Joulukuussa 2019 Helsingissä pidetty Behind the scenes of AI -konferenssi herätti kuulijat pohtimaan tekoälyyn ja koulutukseen liittyviä teemoja. Kaksipäiväisen konferenssin aikana keskusteltiin, mitä tekoälyllä on jo tehty ja mitä pitää vielä tehdä. Mitä lakeja tarvitaan turvallisessa ja luotettavassa tekoäly-ympäristössä? Paneelikeskustelijoiden lisäksi yleisö otettiin aktiivisesti mukaan heti alkumetreillä. Yleisöltä kaivattiin näkemystä muun muassa siitä, mihin tekoälyä pitäisi käyttää opetuksessa. Varmaa on, että ammattikorkeakoulut panostavat tulevaisuudessa teknologian kehittämiseen. Tekoälyä, robotiikkaa ja data-analytiikkaa lisätään tutkintoihin johtaviin opetussuunnitelmiin, jolloin opettajan tehtävät ja rooli opetuksessa tulevat muuttumaan. (Haho & Basaran 2019, 11, 17).
Tekoäly opetuksessa
Tekoälyä voidaan hyödyntää erilaisissa simulaatioissa ja peliympäristöissä uudenlaisena tapana oppia ja tehdä tehtäviä. Stéphan Vincent-Lancrin (Deputy Head of Division and Senior Analyst, OECD Centre for Educational Research and Innovation), esitti erilaisia vaihtoehtoja tekoälyperustaiselle opetukselle. Tekoälyä voidaan jo nyt hyödyntää opintojen etenemisen analysoinnissa. Tieto siitä, onko opiskelija vaarassa jäädä jälkeen opinnoissa, saadaan hyvissä ajoin. Tekoälyn avulla opinnot voidaan henkilökohtaistaa aivan uudella tavalla. Lisäksi opettaja saa tietoa siitä, kuinka paljon on puhunut ja kuinka moni luokkahuoneessa on tähän keskittynyt. Sensoreiden keräämästä datasta havaittiin esimerkiksi tapa, jossa luennoitsija esiintyi aina vain vasemmalle puolelle luokkaa. Kun kerätään tietoa opetuksesta, opiskelijoista ja oppimistavoista, on pohdittava, kuka tämän kaiken datan omistaa? Miten määritellään, kenellä on pääsy tähän tietoon? Voiko opettaja nähdä kollegansa datan vai kuuluuko tieto vain rehtorille? Onko opiskelija itse oikeutettu omiin tietoihinsa? Nämä ovat vain osa niistä kysymyksistä, joita on vielä selvitettävä ennen kuin tekoälyn kehittämistä opetuksessa jatketaan.
Opettajan roolia tulevaisuudessa pohdittiin Anusca Ferrarin (Policy Assistant, Directorate-General for Education and Culture, European Commission) puheenvuorossa. Toistaiseksi voidaan ajatella, että kaikki tekoälyyn liittyvä on lisäarvoa opetukselle. Tekoäly on jo olemassa osana jokapäiväistä elämäämme ja sen käyttäminen koulutuksessa kasvaa. Kun tekoälyn olemassaolo ja tärkeys hyväksytään, on pohdittava, minkälaista osaamista ja millaisia taitoja haluamme tulevien opetussuunnitelmien sisältävän sekä miten opettajat koulutetaan uusiin rooleihin. De la Higuera nimeää raportissaan (2019) viisi ydintaitoa, jotka tulevaisuudessa tulisi osata. Näistä taidoista kolme ensimmäistä liittyy tekniseen osaamiseen ja kaksi viimeistä filosofiaan.
- taito rakentaa, muokata, käsitellä ja ymmärtää tietoa
- ymmärtää satunnaisuutta ja hyväksyä epävarmuus
- kyky ratkaista ongelmia algoritmien avulla
- kriittinen ajattelutaito
- oman ihmisyyden ymmärtäminen
Täytyykö opettajien tulevaisuudessa osata koodata, rakentaa algoritmeja ja malleja sekä osata käyttää niitä? Riittääkö, että tekoälyn perusteet ovat hallussa?
Tekoälystä ja koulutuksesta on puhuttu viimeiset kaksikymmentä vuotta. Mikä on muuttunut? Tekoälystä on tullut osa arkea. Tekoäly osaa käsitellä laajoja kokonaisuuksia, mutta ihmistä tarvitaan edelleen vaativan ajattelun prosesseihin. Meidän käsissämme on se, minkälaiseksi rakennamme tekoälyn, jotta se on luotettava. Voimmeko tekoälyllä edistää parempaa opetusta ja jos voimme, mitä osaamista siihen tarvitaan? Vai onko se vain tukiälyä, joka auttaa opettajaa keskittymään opiskelijan kohtaamiseen?
Tilaisuus on katsottavissa täältä.
Kirjoittaja
Anna Lahti toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Konenäön sovellukset sote- ja hyvinvointialalla -hankkeen projektipäällikkönä
Lähteet
Colin de la Higuera. 2019. A report about Education, TrainingTeachers and Learning ArtificialIntelligence: Overview of key issues.
Haho, P. & Basaran, Z. 2019. Tekoäly ja robotiikka hyvinvointi, sosiaali- ja terveysaloilla ammattikorkeakouluissa. Hyteairo – ohjelman raportti
