{"id":25433,"date":"2025-10-31T09:17:02","date_gmt":"2025-10-31T07:17:02","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/?p=25433"},"modified":"2025-10-31T09:17:04","modified_gmt":"2025-10-31T07:17:04","slug":"lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\/","title":{"rendered":"Lapsen fyysinen kehitys vaikuttaa nilkkapotkutekniikan oppimiseen"},"content":{"rendered":"\n

Nilkkapotku eli rintapotku on yleisesti k\u00e4ytetty tekniikka jalkapallossa. Potkussa tukijalka asetetaan pallon taakse ja potkaiseva jalka osuu keskelle palloa jalkap\u00f6yd\u00e4n yl\u00e4osalla. (Lipponen, n.d.) Nilkkapotku on tehokas potkutekniikka, joka edellytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 fyysist\u00e4 kuntoa, koordinaatiota, tasapainoa ja lihasvoimaa. (Burhaein ym. 2020.) Optimaalinen nilkkapotkutekniikka edellytt\u00e4\u00e4 pelaajalta kehittynytt\u00e4 koordinaatiota, alaraajojen lihasvoimaa ja kyky\u00e4 hallita koko kehon liikerataa. Nilkkapotku on moninivelliike, jossa liike etenee lonkasta kohti jalkater\u00e4\u00e4 ja siihen osallistuu useita lihaksia (Kellis & Katis 2007). Kehon asento, l\u00e4hestymiskulma ja yl\u00e4vartalon liike vaikuttavat ratkaisevasti potkun tarkkuuteen ja voimantuottoon. Noin 45 asteen l\u00e4hestymiskulma ja kaareva juoksulinja mahdollistavat tehokkaan lantion kierron sek\u00e4 paremman kontaktin palloon, samalla kun yl\u00e4raajojen liike tukee tasapainoa ja kineettisen ketjun toimintaa. (Lees ym. 2010.)<\/p>\n\n\n\n

\"lapsia
Kuva 1. Pienet jalat oppivat isoja taitoja. (jatocreate 2022)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lapsen fyysinen kehitys ja motoristen taitojen oppiminen<\/h2>\n\n\n\n

Lapsen fyysinen kehitys k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 kasvun ja biologisen kypsymisen, jotka vaikuttavat motoristen taitojen oppimiseen. Kehitys etenee yksil\u00f6llisesti, mutta noudattaa tietty\u00e4 kaavaa, jossa perim\u00e4, ravitsemus ja fyysiset sek\u00e4 sosiaaliset ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t n\u00e4yttelev\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 roolia. (Laine ym. 2016, 61.) Hermoston kehitys on nopeaa lapsuudessa, joten motoristen taitojen harjoittaminen on erityisen tehokasta ennen murrosik\u00e4\u00e4 (Hakkarainen 2015, 69). Murrosi\u00e4ss\u00e4 tapahtuva lihasten, luuston ja hengityselimist\u00f6n kehitys parantaa suorituskyky\u00e4, mutta samalla tuo uusia haasteita. Lihasmassa kasvaa erityisesti alaraajoissa, ja nivelten sek\u00e4 tukikudosten kehittyminen on huipussaan 11\u201314 vuoden i\u00e4ss\u00e4, mik\u00e4 tukee liikkuvuuden ja voiman oppimista. (Hakkarainen 2015, 69, 71; Laine ym. 2016, 65\u201366.)<\/p>\n\n\n\n

Harjoittelun tulee olla i\u00e4n ja kehitysvaiheen mukaista, jotta se tukee lapsen fyysist\u00e4 kasvua ja luo pohjan motoristen taitojen ja tekniikan oppimiselle. Ennen murrosik\u00e4\u00e4 harjoittelun painopiste on matalatehoisessa peruskest\u00e4vyysharjoittelussa ja kehonpainolla teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 lihaskuntoharjoittelussa, jossa korostetaan liiketekniikkaa ja koordinaatiota. Harjoitusten tulisi olla monipuolisia, leikinomaisia ja kevyit\u00e4. (Tarnanen & Holopainen 2022, 140; Kauranen 2022, 434\u2013440.) Yleistaitojen oppimisen herkkyyskausi ajoittuu 1\u20136 vuoden ik\u00e4\u00e4n, ja lajitaitoja opitaan parhaiten 7\u201312- vuotiaana. Liikkuvuusharjoittelu on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kasvupyr\u00e4hdyksen aikana, ja maksimaalinen liikkuvuuden kehitysvaihe sijoittuu 11\u201314 vuoden ik\u00e4\u00e4n. (Sepp\u00e4nen, n.d.)<\/p>\n\n\n\n

Valmentajan rooli<\/h2>\n\n\n\n

Valmentajan t\u00e4rkeimpiin teht\u00e4viin kuuluu ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miss\u00e4 kehitysvaiheessa h\u00e4nen ohjattavat ovat fyysisesti, motorisesti ja psyykkisesti ja sovittaa harjoittelu sen mukaiseksi. (Haapala ym. 2024, 39\u201363.) Valmentajan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida, ett\u00e4 kaikki lapset eiv\u00e4t opi samaa liikett\u00e4 samalla tavalla. Liian vaikeat tai kehitystasoon n\u00e4hden raskaat harjoitteet voivat johtaa turhautumiseen, virheellisen tekniikan omaksumiseen tai pahimmillaan vammoihin. Siksi valmentajan tulee tunnistaa, milloin lapsi on valmis oppimaan tietyn taidon ja sovittaa harjoitteet lapsen fyysiseen ja motoriseen kehitystasoon. Harjoitusten tulisi olla monipuolisia, innostavia ja lapselle mielekk\u00e4it\u00e4, jotta oppiminen tapahtuu kuin huomaamatta. (Haapala ym. 2024, 65\u201382.)<\/p>\n\n\n\n

Valmentajan tulee motivoida lapsi harjoittelemaan, sill\u00e4 se on l\u00e4ht\u00f6kohtana taitojen oppimiselle. Ohjeistamisen tulee olla selke\u00e4\u00e4 ja yksinkertaista. (Jaakkola 2009, 333\u2013347.) Palautteen antaminen vaikuttaa oppimiseen merkitt\u00e4v\u00e4sti. Lapsi tarvitsee selke\u00e4\u00e4, kannustavaa ja konkreettista palautetta. Valmentaessa suurta lapsiryhm\u00e4\u00e4 tulee jokainen lapsi huomioida, kannustaa heit\u00e4 ja tarttua olennaiseen. Hyv\u00e4 valmentaja mahdollistaa turvallisen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n, joka tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Taitojen opettaminen ei ole vain tekniikan korjaamista, vaan my\u00f6s itseluottamuksen rakentamista. Valmentaja on isona osana lapsen itseluottamuksen kehittymisess\u00e4 (H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 2024, 244\u2013248).<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4nnisen ym. (2025) opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4 kehitettiin valmentajille opas, joka esittelee tutkimuksiin perustuvia harjoitteita, jotka tukevat optimaalista nilkkapotkutekniikkaa. Oppaan tavoitteena on tukea juniorijalkapalloilijoiden nilkkapotkutekniikkaa ja t\u00e4t\u00e4 kautta ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 loukkaantumisriski\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\n

Kirjoittajat<\/p>\n\n\n\n

Helmi H\u00e4nninen<\/strong> on fysioterapeuttiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulusta.<\/p>\n\n\n\n

Sari Liikka<\/strong> toimii LAB-ammattikorkeakoulussa kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Burhaein, E., Ibrahim, B. K. & Pavlovic, R. 2020. The Relationship of Limb Muscle Power, Balance, and Coordination with Instep Shooting Ability: A Correlation Study in Under-18 Football Athletes. Viitattu 17.8.2025. Saatavissa https:\/\/www.hrpub.org\/journals\/article_info.php?aid=9981<\/a><\/p>\n\n\n\n

Haapala, E. & Lepp\u00e4nen, M.2024. Lasten kehitys ja liikunta. Teoksessa H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, K. Lasten valmennus ja ohjaus. Keuruu: VK- Kustannus Oy. 39\u201385.<\/p>\n\n\n\n

