{"id":23212,"date":"2025-02-10T07:49:26","date_gmt":"2025-02-10T05:49:26","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/?p=23212"},"modified":"2025-02-10T07:49:28","modified_gmt":"2025-02-10T05:49:28","slug":"ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\/","title":{"rendered":"Ratkaisukeskeisyys voimavarana koulumaailmassa"},"content":{"rendered":"\n

Kuusim\u00e4ki (2023) m\u00e4\u00e4rittelee oppilaan ja opettajan yhteyden kivijalaksi, jonka p\u00e4\u00e4lle oppilaan oppiminen ja hyvinvointi rakentuu. Oppilaan ja opettajan v\u00e4linen tunneyhteys mahdollistaa psykologisten perustarpeiden toteutumisen kouluarjessa. M\u00e4ki-Havulinnan (2018, 123\u2013124) v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksen mukaan tukea tarvitsevan oppilaan ja opettajan hyv\u00e4\u00e4 vuorovaikutussuhdetta tukee, kun opettaja auttaa oppilasta asettamaan oppimiseen tavoitteita ja tukee oppilasta l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n keinoja saavuttaa ne. Ratkaisukeskeisess\u00e4 ajattelutavassa asetetaan tavoitteita ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4, l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n ratkaisuja sek\u00e4 etsit\u00e4\u00e4n voimavaroja (Mannstr\u00f6m & Virtanen 2022). Ratkaisukeskeisen ty\u00f6otteen on todettu sopivan hyvin koulumaailmaan (Ratkes 2024). Sen uranuurtajia Suomessa ovat Ben Furman ja Kirsi Saukkola (Avola & Pentik\u00e4inen 2020, 65).<\/p>\n\n\n\n

Ratkaisukeskeinen ty\u00f6skentelytapa<\/h2>\n\n\n\n

Ratkaisukeskeist\u00e4 ty\u00f6skentelytapaa kuvataan asenteeksi, n\u00e4k\u00f6kulmaksi ja harjoittelua vaativaksi menetelm\u00e4ksi. Ratkaisukeskeisess\u00e4 ty\u00f6otteessa n\u00e4k\u00f6kulma suunnataan tulevaisuuteen ja keskityt\u00e4\u00e4n positiivisiin asioihin: vahvuuksiin ja toimiviin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. Kohtaamisissa korostuu arvostus, my\u00f6nteisyys ja joustavuus. Selke\u00e4t tavoitteet, luovat ratkaisut, vahvuuksien huomioiminen ja toivotun tulevaisuuden visioiminen kuuluvat ratkaisukeskeiseen menetelm\u00e4\u00e4n. (Avola & Pentik\u00e4inen 2020, 65\u201368.) Ratkaisukeskeisyydess\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ei-tiet\u00e4misen menetelm\u00e4\u00e4, jossa olemassa olevaa tilannetta tarkastellaan ilman ennakkoluuloja, aidon kiinnostuksen kautta. Ratkaisukeskeisyydess\u00e4 korostetaan positiivisia poikkeuksia, jotka tarkoittavat yksitt\u00e4isi\u00e4 onnistumisia siin\u00e4 asiassa, jota harjoitellaan. Tavoitetta kohti edet\u00e4\u00e4n pienin edistysaskelin. Opettajan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 auttaa oppilasta huomaamaan kaikenlainen edistyminen ja sanoittaa onnistumisia. (Mannstr\u00f6m & Virtanen 2022.)<\/p>\n\n\n\n

Ratkaisukeskeisess\u00e4 toiminnassa keskityt\u00e4\u00e4n tavoitteisiin. Tavoitteet voivat l\u00f6yty\u00e4, kun mietit\u00e4\u00e4n tulevaisuuden toiveita ja haaveita. Tavoitteita kohti edet\u00e4\u00e4n pienten muutosten kautta. Ratkaisuja, jotka viev\u00e4t tavoitteisiin mietit\u00e4\u00e4n luovasti ja avoimesti. Vahvuudet, resurssit ja onnistumiset tuodaan n\u00e4kyviin ja rakennetaan niiden varaan uutta. Vuorovaikutustilanteissa pyrit\u00e4\u00e4n kuuntelemaan, kysym\u00e4\u00e4n ja kannustamaan. Ratkaisukeskeisen toiminnan perusta on my\u00f6nteisess\u00e4 ja sallivassa ilmapiiriss\u00e4, jossa on mahdollisuus my\u00f6s tehd\u00e4 virheit\u00e4. (Avola & Pentik\u00e4inen 2020, 68\u201369.)<\/p>\n\n\n\n

