Kohti kestäviä tekstiilisysteemejä monitieteellisellä tutkijajoukolla

LAB-ammattikorkeakoulu on ensimmäistä kertaa mukana Suomen Akatemian Strategisen neuvoston rahoittamassa tutkimushankkeessa. Kohti kestäviä tekstiilisysteemejä: Resurssiviisaan globaalin tekstiililiiketoiminnan yhteiskehittäminen Suomeen -hanke, lyhyesti FINIX, on monitieteinen tutkimushanke, jossa työskentelee noin 30 tutkijaa eri tieteen aloilta. Mukana on liiketalouden, taiteiden ja suunnittelun, kemian tekniikan, ympäristötieteiden, tietotekniikan, yhteiskuntatieteiden, oikeuden ja hallinnon asiantuntijoita. Kuusi vuotta kestävän hankkeen tavoitteena on kehittää yhdessä laajan kumppanijoukon kanssa Suomeen tekstiilituotannon ja -kulutuksen järjestelmä, joka edistää kestävää kehitystä myös maailmanlaajuisesti.

FINIX-hankkeen avausseminaarin esitykset ovat katsottavissa myös jälkikäteen oheisesta linkistä.

Tekstiiliteollisuuden systeeminen muutos on välttämätöntä

FINIX-hanke (FINIX, 2019) alkoi kesällä 2019 ja virallinen avausseminaari järjestettiin 23.3.2020. Aalto-yliopiston koordinoimassa webinaarissa oli lähes 200 kuulijaa. Webinaarin aluksi hankkeen vastuullinen johtaja Minna Halme kertoi taustaa hankkeen tarpeelle. Vaatteiden myynti lisääntyy ja käyttökerrat vähenevät. Samaan aikaan tekstiiliteollisuus saastuttaa valtavasti ja ihmisoikeuksia poljetaan. Tekstiilimarkkinat kohtaavat systeemisiä haasteita mikro-, meso- ja makrotasolla. Esimerkki mikrotason haasteesta on vaatteiden halpa hinta, jolloin ihmiset tekevät ostoksia hetken mielijohteesta ja vaate voi olla käytössä vain muutaman kerran. Mesotason esimerkkinä on mm. sekoitekankaat, joiden seurauksena tekstiilien kierrätys on haastavaa. Makrotasolla hallitsevat muotiliiketoiminnan suuryritykset, joille pikamuoti on liiketoimintamalli.

Tekstiilimarkkinoiden systeemiset haasteet. Kuva: FINIX-hanke.

Samuli Patala Aallosta kertoi, että kiertotalouden toteutus vaatii systeemitason yhteistyötä ja koordinointia. Resurssitiedon puute, mittakaavaongelmat sekä monimuotoinen toimijajoukko ja hallintamekanismit ovat tunnistettuja ongelmia. Ekosysteemit perustuvat komplementaarisiin suhteisiin, jotka eivät toimi uudenlaisilla toiminta-alueilla. Tekstiili- ja muotiteollisuus on yksi tällainen ala, ja se tarvitsee hajautettuja ja adaptiivisia ekosysteemejä.

Muodin suunnittelulla, uusilla muuntokuiduilla ja toimitusketjujen näkyvyydellä kohti kiertotaloutta

Aallon Kirsi Niinimäen esityksessä oli runsaasti numeerista tietoa tekstiiliteollisuuden ympäristövaikutuksista. Tästä kaikesta ihmisillä on suorastaan ilmastoähky. Muotiin voidaan kuitenkin vaikuttaa ja kulutusta ohjata suunnittelulla sekä kuluttajavalistuksella. Harkitumpi kulutus, pidempi käyttöikä ja parempi laatu, uudenlaiset palvelut ja liiketoimintamallit, suljetut materiaalikierrot ja vaatteiden suunnittelu kiertoon sopiviksi ovat niitä keinoja, joilla systeeminen muutos on mahdollista.

Edelleen Aallon Herbert Sixta kertoi suuresta vajeesta globaalissa puuvillantuotannossa, mikä on saanut useat tahot kehittämään vaihtoehtoja puuvillakuidulle. Aalto-yliopistossa kehitetään selluloosapohjaista Ioncell®-kuitua, jonka tekniset ominaisuudet päihittävät perinteisen puuvillakuidun (Ioncell). Lisäksi tästä kuidusta tehty kangas on miellyttävän pehmeää ja helppoa käsitellä. Webinaarin lopuksi VTT:n Hannu Tanner kertoi kuulijoille, miten tekstiilien jäljittäminen ja seuranta sekä niihin liittyvien teknologioiden parantaminen on avainasemassa tuotantoketjujen läpinäkyvyyden parantamisessa.

Kirjoittanut: Kirsti Cura, joka työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikössä ja toimii projektipäällikkönä tekstiilin kiertotaloutta edistävissä Telaketju– ja FINIX-hankkeissa.

Lähteet:

FINIX. 2019. Sustainable textile systems: Co-creating resource-wise business for Finland in global textile networks. [Viitattu 31.3.2020]. Saatavissa: https://finix.aalto.fi/

Linkit:

Finixrevolution. 2020. 23032020 FINIX seminaari Herbert Sixta. [Viitattu 31.3.2020]. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=by3qI4kUl6g&list=UU_ylvDzUXd00ogKhK-RJCkQ

Ioncell. 2020. Enter the new era of textile production! [Viitattu 31.3.2020]. Saatavissa: https://ioncell.fi/