Tekoälyn ympärillä käydään laajasti ajankohtaisesta keskustelua. Joissain keskusteluissa tekoälyn oletetaan ratkaisevan kaikki olemassa olevat ongelmat. Joissain keskusteluissa pelätään, että tekoäly kehittyy ihmistä älykkäämmäksi ja tekee ihmisen tarpeettomaksi. Usein on jopa ajauduttu ilmaisuihin ”tekoäly päihittää ihmisen älykkyyden”, ”tekoäly parantaa hyvinvointia”, ”älykkäämpi yhteiskunta toteutuu tekoälyn keinoin” tai ”tekoäly tulee mullistamaan liikenteen.” Näiden lausuntojen takana piilee usein pelko tekoälyä kohtaan tai pyrkimys tekoälyn ja siihen liittyvien kehitys- ja tutkimushankkeiden markkinointiin sekä rahoituksesta kilpailuun. Tekoäly herättää paljon tunteita kuulijassa ja jakaa heidät joko kannattajiin tai vastustajiin.
Tekoälyn etiikka
Keskeinen keskusteluaihe on myös tekoälyn etiikka. Vuorovaikutuksellista avointa keskustelua estävä tekijä on se, että liian usein päädytään etsimään tekoälyn etiikasta ongelmia, mahdollisuuksien ja hyödyntämisen sijasta. On tärkeää luoda yhteiset kansalliset kriteerit tekoälylle niin yritysten kuin käyttäjien näkökulmasta. Meidän täytyy kuitenkin muistaa loppukäyttäjä ja pystyä arvioimaan häneen kohdistuvat sosiaaliset ja eettiset vaikutukset. Teknologia tieteenalana kehittyy nopeasti ja mikäli emme kykene keskustelemaan vaikuttavuuksien arvioinnista rakentavasti, eettisten pelisääntöjen luominen viivästyy. Kun tekoäly kehittyy, tarvitsemme lisää avoimuutta, läpinäkyvyyttä sekä keinoja, joilla arvioida tekoälyn eettisiä ja sosiaalisia vaikutuksia ympäristöön ja yksilöihin. Tärkeää on muistaa, ettei tekoäly toimi yksin, vaan sen takana on aina ihminen.
Digitaalisten terveyspalveluiden HTA
Digi-HTA on digitaalisten ratkaisujen arvioinnin ja suositusten toimintamalli. Jari Haverinen (Oulun yliopisto, DI, TtM) ja, Petra Falkenbach (Sosiaali- ja terveysministeriö, TtM) ovat Sosiaali- ja terveysministeriön luotsaaman HyTeAiro – hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka -projektin aikana kehitelleet Digi-HTA-kriteerit ja -prosessit. Ne esiteltiin ensimmäisen kerran 13.12.2019 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Helsingissä Digi-HTA arvioinnin työpajassa. Laitteita oli arvioitu tähän mennessä kolme kappaletta. Paikalla olleet osallistujat suhtautuivat kriteereihin kriittisesti. Työpajassa kehittelijöille esitettiin useita kehitysehdotuksia käyttäjänäkökulmasta ja eettisyydestä. Kriteeristössä on keskitytty jo valmiiden laitteiden arviointiin. Mallia on otettu sairaalakäytössä olevien laitteiden arvioinnista. Eettisten tai sosiaalisten vaikutusten arviointi ei ollut riittävä. Asiakkaan näkökulma ja käyttäjäkokemus puuttuivat.
On hyvä, että näiden asioiden ympärillä käydään rakentavaa keskustelua ja luodaan yhdessä suosituksia, jotka tulisi ottaa huomioon, kun kehitetään uusia tekoälyyn perustuvia teknologiaratkaisuja. Tarvitsemme Digi-HTA:n lisäksi vielä sosiaalisen ja eettisen vaikutuksen arvioinnin kehittämistä valtakunnallisesti. Asiakaskokemus syntyy aina luottamuksellisesta asiakaskohtaamisesta. Tekoäly ei tule korvaamaan ihmistä hoivaajana, mutta oikeilla prosesseilla siitä voidaan tehdä hyvä kumppani niin asiakkaalle kuin hoitajallekin.
Jonna Sirviö työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä, sosiaalisten ja eettisten vaikutusten arvioinnissa Tekoälypaja-hankkeessa.
