Ammattikorkeakoulujen yritysyhteistyötä on startattu koko AMK-historian ajan. 2020-luvulla lähtökiihdytykset on suoritettu ja toiminta lähtee lentoon. Näin myös LAB-ammattikorkeakoulussa, jossa etenkin teknologian yksikön ja yritysten välille syntyy uusia yhteistyömuotoja.
Perinteisten mallien tueksi osaamisen kehittäminen
Vuonna 2018 Crazy Town Oy selvitti yritysten ja ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä. Tutkimuksen sekä oman kokemukseni perusteella perinteiset yhteistyömallit eli harjoittelu ja opinnäytetyöt pyörivät hyvin. Sen sijaan yritysten tavoitteena oleva teknologian kehittäminen ja yhteinen osaamisen kehittäminen toimii vain satunnaisesti. Syvällisemmän yhteistyön suurimmiksi esteiksi katsottiin tietämättömyys yrityksen tarpeista sekä yhteydenpidon puute. (Jääskö et al. 2019.)
Kuinka edellä mainittuja esteitä kaadetaan? Asia korjautuu vain tiiviimmällä yhteydenpidolla. Aloitteen tekijänä tässä tulee olemaan korkeakoulukenttä, sillä yritysedustajien ei voida odottaa perehtyneen korkeakoulujen uuteen toimintamalliin. Uudet toimintatavat ja uudenlainen pedagogiikka pitää myydä yrityksille. Tämä puolestaan edellyttää uutta kulttuuria ja työn identiteettiä korkeakoulujen opettajilta ja muulta henkilökunnalta. Työaikasuunnittelun kulttuurimuutos on keskeisessä roolissa, mutta sen taustalta löytyy suuri opettajuuden muutos kohti valmentajuutta ja työn painopisteen siirtyminen tiedon jakamisesta osaamisen tunnistamiseen ja oppimismahdollisuuksien luomiseen.
Malli, jota käyttää esimerkiksi JAMKin Tiimiakatemia, yhdistää yritysten kehitystarpeet ja ammattikorkeakoulussa tapahtuvan osuuskuntatoiminnan. Tällöin opiskelijat aktiivisesti hakevat töitä yrityksistä ja toteuttavat projekteja. Tämä malli kasvaa ja kehittyy 2020-luvulla myös tekniikan alalla ja LABin strategian pohjalta näkisin LAB Teknologia-yksikön toimivan tässä edelläkävijänä.
Hakijoiden muuttuva profiili ohjaa uusiin ratkaisuihin, joista työn opinnollistaminen on yksi. Työn opinnollistamista on jonkin verran jo käytetty yksittäisten opintojaksojen suorituksiin, mutta tulevaisuudessa tätä tullaan käyttämään laajempien kokonaisuuksien hallintaan entistä suunnitellummin.
Tässä mallissa uutena ajatuksena on työpaikalla työskentelevä tai niitä kiertävä ohjaaja. Näin syntyy kolmikanta opiskelijan, yritysohjaajan sekä opettajan välille. Tämä vaatii vahvoja muutoksia opettajaidentiteettiin ja sen ympärille kietoutuvaan työsisältöön.
Rakenteellisia muutoksia tarvitaan
Jotta yllä esitetyt osuuskuntamalli sekä työn opinnollistaminen onnistuvat vaaditaan joustoa OPSiin eli yksilökohtaisesti painotetaan yhtä osa-aluetta toisen kustannuksella. Syyskuussa järjestetyssä teknologiayksikön henkilöstötilaisuudessa kysyttiin kommentteja siitä, kuinka yhteistyötä voitaisiin kasvattaa. Mielenkiintoinen ilmiö vastauksissa oli, että osa opettajista haluaisi OPSeihin väljyyttä, jotta joustavampi työn opinnollistaminen olisi mahdollista. Toinen ryhmä taas esitti huolensa, että työn opinnollistamisen kautta osaaminen keskittyy liian kapea-alaiseksi. Mielipide-ero paljastaa käynnissä olevan murrostilan.
Kirjoittaja: Tapani Heikkilä on LAB-ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikön osaamispäällikkö vastuualueinaan puutekniikka ja konetekniikka
Lähteet:
Jääskö, P., Korpela, M., Laaksonen, M., Pienonen, T., Davey, T., Meerman, A. 2019. Korkeakoulujen työelämäyhteistyön tilannekuva. [Viitattu 26.3.2020]. Saatavissa: https://tem.fi/documents/1410877/2132258/Korkeakoulujen+ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4yhteisty%C3%B6n+tilannekuva/80f05582-f357-1b69-1bdb-397201e57990/Korkeakoulujen+ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4yhteisty%C3%B6n+tilannekuva.pdf
Kuvat:
KUVA 1. Teemu Leinonen. 2019. LAB lahti-campus4. [Viitattu 26.3.2020]. Saatavissa: https://lut.pictures.fi/kuvat/LAB+Press+Images/CAMPUSES/LAB_lahti-campus4.jpg
KUVA 2. Pexels, ThisIsEngineering. 2020. Engineers in Workshop. [Viitattu 26.3.2020]. Saatavissa: https://www.pexels.com/photo/engineers-in-workshop-3862627/
