Kotihoidossa työskentelevät hoitajat haluavat kehittää työtään ja lisätä osaamistaan työelämäläheisesti

AATOS – ammattilainen ja asiakas tulevaisuuden sotessa -hanke alkoi keväällä 2019.  LAB-ammattikorkeakoulu koordinoi ESR-hanketta ja se toteutetaan yhteistyössä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin EKSOTEn, Saimaan ammattiopisto Sampon ja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus SOCOMn kanssa. Hanke jatkuu vuoden 2021 loppuun asti.

Kuva 1. Aatos-hankkeessa kehitetään digitaalisia palveluja ja hoitajien digiohjaustaitoja.

Digitaaliset palvelut mahdollistavat paremman kotihoidon

Hankkeessa tuotetaan tietoa ja osaamista teknologiaa ja digitaalisuutta hyödyntäviin ikääntyneiden asiakkaiden kotihoidon palveluihin sekä lisätään asiakkaiden ja ammattilaisten autonomiaa. Yksi kehittämisen kohteista on kotihoidossa työskentelevien sairaanhoitajien ja lähihoitajien osaamisen täydentäminen, koska työskentely-ympäristö ja työlle asetetut vaatimukset ovat muuttuneet. Kansallinen tavoite on, että iäkäs ihminen voi asua omassa kodissaan jopa elämänsä loppuun saakka, siksi kotona hoidetaan yhä vanhempia sekä huonokuntoisempia, monenlaista apua ja tukea tarvitsevia iäkkäitä. Tähän vastataan AATOS-projektissa järjestettävällä, hoitajille suunnatulla valmennustyyppisellä koulutuksella. Valmennus toteutuu syksyn 2020 – kevään 2021 välisenä aikana, ja se kohdennetaan Eksoten valitsemien, kotihoidon pilottialueiden ja yksityisten kotihoitoyritysten työntekijöille.

Aatos-hankkeessa tehtiin syksyllä 2019 kotihoidossa työskenteleville lähi- ja sairaanhoitajille kysely, jossa selvitettiin pilottialueiden sairaanhoitajien ja lähihoitajien osaamisen nykytilaa ja heidän koulutustarpeitaan. Kyselyn aihepiirit käsittelivät vuorovaikutustaitoja, kotihoidon muuttunutta toimintaympäristöä, työskentelyn tehokkuutta ja hyvinvointi- sekä hyvinvointiteknologiaosaamista.

Kyselyyn vastasi yhteensä 25 työntekijää. Vastaajien keski-ikä oli 43 vuotta. Oman osaamisensa kotihoidon toimintaympäristöstä vastaajat kokivat hyväksi tai erittäin hyväksi. Vuorovaikutusosaaminen oli vastaajien mukaan hyvää ja työskentelytavan tehokkuus arvioitiin erittäin vahvaksi. Vastaajat kokivat hyvinvointiosaamisena kokonaisuutena olevan hyvää, ja he kestivät stressaavia tilanteita erittäin hyvin sekä pystyivät ratkaisemaan niitä.

Koulutuksen sisällöstä vastaajat esittivät hyvin erilaisia toiveita. Toiveet koskivat yleisesti tietotekniikan ja -teknologian taitojen lisäämistä sekä erilaisia kliinisiä taitoja. Vastaajia askarrutti myös erilaisten digitaalisten ratkaisujen konkreettinen vaikutus asiakkaan ja työntekijän autonomiaan.

Valmentavan koulutuksen toteuttamistavan toivottiin mahdollistavan tekemällä oppimisen tai ohjatusti kokeilemisen. Vastaajat pitivät tärkeänä teorian vahvaa yhdistämistä käytännön työskentelyyn omassa työssä. Toiveet valmennuksen toteuttamiselle olivat selkeät: lähiopetus tai -tapaamiset sekä pienryhmissä työskentely, jotta se varmistaa oman henkilökohtaisen edistymisen. Vastaajien selkeänä toiveena oli, että koulutus tarjoaisi apua ja ohjausta työssä ilmenevien erilaisten konkreettisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseen, valmennus tulee toteuttaa työelämäläheisesti.

Kotihoidossa työskenteleville hoitajille suunnattu valmentava koulutus alkaa syyskuussa 2020 ja se toteutetaan esimiehille suunnattavan valmennuksen kanssa yhteisessä aikataulussa.  Toteutuksen aikataulu ja tarkat sisällöt julkaistaan kevään aikana. Valmentavan koulutuksen suunnittelu ja toteutus pohjautuu lähi- ja sairaanhoitajille tehdyn kyselyn tuloksiin.

Kirjoittaja

Sari Kokkonen työskentelee terveysalan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana AATOS-projektissa.

Lähteet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Muuttuvat vanhuspalvelut. 2019. Kotihoito. [Viitattu 4.3.2020]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut/kotihoito

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *