukseen (Arina ym. 2018, 23, 25). Stressi on haitallista, jos sen psyykkiset ja fyysiset oireet ovat pitk\u00e4aikaisia ja sit\u00e4 kautta haittaavat muuta el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Monien stressin fyysisten oireiden alkukantaisena tarkoituksena on suojata elint\u00e4rkeit\u00e4 kehon toimintoja etenkin kaulan, rintakeh\u00e4n ja vatsan alueella (Myers 2013, 97). Asentojenvaikutusta hengityksen vapauteen ja tunnetiloihin ei siis voida liikaa korostaa. Hyv\u00e4n ryhdin kautta rintakeh\u00e4n ja vatsan avoimuus vapauttaa hengityst\u00e4, kun taas kumarat asennot rajoittavat sit\u00e4. LAB-ammattikorkeakoulussa tehdyn <a href=\"http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-2020061618880\">opinn\u00e4ytety\u00f6n<\/a>  tarkoituksena oli kehitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ik\u00e4isten kyky\u00e4 tunnistaa ja hallita stressin ja ahdistuneisuuden oireita. Ty\u00f6n tuloksena syntyi opas oireiden havainnoinnin ja lievitt\u00e4misen keinoista. Keskeisi\u00e4 keinoja ovat hengityksen toiminnan havainnoiminen, palleahengityksen harjoittaminen sek\u00e4 lihasj\u00e4nnitykseen vaikuttaminen. (H\u00e4ggman 2020.)<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Palleahengitys pit\u00e4\u00e4 stressin kurissa<\/h2>\n\n\n\n<p>Palleahengityksen on tutkimuksissa havaittu laskevan muun muassa verenpainetta, stressihormonien pitoisuuksia sek\u00e4 koettua stressi\u00e4 (Duan ym. 2017; Ferrara ym. 2019). Hengitystekniikoilla voidaan vaikuttaa parasympaattisen hermoston ja rentoutumisvasteen aktivoitumiseen (Arina ym. 2018, 71). Stressitilassa hengitys voi muuttua pinnalliseksi, jolloin hengityslihasten j\u00e4nnittyess\u00e4 sis\u00e4\u00e4nhengitys korostuu (Palom\u00e4ki &amp; Siira 2016, 15-16). Stressioireisiin voi liitty\u00e4 my\u00f6s pallealihaksen tiedostamatonta ja jatkuvaa j\u00e4nnitt\u00e4mist\u00e4 (Earls &amp; Myers 2013, 171), jonka vuoksi sen harjoittaminen on keskeist\u00e4. Palleahengitys ohjataan vatsan pohjaan saakka. T\u00e4m\u00e4 on mielikuva, jolla rintakeh\u00e4n ja vatsan v\u00e4liss\u00e4 sijaitseva kupolin mallinen, meduusan liikett\u00e4 muistuttava pallea laskeutuu alas ja antaa keuhkoille tilaa laajentua. Vatsan tulisi kohota rintakeh\u00e4n yli. T\u00e4t\u00e4 voidaan tarkkailla k\u00e4mmenet vatsalla ja rintakeh\u00e4ll\u00e4 [Kuva 1] (Physiopedia 2020).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"576\" src=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/06\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta-1024x576.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1702\" srcset=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/06\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta-1024x576.jpg 1024w, https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/06\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta-300x169.jpg 300w, https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/06\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta-768x432.jpg 768w, https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/06\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta-1110x624.jpg 1110w, https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/06\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta-528x297.jpg 528w, https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/06\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta.jpg 1138w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption>Kuva 1. K\u00e4mmenten asettelu pallean toiminnan havainnoimiseksi. (Kuva: Arttu H\u00e4ggman)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Vatsalihasten tulee rentoutua sis\u00e4\u00e4nhengityksess\u00e4. Vatsan kohoaminen toimii t\u00e4m\u00e4n havainnoimisessa, ja hengityksen voi ajatella liukuvan selk\u00e4rangan sis\u00e4pintaa pitkin, kiert\u00e4en vatsan pohjan kautta kohti napaa [Kuva 2]. Lyhyen tauon j\u00e4lkeen vatsalihakset aktivoidaan kevyesti uloshengitykseen, ja mielikuvan hengityksen kulusta voi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 vastakkaiseen suuntaan [Kuva 3]. Ulospuhallusta voidaan hallita ja hidastaa puristamalla huulien v\u00e4list\u00e4 rakoa pienemm\u00e4ksi. Tekniikkaa on hyv\u00e4 harjoitella sek\u00e4 makuulla ett\u00e4 istuen, jopa 5-10 minuuttia kerrallaan, useamman kerran p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 (Physiopedia 2020).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"576\" src=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/06\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta_2-1024x576.