Hakkarainen, H. 2015. Syntym\u00e4n j\u00e4lkeinen fyysinen kasvu, kehitys ja kypsyminen. Teoksessa H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, K., Danskanen, K., Hakkarainen, H., Lintunen, T., Forsblom, K., Pulkkinen, S., Jaakkola, T., Pasanen, K., Kalaja, S., Araj\u00e4rvi, P., Lehtoviita, T. & Riski, J. Lasten ja nuorten hyv\u00e4 harjoittelu \u2013 Suomen valmentajat. Lahti: VK- Kustannus Oy. 53\u201378.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, K. Kehittyv\u00e4 valmentaja. Teoksessa H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, K. Lasten valmennus ja ohjaus. Keuruu: VK- Kustannus Oy. 223\u2013262.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4nninen, H., Mustonen, L. & Taavitsainen, H. 2025. Optimaalinen nilkkapotkutekniikka juniorijalkapalloilijoilla. Opinn\u00e4ytety\u00f6 (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.8.2025. Saatavissa https:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-2025093025404<\/a><\/p>\n\n\n\n

Jaakkola, T. 2009. Valmennuksen pedagogiikka ja didaktiikka lapsilla ja nuorilla. Teoksessa Hakkarainen, H., Jaakkola, T., Kalaja, S., L\u00e4ms\u00e4, J., Nikander, A. & Riski, J. Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet. Lahti: VK- Kustannus Oy. 333\u2013370.<\/p>\n\n\n\n

jatocreate. 2022. Soccer, ball, control, dribble. Pixabay. Viitattu 15.9.2025. Saatavissa https:\/\/pixabay.com\/photos\/soccer-soccer-ball-control-dribble-7392831\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kauranen, K. 2022. Kuormitusfysiologia. 2. korjattu painos. Turenki: Hansaprint.<\/p>\n\n\n\n

Kellis, E. & Katis, A. 2007. Biomechanical Characteristics and Determinants of Instep Soccer Kick. Viitattu 17.8.2025. Saatavissa https:\/\/pmc.ncbi.nlm.nih.gov\/articles\/PMC3786235\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Laine, T., Kalaja, S. & Mero, A. 2016. Lasten ja nuorten kasvu ja kehitys sek\u00e4 niiden yhteys fyysiseen suorituskykyyn. Teoksessa Mero, A., Nummela, A., Kalaja, S. & H\u00e4kkinen, K. Huippu-urheiluvalmennus \u2013 Teoria ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 p\u00e4ivitt\u00e4isvalmennuksessa. Lahti: VK- Kustannus Oy. 61\u201387.<\/p>\n\n\n\n

Lees, A., Asai, T., Andersen, B., Nunome, H. & Sterzing, T. 2010. The biomechanics of kicking in soccer: A review. Viitattu 17.8.2025. Saatavissa https:\/\/www.tandfonline.com\/doi\/10.1080\/02640414.2010.481305?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%20%200pubmed#d1e420<\/a><\/p>\n\n\n\n