Ratkaisukeskeinen ajattelutapa sopii hienosti pienluokkaan tai -ryhm\u00e4\u00e4n. Hyv\u00e4n yhteyden rakentaminen oppilaisiin arjen pienill\u00e4 ratkaisuilla tukee vuorovaikutusta ja luottamusta ja auttaa silloin, kun haastavia tilanteita ratkaistaan yhdess\u00e4. Pienryhm\u00e4n erityisluokanopettajan ty\u00f6ss\u00e4 voi aloittaa jokaisen koulup\u00e4iv\u00e4n keskustelemalla hetken jokaisen oppilaan kanssa: voi menn\u00e4 oppilaan vierelle ja kysy\u00e4 kuulumisia sek\u00e4 aamun tunnelmia. Usein keskusteluissa tulee esiin oppilaan edellisen tai alkaneen p\u00e4iv\u00e4n t\u00e4rkeit\u00e4 asioita ja tunnelmia.<\/p>\n\n\n\n

Kun jokainen oppilas tulee kuulluksi heti koulup\u00e4iv\u00e4n alussa, se lis\u00e4\u00e4 luokan ty\u00f6rauhaa koko koulup\u00e4iv\u00e4n ajan. Maanantaiaamuisin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yksi oppitunti viikonlopun kuulumisten kertomiseen. Oppilaat harjoittelevat kertomisen, kysymisen ja kuuntelemisen taitoja. Apuv\u00e4linein\u00e4 ovat esimerkiksi kuvat, oman puhelimen kuvat ja videot sek\u00e4 painokoira, joka siirtyy aina kertojan syliin. Kerran viikossa luokassa pidet\u00e4\u00e4n tunti, jolloin keskustellaan ajankohtaisista asioista, suunnitellaan yhdess\u00e4 tulevia tapahtumia sek\u00e4 ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n oppilaiden ideoimien asioiden parissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 1. Ratkaisukeskeisess\u00e4 toiminnassa luodaan tavoitteita, joita kohti edet\u00e4\u00e4n pienten muutosten kautta. (Kuva: Copilot\/ Taru Kotiniemi)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Neuropsykiatriset erityisvaikeudet ja ratkaisukeskeisyys<\/h2>\n\n\n\n

Neuropsykiatrinen erityisvaikeus tuo usein haasteita kouluarkeen ja ratkaisukeskeinen n\u00e4k\u00f6kulma voi auttaa n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa tuomaan toivoa ja mahdollisuuksia tulevaisuuteen (Mannstr\u00f6m & Virtanen 2022). Kun yksitt\u00e4iselle oppilaalle tai oppilasryhm\u00e4lle tulee haasteita kouluarjessa, haasteet kohdataan yhdess\u00e4. Usein paras tapa on keskustella oppilaan tai ryhm\u00e4n kanssa haasteita tuottavasta asiasta rauhassa. Kun opettaja tuntee oppilaansa hyvin, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 heit\u00e4 ja tiet\u00e4\u00e4 mielenkiinnon kohteista, haasteen ratkaisemiseen l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n usein yhdess\u00e4 hyvi\u00e4 v\u00e4litavoitteita. Tavoitteet voidaan tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi kuvin tai kirjoittamalla. Sovittu palkinto voi motivoida tavoitteen saavuttamisessa. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 koulun henkil\u00f6kunta sek\u00e4 huoltajat muistavat kannustaa, tukea ja kehua tavoitteen saavuttamisessa ja tehd\u00e4 onnistumiset n\u00e4kyviksi.<\/p>\n\n\n\n

Ratkaisukeskeisen ty\u00f6skentelyn monen periaatteet on tunnistettavissa my\u00f6s jatkuvaan kehitt\u00e4miseen perustuvissa toiminnan kehitt\u00e4misen malleissa. Keskeisen\u00e4 erona on yksil\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulman sijaan keskittyminen yhteis\u00f6n, organisaation tai toiminnan tarpeisiin. Yhteisen\u00e4 piirteen\u00e4 on kuitenkin kehitt\u00e4misty\u00f6n perustuminen palvelun k\u00e4ytt\u00e4jien tarpeiden ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Suuntautuminen positiiviseen tulevaisuuteen ja v\u00e4hitt\u00e4iseen kehittymiseen sek\u00e4 toimijoiden aktiiviseen osallistumiseen l\u00f6ytyv\u00e4t my\u00f6s muun muassa palvelumuotoilun ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6isten menetelmien perusteista. (mm. Stickdorn ym. 2018; Stickdorn & & Schneider 2011; Tuulaniemi 2015.)<\/p>\n\n\n\n

\n

Kirjoittajat<\/p>\n\n\n\n

Arja-Tuulikki Malin<\/strong>, lehtori, opettaa ylemm\u00e4ss\u00e4 ammattikorkeakoulussa johtamista ja palvelumuotoilua.<\/p>\n\n\n\n

Taru Kotiniemi<\/strong> valmistuu sosionomiksi (YAMK) sosiaali- ja terveysalan palvelumuotoilun koulutusohjelmasta LAB-ammattikorkeakoulussa ja ty\u00f6skentelee erityisluokanopettajana erityist\u00e4 tukea tarvitsevien oppilaiden pienryhm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Avola, P. & Pentik\u00e4inen, V. 2020. Kukoistava kasvatus. Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen k\u00e4sikirja. Beehappy Publishing Oy.<\/p>\n\n\n\n

Kuusim\u00e4ki, A-M. 2023. Rakkaus, viisaus ja empatia koulun v\u00e4lisess\u00e4 digitaalisessa viestinn\u00e4ss\u00e4. Teoksessa Uusitalo L. (toim.) Positiivisen psykologian voima. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus<\/p>\n\n\n\n

Mannstr\u00f6m, L. & Virtanen, P. 2022. Ratkaisukeskeisyys \u2013 n\u00e4k\u00f6kulmia ja ty\u00f6kaluja kohti ratkaisuja. Teoksessa Savikuja L. & Puustj\u00e4rvi A. (toim) Nepsy opas. Tukea neuropsykiatrisiin haasteisiin. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4ki-Havulinna, J. 2018. Opettajan merkitys tukea tarvitsevan oppilaan koulup\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. V\u00e4it\u00f6skirja. Tampereen yliopisto. Suomen yliopistopaino Oy. Viitattu 16.1. 2025. Saatavissa https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-03-0737-0<\/a><\/p>\n\n\n\n

Ratkes. 2024. Ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edist\u00e4misyhdistys ry. Viitattu 16.1.2024. Saatavissa https:\/\/ratkes.fi\/yhdistys\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Stickdorn, M. & Schneider, J. 2011. This is service design thinking\u202f: basics – tools – cases. BIS Publishers.<\/p>\n\n\n\n

Stickdorn<\/a>, M., Hormess, M. E., Lawrence, A. & Schneider, J. 2018. This is service design doing\u202f: applying service design thinking in the real world\u202f: a practitioners\u2019 handbook (First Edition). O\u2019Reilly.<\/p>\n\n\n\n