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1703\" srcset=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/06\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta_2-1024x576.jpg 1024w, https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/06\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta_2-300x169.jpg 300w, https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/06\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta_2-768x432.jpg 768w, https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/06\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta_2-1110x624.jpg 1110w, https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/06\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta_2-528x297.jpg 528w, https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/06\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta_2.jpg 1288w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption>Kuva 2. Hengityksen kulkusuunta sis\u00e4\u00e4nhengityksess\u00e4. (Kuva: Arttu H\u00e4ggman)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"754\" src=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/06\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta_3-1024x754.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1704\" srcset=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/06\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta_3-1024x754.jpg 1024w, https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/06\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta_3-300x221.jpg 300w, https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/06\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta_3-768x565.jpg 768w, https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/06\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta_3.jpg 1284w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption>Kuva 3. Hengityksen kulkusuunta uloshengityksess\u00e4. (Kuva: Arttu H\u00e4ggman)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-background\" style=\"background-color:#b2edfb\">Kirjoittajat<br><br><strong>Arttu H\u00e4ggman <\/strong>valmistui LAB-ammattikorkeakoulusta fysioterapeutiksi kes\u00e4kuussa 2020. Kirjoittajan <a href=\"https:\/\/www.theseus.fi\/handle\/10024\/344179\">opinn\u00e4ytety\u00f6n<\/a> tuotoksena syntyi Porvoon kaupungille opas: \u201dHallitse stressi\u00e4 \u2013 Opas kehollisten menetelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n\u201d.<br><br><strong>Heli Lahtio <\/strong>toimi opinn\u00e4ytety\u00f6n ohjaajana, ja toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapian opettajana.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteet<\/h3>\n\n\n\n<p>Arina, T., Halmetoja, J. &amp; Sovij\u00e4rvi, O. 2018. Biohakkerin stressikirja. 1. painos. Helsinki: Biohakkerin k\u00e4sikirja -kirjat.<\/p>\n\n\n\n<p>Duan, N-Y., Gong, Z-Q., Li, Y-F., Ma, X., Shi, Y-T., Wei, G-X., Yue, Z-Q. &amp; Zhang, H. 2017. The Effect of Diaphragmatic Breathing on Attention, Negative Affect and Stress in Healthy Adults [viitattu: 31.5.2020]. Saatavissa: https:\/\/www.ncbi.nlm.nih.gov\/pmc\/articles\/PMC5455070\/<\/p>\n\n\n\n<p>Earls, J. &amp; Myers, T. 2013. Faskia vapaaksi \u2013 keho tasapainoon. 1. painos. Lahti: VK-Kustannus Oy.<\/p>\n\n\n\n<p>Ferrara, L., Hopper, S., Murray, S. &amp; Singleton, J. 2019. Effectiveness of diaphragmatic breathing for reducing physiological and psychological stress in adults \u2013 a quantitative systematic review [viitattu: 31.5.2020]. Saatavissa: https:\/\/journals.lww.com\/jbisrir\/Fulltext\/2019\/09000\/Effectiveness_of_diaphragmatic_breathing_for.6.aspx<\/p>\n\n\n\n<p>Hagen, A. &amp; van Wijk-Engbers, M. 2018. Distress and Stress Overload. Teoksessa: Probst, M. (toim.) &amp; Skjaerven, L. (toim.) Physiotherapy in Mental Health and Psychiatry \u2013 a scientific and clinical based approach. Elsevier.<\/p>\n\n\n\n<p>H\u00e4ggman, A. 2020. Psykofyysiset menetelm\u00e4t ylikuormituksen hallinnassa \u2013 Opas stressin ja ahdistuneisuuden itsehoitoon ty\u00f6ik\u00e4isille. Opinn\u00e4ytety\u00f6 [viitattu 29.5.2020]. Saatavissa: http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-2020061618880<\/p>\n\n\n\n<p>Myers, T. 2013. Anatomy Trains \u2013 Myofaskiaaliset meridiaanit kuntoutuksen ja liikunnan ammattilaisille ja opiskelijoille. 2. painos. Lahti: VK-Kustannus Oy.<\/p>\n\n\n\n<p>Palom\u00e4ki, K. &amp; Siira, J. 2016. Kehon viisaat viestit \u2013 Vapaaksi kivusta, stressist\u00e4 ja kuormittavista tunteista. Helsinki: Kirjapaja.