![\"\"](\"https:\/\/blogit.lab.fi\/labfocus\/wp-content\/uploads\/sites\/8\/2021\/06\/343_2021_Kohtaaminen-apuna-muistisairaan-hoitotyossa.jpg\")
K\u00e4yt\u00f6soireiden vaikutus muistisairaan kohtaamisessa<\/h2>\n\n\n\n
Muistisairaiden haasteellinen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen on yksi hoitoty\u00f6ss\u00e4 ratkaistavista asioista. K\u00e4yt\u00f6soireet voivat lis\u00e4t\u00e4 fyysist\u00e4 ja l\u00e4\u00e4kkeellist\u00e4 rajoittamista muistisairaan hoitoty\u00f6ss\u00e4, mik\u00e4 mahdollisesti lis\u00e4\u00e4 tapaturmia ja muistisairaiden k\u00e4rsimyst\u00e4 (Saarnio & Isola 2010, 324).<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4yt\u00f6soireita voivat pahentaa muistisairaiden tyydytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t tarpeet (H\u00f6ltt\u00e4 & Pitk\u00e4l\u00e4 2019, 244). K\u00e4yt\u00f6soireita saattavat lis\u00e4t\u00e4 sek\u00e4 sis\u00e4iset ett\u00e4 ulkoiset tekij\u00e4t, kuten ymp\u00e4rist\u00f6n h\u00e4iri\u00f6tekij\u00e4t tai hoitajien kanssa toimimaton kommunikaatio (Pietil\u00e4 ym. 2010, 265). My\u00f6s hoitohenkil\u00f6st\u00f6 on kokenut vastustamisen ja aggressiivisuuden haasteellisimmiksi k\u00e4yt\u00f6soireiksi muistisairaan kohtaamisessa (Saarnio & Isola 2010, 324).<\/p>\n\n\n\n
Kohtaamisen merkitys hyvinvoinnilla<\/h2>\n\n\n\n
Muistisairaan kohtaamisessa korostuvat samat l\u00e4ht\u00f6kohdat kuin yleens\u00e4 ihmisten v\u00e4lisess\u00e4 kohtaamisessa: toisen arvostus, kunnioitus ja luottamuksen saavuttaminen. Hyv\u00e4\u00e4 kohtaamista on hoitohenkil\u00f6kunnan kyky edist\u00e4\u00e4 muistisairaan hyvinvointia ja huomioida kognitiivisten muutosten tuomia mahdollisia puutteita sairastuneen vuorovaikutuksessa. (Hallikainen ym. 2019.)<\/p>\n\n\n\n
Hoitohenkil\u00f6st\u00f6n hyv\u00e4t vuorovaikutustaidot v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t muistisairaiden ihmisten k\u00e4yt\u00f6soireiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja helpottavat kohtaamista. Teoreettinen tieto muistisairauksista ja niiden k\u00e4yt\u00f6soireista vaikuttaa onnistuneeseen kohtaamiseen. Hyv\u00e4\u00e4n muistisairaan kohtaamiseen kuuluu my\u00f6s h\u00e4nen kanssaan kahden kesken vietetty aika. (Haapala ym. 2013, 316\u2013319; Saarnio & Isola 2010, 324.) Muistisairaalle potilaalle tulee j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 mielek\u00e4st\u00e4 toimintaa, koska se tukee h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nlaatuaan ja hyvinvointiaan (Pietil\u00e4 ym. 2010, 262). On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa omainen mukaan hoitoprosessiin, sill\u00e4 se tukee potilaan osallistumista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja mahdollistaa tehokkaan hoitoresurssien k\u00e4yt\u00f6n (Suhonen ym. 2015, 264).<\/p>\n\n\n\n
Opinn\u00e4ytety\u00f6n\u00e4 tehdyn kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella muistisairaan hyv\u00e4 kohtaaminen hoitoty\u00f6ss\u00e4 koostuu paljolti hoitohenkil\u00f6kunnan ammattitaidosta ja hyvist\u00e4 vuorovaikutustaidoista. Jatkossa tulisikin jo hoitoty\u00f6n koulutuksessa painottaa enemm\u00e4n kohtaamisen merkityst\u00e4. Tulosten pohjalta tuotettiin tiivis muistivihko Eksoten geriatrisen kuntoutuksen henkil\u00f6kunnan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. (Laakkonen & Heiskanen 2021.)<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittajat<\/p>\n\n\n\n
Linda Heiskanen<\/strong> ja Hanna Laakkone<\/strong>n ovat sairaanhoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulussa. Heid\u00e4n opinn\u00e4ytety\u00f6ns\u00e4 k\u00e4sitteli muistisairaan potilaan hyv\u00e4\u00e4 kohtaamista hoitoty\u00f6ss\u00e4, sit\u00e4 millaisia keinoja muistisairaan hyv\u00e4\u00e4n kohtaamiseen tarvitaan ja miten k\u00e4yt\u00f6soireet vaikuttavat kohtaamiseen.<\/p>\n\n\n\n Minna-Maria Behm<\/strong> ty\u00f6skentelee LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina, ja h\u00e4n toimi opinn\u00e4ytety\u00f6n ohjaavana opettajana.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n Erkinjuntti, T., Remes, A., Rinne, J. & Soininen, H. 2015. Muistisairaudet. Duodecim. Keuruu: Otava.