Tuulaniemi, J. 2015. Palvelumuotoilu osallistuvan innovaatiotoiminnan menetelm\u00e4n\u00e4. Teoksessa J. Saarisilta & J. Heikkil\u00e4. (toim.). Yhdess\u00e4 innovoimaan \u2013 osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. Osuva-tutkimushankkeen loppuraportti. RAPORTTI 4\/2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 103\u2013117. Viitattu 3.2.2025. Saatavissa https:\/\/www.julkari.fi\/handle\/10024\/125768<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuusim\u00e4ki (2023) m\u00e4\u00e4rittelee oppilaan ja opettajan yhteyden kivijalaksi, jonka p\u00e4\u00e4lle oppilaan oppiminen ja hyvinvointi rakentuu. Oppilaan ja opettajan v\u00e4linen tunneyhteys mahdollistaa psykologisten perustarpeiden toteutumisen kouluarjessa. M\u00e4ki-Havulinnan (2018, 123\u2013124) v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksen mukaan tukea tarvitsevan oppilaan ja opettajan hyv\u00e4\u00e4 vuorovaikutussuhdetta tukee, kun opettaja auttaa oppilasta asettamaan oppimiseen tavoitteita ja tukee oppilasta l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n keinoja saavuttaa ne. Ratkaisukeskeisess\u00e4 ajattelutavassa asetetaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":17,"featured_media":23214,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[15],"tags":[9904,11056,5614,11054],"class_list":{"0":"post-23212","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-health_fi","8":"tag-artikkeli-d1","9":"tag-koulu","10":"tag-ratkaisukeskeisyys","11":"tag-vuorovaikutussuhde","12":"czr-hentry"},"yoast_head":"\nRatkaisukeskeisyys voimavarana koulumaailmassa - LAB Focus<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ratkaisukeskeisyys voimavarana koulumaailmassa - LAB Focus\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Kuusim\u00e4ki (2023) m\u00e4\u00e4rittelee oppilaan ja opettajan yhteyden kivijalaksi, jonka p\u00e4\u00e4lle oppilaan oppiminen ja hyvinvointi rakentuu. Oppilaan ja opettajan v\u00e4linen tunneyhteys mahdollistaa psykologisten perustarpeiden toteutumisen kouluarjessa. M\u00e4ki-Havulinnan (2018, 123\u2013124) v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksen mukaan tukea tarvitsevan oppilaan ja opettajan hyv\u00e4\u00e4 vuorovaikutussuhdetta tukee, kun opettaja auttaa oppilasta asettamaan oppimiseen tavoitteita ja tukee oppilasta l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n keinoja saavuttaa ne. Ratkaisukeskeisess\u00e4 ajattelutavassa asetetaan […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"LAB Focus\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-02-10T05:49:26+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-02-10T05:49:28+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2025\/02\/50_2025_Ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1280\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"786\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"tainask\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@LABfinland\" \/>\n<meta name=\"twitter:site\" content=\"@LABfinland\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"tainask\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"6 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"tainask\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/da729f65c4a2fb9fd8f0b1ec7a2ab7d0\"},\"headline\":\"Ratkaisukeskeisyys voimavarana koulumaailmassa\",\"datePublished\":\"2025-02-10T05:49:26+00:00\",\"dateModified\":\"2025-02-10T05:49:28+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\\\/\"},\"wordCount\":889,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/8\\\/2025\\\/02\\\/50_2025_Ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa.jpg\",\"keywords\":[\"Artikkeli D1\",\"koulu\",\"ratkaisukeskeisyys\",\"vuorovaikutussuhde\"],\"articleSection\":[\"Health\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\\\/\",\"name\":\"Ratkaisukeskeisyys voimavarana koulumaailmassa - LAB Focus\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/8\\\/2025\\\/02\\\/50_2025_Ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa.jpg\",\"datePublished\":\"2025-02-10T05:49:26+00:00\",\"dateModified\":\"2025-02-10T05:49:28+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/8\\\/2025\\\/02\\\/50_2025_Ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/8\\\/2025\\\/02\\\/50_2025_Ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa.jpg\",\"width\":1280,\"height\":786},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Ratkaisukeskeisyys voimavarana koulumaailmassa\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/\",\"name\":\"LAB Focus\",\"description\":\"Focus Area blog | LAB University of Applied Sciences\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#organization\",\"name\":\"LAB Focus\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/8\\\/2020\\\/04\\\/cropped-cropped-tunnus_blogi-01.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/8\\\/2020\\\/04\\\/cropped-cropped-tunnus_blogi-01.png\",\"width\":1342,\"height\":288,\"caption\":\"LAB Focus\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/x.com\\\/LABfinland\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/da729f65c4a2fb9fd8f0b1ec7a2ab7d0\",\"name\":\"tainask\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/4a96427877ef826b76e80c27f60b266128094f522551459346efcf14282febb3?