<\/p>\n\n\n\n<p>Physiopedia 2020. Diaphragmatic Breathing Exercises [viitattu: 31.5.2020]. Saatavissa: https:\/\/www.physio-pedia.com\/Diaphragmatic_Breathing_Exercises<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Stressi ja ahdistuneisuus ovat yleisi\u00e4 ylikuormittumisen oireita. Erilaiset \u00e4rsykkeet tavoittavat ihmisen helpommin kuin koskaan ennen. Kun stressireaktio kehittyy, asia tuntuu uhkaavalta ja reagoimme sen mukaisesti (Hagen &amp; van Wijk-Engbers 2018, 192). Hy\u00f6dyllinen stressi, kuten kohtuullinen liikunta, kasvattaa stressinsietokyky\u00e4mme, kunhan kykenemme sopeutumaan sen tuottamaan kuormitukseen (Arina ym. 2018, 23, 25). Stressi on haitallista, jos sen psyykkiset [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":1702,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[15,43],"tags":[349,29,534],"class_list":{"0":"post-1699","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-health_fi","8":"category-yleinen-fi","9":"tag-ahdistuksenhallinta","10":"tag-artikkeli-e1","11":"tag-fysioterapia","12":"czr-hentry"},"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.4 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Kuinka hallita stressi\u00e4 kehon kautta? - LAB Focus<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kuinka hallita stressi\u00e4 kehon kautta? - LAB Focus\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Stressi ja ahdistuneisuus ovat yleisi\u00e4 ylikuormittumisen oireita. Erilaiset \u00e4rsykkeet tavoittavat ihmisen helpommin kuin koskaan ennen. Kun stressireaktio kehittyy, asia tuntuu uhkaavalta ja reagoimme sen mukaisesti (Hagen &amp; van Wijk-Engbers 2018, 192). Hy\u00f6dyllinen stressi, kuten kohtuullinen liikunta, kasvattaa stressinsietokyky\u00e4mme, kunhan kykenemme sopeutumaan sen tuottamaan kuormitukseen (Arina ym. 2018, 23, 25). Stressi on haitallista, jos sen psyykkiset [&hellip;]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"LAB Focus\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-06-24T12:38:43+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2021-03-29T08:03:03+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/06\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1138\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"640\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"riagynther\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@LABfinland\" \/>\n<meta name=\"twitter:site\" content=\"@LABfinland\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"riagynther\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"4 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"riagynther\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/9c880332f36e75c138451ec4aa8eadc7\"},\"headline\":\"Kuinka hallita stressi\u00e4 kehon kautta?\",\"datePublished\":\"2020-06-24T12:38:43+00:00\",\"dateModified\":\"2021-03-29T08:03:03+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\\\/\"},\"wordCount\":638,\"commentCount\":0,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/8\\\/2020\\\/06\\\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta.jpg\",\"keywords\":[\"ahdistuksenhallinta\",\"Artikkeli E1\",\"Fysioterapia\"],\"articleSection\":[\"Health\"],\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\\\/#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\\\/\",\"name\":\"Kuinka hallita stressi\u00e4 kehon kautta? - LAB Focus\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/8\\\/2020\\\/06\\\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta.jpg\",\"datePublished\":\"2020-06-24T12:38:43+00:00\",\"dateModified\":\"2021-03-29T08:03:03+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/8\\\/2020\\\/06\\\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/8\\\/2020\\\/06\\\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta.jpg\",\"width\":1138,\"height\":640},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Kuinka hallita stressi\u00e4 kehon kautta?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/\",\"name\":\"LAB Focus\",\"description\":\"Focus Area blog | LAB University of Applied Sciences\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#organization\",\"name\":\"LAB Focus\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/8\\\/2020\\\/04\\\/cropped-cropped-tunnus_blogi-01.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/8\\\/2020\\\/04\\\/cropped-cropped-tunnus_blogi-01.png\",\"width\":1342,\"height\":288,\"caption\":\"LAB Focus\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/x.com\\\/LABfinland\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/9c880332f36e75c138451ec4aa8eadc7\",\"name\":\"riagynther\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/2d283ba3da6ba0aac171b562afc5d3cb03a5583044210fb0b0fd5ab8d66f31fa?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/2d283ba3da6ba0aac171b562afc5d3cb03a5583044210fb0b0fd5ab8d66f31fa?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/2d283ba3da6ba0aac171b562afc5d3cb03a5583044210fb0b0fd5ab8d66f31fa?