Opiskelijaradio pelastaa median moniäänisyyden?

Viime syksynä uutisoitiin hip hopiin ja elektroniseen musiikkiin keskittyneen Bassoradion lopettavan erilliset musiikkiohjelmansa. Ratkaisua ei tehty säästösyistä, vaan siksi, että kanavasta haluttiin ”helpommin ymmärrettävä”. (Typpö 2019; Hätinen 2019.)

 – Radiomedia kärsii yleisesti siitä, että sisältöjen monipuolisuutta karsitaan yhdenmukaisuuden tieltä, totesi radiokriitikko Sampsa Oinaala LAB-ammattikorkeakoululla 6. helmikuuta järjestetyssä Parempaa puhetta -seminaarissa, jossa pohdittiin radion tilaa.

Yksityiset paikallisradiot olivat vielä 1980-luvulla monipuolisia ja kokeellisiakin, mutta kun paikalliset mainostulot eivät riittäneet kattamaan niiden menoja, kannattavuus romahti. Käynnistyi edelleen jatkuva trendi, jossa suuret mediatalot ostavat ja valtaavat taajuuksia tarkkaan formaattiin perustuvilla valtakunnallisilla lähetysvirtakanavillaan (ks. esim. Manninen 2018). Radiokanavat muistuttavat yhä enemmän toisiaan ja erottautuvat vain tarkkaan profiloitujen ja yllätyksettömien soittolistojensa kautta. (Oinaala 2020; ks. myös Hallamaa 2018). Kilpailuetua ei haeta erilaistumalla vaan samankaltaistumisen kautta, soittamalla laajaa kohderyhmäänsä miellyttävää hittimusiikkia ja varmistamalla, ettei sisällöissä ole mahdollisesti kuulijoita ärsyttäviä ja näin mainostajia karkottavia yllätyksiä (Oinaala 2020).

Kuva 1. Radiokriitikko Sampsa Oinaalan mukaan radionkuulijat on totutettu tasaiseen lähetysvirtaan, jossa ei tarvitse pelätä yllätyksiä. Kuva: Ari Hautaniemi.

Kokeellisen radion aika?

Kun suoratoistopalveluiden algoritmit oppivat käyttäjän mieltymyksistä ja tarjoavat soittoon sapluunaan sopivia kappaleita, radiolla olisi edelleen tärkeä tehtävä etenkin uuden musiikin tarjoilemisessa. Kaupallisten radioiden soittolistoille on puolestaan vaikea nostaa musiikkia, joka ei sovellu niiden tarkkaan varjeltuun formaattiin. Tästä syystä valtaosa uudesta ja erilaisesta musiikista jää huomaamatta. (Oinaala 2020.) Vaikka älylaite avaa väylän miljooniin kappaleisiin, nykyradion toimintalogiikan ja tekoälyn myötä kuunnellaan yhä kapeampaa ainesta.

Musiikin merkitys ei kuitenkaan ole kadonnut. Erityisesti nuoruudessa se lomittuu edelleen identiteetin rakentumiseen, yhteisöjen muodostumiseen ja elämän nivelkohtiin (ks. esim. Tarrant et al 2002).

Siinä missä kaupallisen radion liikkumatila kaventuu, mainostuloista riippumattoman opiskelijaradion merkitys korostuu. Ei-kaupallisella, yhteisövetoisella opiskelijaradiolla olisikin tilaa ottaa entistä vahvemmin roolia uuden musiikin esiin nostamisessa, kuten se on kautta historiansa tehnyt. Ilman rohkeaa opiskelijaradiota sellaiset yhtyeet kuten Nirvana tai R.E.M eivät olisi nousseet valtavirran tietoon (mm. Sauls 1995). Mikäli opiskelijaradiot tarttuvat haasteeseen ja niiden olemassaolosta viestitään nykyistä ponnekkaammin, voivat ne edistää median monimuotoisuutta ja palauttaa radiolle sen kadonnutta asemaa kokeellisten sisältöjen tarjoajana. Samalla ne avaavat esimerkiksi isäntäkorkeakouluilleen mielenkiintoisen viestintäkanavan.

Lähteet

Hallamaa, T. 2018. Tutkimus: kaupallisten radiokanavien soittolistat supistuvat, mutta keskinäiset erot kasvavat. Yle.fi. [Viitattu 4.3.2020]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10525974,

Hätinen, J. 2019. Suurin osa Bassoradion erikoisohjelmista lopetetaan. Rumba. [Viitattu 4.3.2020]. Saatavissa: https://www.rumba.fi/uutiset/suurin-osa-bassoradion-erikoisohjelmista-lopetetaan/

Manninen, V. 2018. Omistajuuden keskittyminen suurin uhka Suomen median monimuotoisuudelle. Jyväskylän yliopisto. [Viitattu 4.3.2020]. Saatavissa: https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2018/02/tiedote-2018-02-23-12-53-56-604697

Oinaala, S. 2020. Hit Music Only? Miksi kaikki kanavat kuulostavat samalta ja mitä väliä sillä on? Parempaa puhetta -seminaari, LAB-ammattikorkeakoulu, 6.2.2020.

Sauls, S. 1995. The Culture of American College Radio. Iowa State Press, Ames.

Tarrant, M., North, A. & Hargreaves, D. 2002. Youth Identity and Music. Teoksessa Macdonald, R., Hargreaves, D. & Miell, D. (eds.) Musical Identities. Oxford University Press, Oxford.

Typpö, J. 2019. Yleisö hämmentyi, kun Bassoradio kertoi lopettavansa suurimman osan ohjelmistaan. Helsingin Sanomat. [Viitattu 4.3.2020]. Saatavissa: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006229471.html


Kirjoittaja

Ari Hautaniemi työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Teknologia-yksikössä kehittämispäällikkönä ja on opiskelijaradio Limu Radion vastaava päätoimittaja.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.