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/4a96427877ef826b76e80c27f60b266128094f522551459346efcf14282febb3?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/4a96427877ef826b76e80c27f60b266128094f522551459346efcf14282febb3?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"tainask\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/author\\\/tainask\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ratkaisukeskeisyys voimavarana koulumaailmassa - LAB Focus","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Ratkaisukeskeisyys voimavarana koulumaailmassa - LAB Focus","og_description":"Kuusim\u00e4ki (2023) m\u00e4\u00e4rittelee oppilaan ja opettajan yhteyden kivijalaksi, jonka p\u00e4\u00e4lle oppilaan oppiminen ja hyvinvointi rakentuu. Oppilaan ja opettajan v\u00e4linen tunneyhteys mahdollistaa psykologisten perustarpeiden toteutumisen kouluarjessa. M\u00e4ki-Havulinnan (2018, 123\u2013124) v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksen mukaan tukea tarvitsevan oppilaan ja opettajan hyv\u00e4\u00e4 vuorovaikutussuhdetta tukee, kun opettaja auttaa oppilasta asettamaan oppimiseen tavoitteita ja tukee oppilasta l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n keinoja saavuttaa ne. Ratkaisukeskeisess\u00e4 ajattelutavassa asetetaan […]","og_url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\/","og_site_name":"LAB Focus","article_published_time":"2025-02-10T05:49:26+00:00","article_modified_time":"2025-02-10T05:49:28+00:00","og_image":[{"width":1280,"height":786,"url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2025\/02\/50_2025_Ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"tainask","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@LABfinland","twitter_site":"@LABfinland","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"tainask","Arvioitu lukuaika":"6 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\/"},"author":{"name":"tainask","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#\/schema\/person\/da729f65c4a2fb9fd8f0b1ec7a2ab7d0"},"headline":"Ratkaisukeskeisyys voimavarana koulumaailmassa","datePublished":"2025-02-10T05:49:26+00:00","dateModified":"2025-02-10T05:49:28+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\/"},"wordCount":889,"publisher":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2025\/02\/50_2025_Ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa.jpg","keywords":["Artikkeli D1","koulu","ratkaisukeskeisyys","vuorovaikutussuhde"],"articleSection":["Health"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\/","url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\/","name":"Ratkaisukeskeisyys voimavarana koulumaailmassa - LAB Focus","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2025\/02\/50_2025_Ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa.jpg","datePublished":"2025-02-10T05:49:26+00:00","dateModified":"2025-02-10T05:49:28+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2025\/02\/50_2025_Ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2025\/02\/50_2025_Ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa.jpg","width":1280,"height":786},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/ratkaisukeskeisyys-voimavarana-koulumaailmassa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Ratkaisukeskeisyys voimavarana koulumaailmassa"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#website","url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/","name":"LAB Focus","description":"Focus Area blog | LAB University of Applied Sciences","publisher":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#organization","name":"LAB Focus","url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/04\/cropped-cropped-tunnus_blogi-01.png","contentUrl":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/04\/cropped-cropped-tunnus_blogi-01.png","width":1342,"height":288,"caption":"LAB Focus"},"image":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/x.com\/LABfinland"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#\/schema\/person\/da729f65c4a2fb9fd8f0b1ec7a2ab7d0","name":"tainask","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/4a96427877ef826b76e80c27f60b266128094f522551459346efcf14282febb3?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/4a96427877ef826b76e80c27f60b266128094f522551459346efcf14282febb3?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/4a96427877ef826b76e80c27f60b266128094f522551459346efcf14282febb3?s=96&d=mm&r=g","caption":"tainask"},"url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/author\/tainask\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23212","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/17"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=23212"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23212\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":23215,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23212\/revisions\/23215"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/media\/23214"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=23212"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=23212"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=23212"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}