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"riagynther\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/author\\\/riagynther\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kuinka hallita stressi\u00e4 kehon kautta? - LAB Focus","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Kuinka hallita stressi\u00e4 kehon kautta? - LAB Focus","og_description":"Stressi ja ahdistuneisuus ovat yleisi\u00e4 ylikuormittumisen oireita. Erilaiset \u00e4rsykkeet tavoittavat ihmisen helpommin kuin koskaan ennen. Kun stressireaktio kehittyy, asia tuntuu uhkaavalta ja reagoimme sen mukaisesti (Hagen &amp; van Wijk-Engbers 2018, 192). Hy\u00f6dyllinen stressi, kuten kohtuullinen liikunta, kasvattaa stressinsietokyky\u00e4mme, kunhan kykenemme sopeutumaan sen tuottamaan kuormitukseen (Arina ym. 2018, 23, 25). Stressi on haitallista, jos sen psyykkiset [&hellip;]","og_url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\/","og_site_name":"LAB Focus","article_published_time":"2020-06-24T12:38:43+00:00","article_modified_time":"2021-03-29T08:03:03+00:00","og_image":[{"width":1138,"height":640,"url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/06\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"riagynther","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@LABfinland","twitter_site":"@LABfinland","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"riagynther","Arvioitu lukuaika":"4 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\/"},"author":{"name":"riagynther","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#\/schema\/person\/9c880332f36e75c138451ec4aa8eadc7"},"headline":"Kuinka hallita stressi\u00e4 kehon kautta?","datePublished":"2020-06-24T12:38:43+00:00","dateModified":"2021-03-29T08:03:03+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\/"},"wordCount":638,"commentCount":0,"publisher":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/06\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta.jpg","keywords":["ahdistuksenhallinta","Artikkeli E1","Fysioterapia"],"articleSection":["Health"],"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\/#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\/","url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\/","name":"Kuinka hallita stressi\u00e4 kehon kautta? - LAB Focus","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/06\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta.jpg","datePublished":"2020-06-24T12:38:43+00:00","dateModified":"2021-03-29T08:03:03+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/06\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/06\/110_2020_Kuinka-hallita-stressi\u00e4-kehon-kautta.jpg","width":1138,"height":640},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/kuinka-hallita-stressia-kehon-kautta\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Kuinka hallita stressi\u00e4 kehon kautta?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#website","url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/","name":"LAB Focus","description":"Focus Area blog | LAB University of Applied Sciences","publisher":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#organization","name":"LAB Focus","url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/04\/cropped-cropped-tunnus_blogi-01.png","contentUrl":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/04\/cropped-cropped-tunnus_blogi-01.png","width":1342,"height":288,"caption":"LAB Focus"},"image":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/x.com\/LABfinland"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#\/schema\/person\/9c880332f36e75c138451ec4aa8eadc7","name":"riagynther","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2d283ba3da6ba0aac171b562afc5d3cb03a5583044210fb0b0fd5ab8d66f31fa?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2d283ba3da6ba0aac171b562afc5d3cb03a5583044210fb0b0fd5ab8d66f31fa?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/2d283ba3da6ba0aac171b562afc5d3cb03a5583044210fb0b0fd5ab8d66f31fa?s=96&d=mm&r=g","caption":"riagynther"},"url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/author\/riagynther\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1699","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1699"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1699\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3157,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1699\/revisions\/3157"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1702"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1699"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1699"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1699"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}