Lipponen, J. n.d. Jalkapallotekniikatkoulutus. Suomen Palloliitto. Viitattu 17.8.2025. Saatavissa https:\/\/www-assets.palloliitto.fi\/62562\/1653401162-jalkapallotekniikat_valmis_220319.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sepp\u00e4nen, L. n.d. Herkkyyskaudet. Taitotaso. Viitattu 17.8.2025. Saatavissa https:\/\/taitotaso.fi\/herkkyyskaudet\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Tarnanen, S & Holopainen, R. 2022. Harjoittelu ja TULE-terveys. 1. painos. Keuruu. Otavan kirjapaino Oy.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nilkkapotku eli rintapotku on yleisesti k\u00e4ytetty tekniikka jalkapallossa. Potkussa tukijalka asetetaan pallon taakse ja potkaiseva jalka osuu keskelle palloa jalkap\u00f6yd\u00e4n yl\u00e4osalla. (Lipponen, n.d.) Nilkkapotku on tehokas potkutekniikka, joka edellytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 fyysist\u00e4 kuntoa, koordinaatiota, tasapainoa ja lihasvoimaa. (Burhaein ym. 2020.) Optimaalinen nilkkapotkutekniikka edellytt\u00e4\u00e4 pelaajalta kehittynytt\u00e4 koordinaatiota, alaraajojen lihasvoimaa ja kyky\u00e4 hallita koko kehon liikerataa. Nilkkapotku on […]<\/p>\n","protected":false},"author":30,"featured_media":25434,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[15,147],"tags":[9904,11927,11929,5536],"class_list":{"0":"post-25433","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-health_fi","8":"category-hyvinvointia-liikkumisesta-ja-elinymparistosta","9":"tag-artikkeli-d1","10":"tag-lapsen-fyysinen-kehitys","11":"tag-nilkkapotku-jalkapallossa","12":"tag-valmentaja-fi","13":"czr-hentry"},"yoast_head":"\nLapsen fyysinen kehitys vaikuttaa nilkkapotkutekniikan oppimiseen - LAB Focus<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Lapsen fyysinen kehitys vaikuttaa nilkkapotkutekniikan oppimiseen - LAB Focus\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Nilkkapotku eli rintapotku on yleisesti k\u00e4ytetty tekniikka jalkapallossa. Potkussa tukijalka asetetaan pallon taakse ja potkaiseva jalka osuu keskelle palloa jalkap\u00f6yd\u00e4n yl\u00e4osalla. (Lipponen, n.d.) Nilkkapotku on tehokas potkutekniikka, joka edellytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 fyysist\u00e4 kuntoa, koordinaatiota, tasapainoa ja lihasvoimaa. (Burhaein ym. 2020.) Optimaalinen nilkkapotkutekniikka edellytt\u00e4\u00e4 pelaajalta kehittynytt\u00e4 koordinaatiota, alaraajojen lihasvoimaa ja kyky\u00e4 hallita koko kehon liikerataa. Nilkkapotku on […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"LAB Focus\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2025-10-31T07:17:02+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-10-31T07:17:04+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2025\/10\/417_2025_lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-kehittymiseen.png\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1200\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/png\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"reelam\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@LABfinland\" \/>\n<meta name=\"twitter:site\" content=\"@LABfinland\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"reelam\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"6 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"reelam\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/9851acd22b49bd5892a00328c791bb51\"},\"headline\":\"Lapsen fyysinen kehitys vaikuttaa nilkkapotkutekniikan oppimiseen\",\"datePublished\":\"2025-10-31T07:17:02+00:00\",\"dateModified\":\"2025-10-31T07:17:04+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\\\/\"},\"wordCount\":905,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/8\\\/2025\\\/10\\\/417_2025_lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-kehittymiseen.png\",\"keywords\":[\"Artikkeli D1\",\"lapsen fyysinen kehitys\",\"nilkkapotku jalkapallossa\",\"valmentaja\"],\"articleSection\":[\"Health\",\"Hyvinvointia elinymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, liikkumisesta ja matkailusta\"],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\\\/\",\"name\":\"Lapsen fyysinen kehitys vaikuttaa nilkkapotkutekniikan oppimiseen - LAB Focus\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/8\\\/2025\\\/10\\\/417_2025_lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-kehittymiseen.png\",\"datePublished\":\"2025-10-31T07:17:02+00:00\",\"dateModified\":\"2025-10-31T07:17:04+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/8\\\/2025\\\/10\\\/417_2025_lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-kehittymiseen.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/8\\\/2025\\\/10\\\/417_2025_lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-kehittymiseen.png\",\"width\":1200,\"height\":600},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Lapsen fyysinen kehitys vaikuttaa nilkkapotkutekniikan oppimiseen\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/\",\"name\":\"LAB Focus\",\"description\":\"Focus Area blog | LAB University of Applied Sciences\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#organization\",\"name\":\"LAB Focus\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/8\\\/2020\\\/04\\\/cropped-cropped-tunnus_blogi-01.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/8\\\/2020\\\/04\\\/cropped-cropped-tunnus_blogi-01.png\",\"width\":1342,\"height\":288,\"caption\":\"LAB Focus\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/x.com\\\/LABfinland\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/9851acd22b49bd5892a00328c791bb51\",\"name\":\"reelam\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e7679d9c72f886b4b82f8b38497af21b6e5ba02e50b69d7abb5aee15e2fb4ada?