{"id":216,"date":"2020-03-04T07:07:52","date_gmt":"2020-03-04T07:07:52","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.lab.fi\/sustainability\/?p=216"},"modified":"2020-03-09T18:00:37","modified_gmt":"2020-03-09T18:00:37","slug":"jarvenpaassa-edistetaan-resurssiviisautta-infran-peruskorjauksen-uudella-toimintamallilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.lab.fi\/sustainability\/2020\/03\/04\/jarvenpaassa-edistetaan-resurssiviisautta-infran-peruskorjauksen-uudella-toimintamallilla\/","title":{"rendered":"J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4 edistet\u00e4\u00e4n resurssiviisautta infran peruskorjauksen uudella toimintamallilla"},"content":{"rendered":"\n

J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4 vietiin kuluneen syksyn 2019 aikana peruskorjauksen kehitysty\u00f6t\u00e4 askel pidemm\u00e4lle kohti systemaattista peruskorjauksen ja korjausvelan hallintaa. Ty\u00f6t\u00e4 tehtiin kaupungin strategian hengess\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 osallistaen. Kehitysty\u00f6n tuloksena kehitettiin peruskorjauksen erityispiirteet ja kaupungin resurssiviisaustavoitteet huomioiva toimintamalli sek\u00e4 m\u00e4\u00e4ritettiin toiminnan jatkokehitystarpeita. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n keskustassa Mannilantiell\u00e4 toteutettiin kes\u00e4ll\u00e4 2019 johtosiirtoja. Hankkeessa uusittiin ja osin sovitettiin uusille sijainneilleen katupoikkileikkaukseen kaukol\u00e4mp\u00f6\u00e4, vesihuollon putkia ja kaapeleita. Hanke oli haastava erityisesti liikennej\u00e4rjestelyittens\u00e4 puolesta. Kuva: J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n kaupunki. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tietoisella kehitt\u00e4misty\u00f6ll\u00e4 kohti korjausvelan hallintaa <\/h4>\n\n\n\n

Jopa kolmasosa Suomen kunnista ei tied\u00e4 infran korjausvelkansa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, eik\u00e4 siten voi tehd\u00e4 systemaattisesti ty\u00f6t\u00e4 sen hallitsemiseksi (Mannila 2018). J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4 korjausvelan hallinnan t\u00e4rkeys osana infraomaisuudenhallintaa on tiedostettu jo vuosia. Vasta valmistuneessa YAMK- opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4 ”J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n kaupungin infran peruskorjauksen ja korjausvelan hallinnan kehitt\u00e4minen” pyrit\u00e4\u00e4n edelleen kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaupungin ja sen vesilaitoksen yhdess\u00e4 toteuttamaa peruskorjausta ja korjausvelan hallintaa sek\u00e4 tuomaan ne menetelmien ja toimintatapojen puolesta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Peruskorjaaminen on p\u00e4\u00e4asiallinen tapa pienent\u00e4\u00e4 ja hallita jatkuvasti kertyv\u00e4\u00e4 korjausvelkaa. Kuntasektorin rajallisilla m\u00e4\u00e4r\u00e4rahoilla toteutettavan peruskorjauksen tulee olla suunnitelmallista ja tehokasta. T\u00e4t\u00e4 varten on kehitetty J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n kaupungille ja J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n Vedelle peruskorjauksen erityispiirteet huomioiva toimintamalli. (Salminen 2020.)<\/p>\n\n\n\n

Yhdess\u00e4 kehitetty toimintamalli sitouttaa tehokkaaseen toimintaan<\/h4>\n\n\n\n

J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n peruskorjauksen toimintamalli kehitettiin kaupunkitekniikan ja J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n Veden henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 kuullen. Toimintamalli rakennettiin teemahaastatteluiden pohjalta ja sit\u00e4 muokattiin lopulliseen muotoonsa yhteisess\u00e4 ty\u00f6pajassa. Ty\u00f6ntekij\u00f6iden osallisuus kehitysty\u00f6h\u00f6n koettiin olennaiseksi osaksi ty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 katsottiin olevan edellytys my\u00f6s henkil\u00f6st\u00f6n toiminnan muutoksiin ja tehostamiseen sitoutumiselle. My\u00f6s toimintamallin jatkokehityst\u00e4 vaativien osa-alueiden osalta ty\u00f6 jatkunee vahvasti henkil\u00f6kuntaa osallistavana. (Salminen 2020.)<\/p>\n\n\n\n

\"\"
J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n korjausvelan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on seurattu vuodesta 2016. Maarakennuskustannusten nousun kustannusvaikutus korjausvelan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n on huomattava osa kokonaishallintaa. Maarakennuskustannusten tasoa seurataan J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4 Tilastokeskuksen tuottaman maarakennuskustannusindeksin (MAKU-indeksi) avulla. Kuva: Petteri V\u00e4is\u00e4nen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Resurssiviisaudella kohti hiilineutraaliutta<\/h4>\n\n\n\n

J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4 toteutetun peruskorjauksen toimintamallin joka vaiheeseen sis\u00e4llytettiin resurssiviisauden toimenpiteit\u00e4 mm. materiaalien valinnan, hankinnan ja kierron sek\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6tietoisuuden kehitt\u00e4misen kautta. Resurssiviisaudella tarkoitetaan ihmisen hyvinvoinnin edist\u00e4mist\u00e4, v\u00e4hent\u00e4en samalla ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallisia vaikutuksia. Resurssiviisauden tavoitteita ovat erityisesti hiilineutraalius, j\u00e4tteett\u00f6myys ja ylikulutuksen lopettaminen. J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n peruskorjauksen toimintamalliin sis\u00e4llytetyt resurssiviisauden toimenpiteet toimivat osana Resurssiviisas J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4 -tiekartan toteutusta. Tiekartan keinoin J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4 tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 menness\u00e4. (J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4 2019; Salminen 2020.)<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat: Tia Salminen, Eeva Aarrevaara ja Lea Heikinheimo.
<\/em><\/p>\n\n\n\n

Tia Salminen ty\u00f6skentelee katu-, tie- ja liikennesuunnittelun toimialajohtajana Finnish Consulting Groupilla ja opiskelee ylemp\u00e4\u00e4 AMK -tutkintoa LABin Uudistavan johtamisen -koulutusohjelmassa. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 peruskorjauksen ja korjausvelan hallintaa sek\u00e4 merkitt\u00e4vien p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten tavoittelua infrarakentamisen merkitt\u00e4vimpin\u00e4 kehityshaasteina tulevaisuudessa. <\/em><\/p>\n\n\n\n

Eeva Aarrevaara ja Lea Heikinheimo toimivat yliopettajina LAB-ammattikorkeakoulun YAMK tutkinnoissa. <\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4. 2019. Resurssiviisas J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4 -tiekartta. J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n kaupungin ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4 ja resurssiviisaustavoitteet. J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n kaupunki [viitattu 9.2.2020]. Saatavissa: https:\/\/www.jarvenpaa.fi\/attachments\/text_editor\/21932.pdf?name=Resurssiviisas_Jarvenpaa_-tiekartta?name=Resurssiviisas_Jarvenpaa_-tiekartta<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Mannila, M. 2018. Kolmasosa kunnista ei tied\u00e4 oman infransa korjausvelan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 \u2013 \u201dTulokset her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t huolta kuntainfran tulevaisuudesta\u201d. Rakennuslehti [viitattu 9.2.2020]. Saatavissa: https:\/\/www.rakennuslehti.fi\/2018\/03\/kolmasosa-kunnista-ei-tieda-infran-korjausvelan-maaraa-tulokset-herattavat-huolta-kuntainfran-tulevaisuudesta\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Salminen, T. 2020. J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n kaupungin infran peruskorjauksen ja korjausvelan hallinnan kehitt\u00e4minen. Opinn\u00e4ytety\u00f6. LAB-ammattikorkeakoulu [viitattu 25.2.2020]. Saatavissa: http:\/\/www.urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-202002142436 <\/a>
<\/p>\n\n\n\n

Kuvat:<\/p>\n\n\n\n

Kuva 1. J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n kaupunki. 2019. Mannilantien johtosiirtoja. [viitattu 25.2.2020].<\/p>\n\n\n\n

Kuva 2. Petteri V\u00e4is\u00e4nen. 2019. Korjausvelan kehitys 2016-2019. J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n kaupunki [viitattu 25.2.2020].<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4 vietiin kuluneen syksyn 2019 aikana peruskorjauksen kehitysty\u00f6t\u00e4 askel pidemm\u00e4lle kohti systemaattista peruskorjauksen ja korjausvelan hallintaa. Ty\u00f6t\u00e4 tehtiin kaupungin strategian hengess\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 osallistaen. Kehitysty\u00f6n tuloksena kehitettiin peruskorjauksen erityispiirteet ja kaupungin resurssiviisaustavoitteet huomioiva toimintamalli sek\u00e4 m\u00e4\u00e4ritettiin toiminnan jatkokehitystarpeita. Tietoisella kehitt\u00e4misty\u00f6ll\u00e4 kohti korjausvelan hallintaa Jopa kolmasosa Suomen kunnista ei tied\u00e4 infran korjausvelkansa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, eik\u00e4 siten voi tehd\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":221,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[43,41],"tags":[23,25],"class_list":{"0":"post-216","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kestava-yhdyskunta","8":"category-resurssitehokkuus","9":"tag-artikkeli-e1","10":"tag-resurssitehokkuus","11":"czr-hentry"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/sustainability\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/216","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/sustainability\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/sustainability\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/sustainability\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/sustainability\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=216"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/sustainability\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/216\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":232,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/sustainability\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/216\/revisions\/232"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/sustainability\/wp-json\/wp\/v2\/media\/221"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/sustainability\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=216"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/sustainability\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=216"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.lab.fi\/sustainability\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=216"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}