<\/p>\n\n\n\n Haapala, P., Burakoff, K. & Martikainen, K. 2013. Tietoisuus toimivista vuorovaikutustavoista muuttaa muistisairaan ihmisen ja hoitajan kohtaamista. Gerontologia. 3\/2013, 314\u2013321. [Viitattu 2.6.2021]. Saatavissa: http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:ELE-1586659<\/p>\n\n\n\n Hallikainen, M., Immonen, A., M\u00f6nk\u00e4re, R. & Pihkari, P. 2019. Muistisairaan hoito. Muistisairaan hyv\u00e4n hoidon periaatteet. [Viitattu 30.5.2021]. Saatavissa: https:\/\/www-oppiportti-fi.ezproxy.saimia.fi\/op\/mho00180\/do<\/p>\n\n\n\n H\u00f6ltt\u00e4, E. & Pitk\u00e4l\u00e4, K. 2019. Muistisairauden neuropsykiatristen oireiden hoito. L\u00e4\u00e4k\u00e4rilehti. Vol. 74(5), 242\u2013247. [Viitattu 2.6.2021]. Saatavissa: https:\/\/www-laakarilehti-fi.ezproxy.saimia.fi\/pdf\/2019\/SLL52019-242.pdf <\/p>\n\n\n\n Laakkonen, H. & Heiskanen, L. 2021. Muistisairaan potilaan hyv\u00e4 kohtaaminen hoitoty\u00f6ss\u00e4: kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Hoitoty\u00f6. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 4.6.2021]. Saatavissa: http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-2021060314038<\/p>\n\n\n\n Pietil\u00e4, M., Heimonen, S., Eloniemi-Sulkava, U., Savikko, N., K\u00f6ykk\u00e4, T., Sillanp\u00e4\u00e4-Nisula, H., Frosti, S. & Saarenheimo, M. 2010. Kohtaamisia vai ohituksia? Muistisairaiden ihmisten toiseus pitk\u00e4aikaisessa laitoshoidossa. Gerontologia. 3\/2010, 261\u2013266. [Viitattu 2.6.2021]. Saatavissa: http:\/\/elektra.helsinki.fi.ezproxy.saimia.fi\/se\/g\/0784-0039\/24\/3\/kohtaami.pdf<\/p>\n\n\n\n Saarnio, R. & Isola, A. 2010. Hoitajien kokemuksia haasteellisesti k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4n dementoituvan vanhuksen onnistuneesta kohtaamisesta. Gerontologia. 4\/2010, 323\u2013334. [Viitattu 2.6.2021]. Saatavissa: http:\/\/elektra.helsinki.fi.ezproxy.saimia.fi\/se\/g\/0784-0039\/24\/4\/hoitajie.pdf<\/p>\n\n\n\n Suhonen, R., R\u00f6berg, S., Hupli, M., Koskenniemi, J., Stolt, M. & Leino-Kilpi, H. 2015. Muistipotilaiden optimaalisen palvelukokonaisuuden ominaisuudet. [Viitattu 2.6.2021]. Hoitotiede. Vol. 27 (4), 259\u2013273. Saatavissa: http:\/\/elektra.helsinki.fi.ezproxy.saimia.fi\/se\/h\/0786-5686\/27\/4\/muistipo.pdf<\/p>\n\n\n\n THL. 2020. Kansantaudit. Muistisairauksien yleisyys. [Viitattu 30.5.2021]. Saatavissa: https:\/\/thl.fi\/fi\/web\/kansantaudit\/muistisairaudet\/muistisairauksien-yleisyys<\/p>\n\n\n\n Kuva 1. Pxhere. 2017. [Viitattu 2.6.2021]. Saatavissa: https:\/\/get.pxhere.com\/photo\/hand-man-person-woman-old-male-leg-portrait-finger-think-child-human-care-grandma-mouth-senior-citizen-human-body-face-nose-fear-infant-eye-head-skin-age-fold-organ-spirit-character-seniors-bless-you-supply-disease-grandparent-dependent-sense-care-for-the-elderly-constant-retirement-home-care-costs-nationals-old-people’s-home-age-spots-dementia-alzheimer’s-calcification-need-of-care-civilian-service-1142417.jpg<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vuonna 2013 tehdyn v\u00e4est\u00f6tutkimuksen mukaan keskivaikeasta ja vaikeasta muistisairaudesta k\u00e4rsivi\u00e4 oli 93 000. Muistisairauksien yleisyyteen vaikuttavat ik\u00e4\u00e4ntyminen, muistisairauksia aiheuttavien riskitekij\u00f6iden esiintyminen ja v\u00e4est\u00f6n koulutustaso. (Erkinjuntti ym. 2015, 35; THL 2020.) Muistisairaus aiheuttaa muistin ja erilaisten tiedonk\u00e4sittelyn osa-alueiden, kuten kielellisten toimintojen ja toiminnanohjauksen heikentymist\u00e4. Yleisimpi\u00e4 muistisairauksia ovat Alzheimerin tauti, aivoverenkiertosairauden muistisairaus, Lewyn kappale -tauti, Parkinsonin taudin […]<\/p>\n","protected":false},"author":17,"featured_media":4607,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[15,119],"tags":[29,531,2635,774,1549],"class_list":{"0":"post-4605","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-health_fi","8":"category-osallisuuden-edistaminen-ja-turvallinen-arki","9":"tag-artikkeli-e1","10":"tag-hoitotyo","11":"tag-kaytoshairiot","12":"tag-kohtaaminen","13":"tag-muistisairaudet","14":"czr-hentry"},"yoast_head":"\nL\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n
Kuvat<\/h2>\n\n\n\n