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e7679d9c72f886b4b82f8b38497af21b6e5ba02e50b69d7abb5aee15e2fb4ada?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/e7679d9c72f886b4b82f8b38497af21b6e5ba02e50b69d7abb5aee15e2fb4ada?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"reelam\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.lab.fi\\\/labfocus\\\/author\\\/reelam\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Lapsen fyysinen kehitys vaikuttaa nilkkapotkutekniikan oppimiseen - LAB Focus","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Lapsen fyysinen kehitys vaikuttaa nilkkapotkutekniikan oppimiseen - LAB Focus","og_description":"Nilkkapotku eli rintapotku on yleisesti k\u00e4ytetty tekniikka jalkapallossa. Potkussa tukijalka asetetaan pallon taakse ja potkaiseva jalka osuu keskelle palloa jalkap\u00f6yd\u00e4n yl\u00e4osalla. (Lipponen, n.d.) Nilkkapotku on tehokas potkutekniikka, joka edellytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 fyysist\u00e4 kuntoa, koordinaatiota, tasapainoa ja lihasvoimaa. (Burhaein ym. 2020.) Optimaalinen nilkkapotkutekniikka edellytt\u00e4\u00e4 pelaajalta kehittynytt\u00e4 koordinaatiota, alaraajojen lihasvoimaa ja kyky\u00e4 hallita koko kehon liikerataa. Nilkkapotku on […]","og_url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\/","og_site_name":"LAB Focus","article_published_time":"2025-10-31T07:17:02+00:00","article_modified_time":"2025-10-31T07:17:04+00:00","og_image":[{"width":1200,"height":600,"url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2025\/10\/417_2025_lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-kehittymiseen.png","type":"image\/png"}],"author":"reelam","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@LABfinland","twitter_site":"@LABfinland","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"reelam","Arvioitu lukuaika":"6 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\/"},"author":{"name":"reelam","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#\/schema\/person\/9851acd22b49bd5892a00328c791bb51"},"headline":"Lapsen fyysinen kehitys vaikuttaa nilkkapotkutekniikan oppimiseen","datePublished":"2025-10-31T07:17:02+00:00","dateModified":"2025-10-31T07:17:04+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\/"},"wordCount":905,"publisher":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2025\/10\/417_2025_lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-kehittymiseen.png","keywords":["Artikkeli D1","lapsen fyysinen kehitys","nilkkapotku jalkapallossa","valmentaja"],"articleSection":["Health","Hyvinvointia elinymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, liikkumisesta ja matkailusta"],"inLanguage":"fi"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\/","url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\/","name":"Lapsen fyysinen kehitys vaikuttaa nilkkapotkutekniikan oppimiseen - LAB Focus","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2025\/10\/417_2025_lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-kehittymiseen.png","datePublished":"2025-10-31T07:17:02+00:00","dateModified":"2025-10-31T07:17:04+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2025\/10\/417_2025_lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-kehittymiseen.png","contentUrl":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2025\/10\/417_2025_lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-kehittymiseen.png","width":1200,"height":600},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/lapsen-fyysinen-kehitys-vaikuttaa-nilkkapotkutekniikan-oppimiseen\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Lapsen fyysinen kehitys vaikuttaa nilkkapotkutekniikan oppimiseen"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#website","url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/","name":"LAB Focus","description":"Focus Area blog | LAB University of Applied Sciences","publisher":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#organization","name":"LAB Focus","url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/04\/cropped-cropped-tunnus_blogi-01.png","contentUrl":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2020\/04\/cropped-cropped-tunnus_blogi-01.png","width":1342,"height":288,"caption":"LAB Focus"},"image":{"@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/x.com\/LABfinland"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/#\/schema\/person\/9851acd22b49bd5892a00328c791bb51","name":"reelam","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e7679d9c72f886b4b82f8b38497af21b6e5ba02e50b69d7abb5aee15e2fb4ada?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e7679d9c72f886b4b82f8b38497af21b6e5ba02e50b69d7abb5aee15e2fb4ada?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e7679d9c72f886b4b82f8b38497af21b6e5ba02e50b69d7abb5aee15e2fb4ada?s=96&d=mm&r=g","caption":"reelam"},"url":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/author\/reelam\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/25433","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/30"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=25433"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/25433\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":25436,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/25433\/revisions\/25436"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/media\/25434"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=25433"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=25433"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=25433"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}