Koronasta ennakointiin ja kehittämiseen?

Artikkelikuva: Pixabay / CC0

Koronapandemia koettelee matkailu-, ravintola-, kulttuuri- ja tapahtuma-alaa. Toimintaympäristön muutos on saanut pk-yrittäjät polvilleen. Tilanne on huolestuttava. Samalla se on aktivoiva. Voimattomuuden tunteen keskellä on ollut innostavaa huomata, miten osa yrittäjistä ei ole jäänyt vain sureksimaan ja sopeuttamaan.  

Kriisi mahdollisuutena

Koronapandemia oli äkillinen ja vaikeasti ennakoitavissa, vaikka viime vuoden lopulla alkoikin Kiinasta tulla uutisointeja influenssamaisesta taudista. Jo tuolloin nähtiin, miten kansainvälinen matkailu levittää omalta osaltaan tätä oireyhtymää.

Pandemiaa voi olla vaikeaa ennakoida, mutta päätöksenteossa olisi aina tärkeää varata riittävästi aikaa:  

  • riittävälle tausta-aineiston kokoamiselle,  
  • huolelliselle tutkimuksellisen tiedon analysoimiselle, sekä 
  • vaihtoehtoisten tulevaisuuksien hahmottamiselle, jopa revittelemiselle 

Pelkkä yhden tai kahden tulevaisuuskuvan pyörittely puhumattakaan vanhaan malliin jatkamisesta, ei riitä kannattelemaan pk-yritystä muutoksessa. 

Tällainen katastrofi tarjoaa monia mahdollisuuksia ennakoida, ottaa digiloikka ja ”nuuskia” asiakkaiden ja yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Nyt on hyvä hetki ajatella ja toimia toisin. Miksi vain osa pk-yrityksistä on tarttunut tähän mahdollisuuteen? Voisiko joku kokeilla jotain sellaista, mitä toiset eivät ole vielä edes ajatelleet? 

Neljä tapaa asennoitua tilanteeseen

Pk-yrityksissä on suhtauduttu tilanteeseen pitkälti neljällä tavalla: 

  1. Käsijarru – osa on vetänyt negatiiviset johtopäätökset ja nostanut kädet pystyyn. 
  2. Puolivaloilla – osa on kaivanut työkalupakistaan minimoimis-, sopeuttamis- ja järkeistämistyökaluja ja hakenut kompensaatiorahoitusta.  
  3. Lamppu syttyy – jotkut ovat lähteneet harkittuihin kokeiluihin pienin askelin. 
  4. “Ei hukata hyvää kriisiä!” – radikaaleimmat ovat tunnistaneet uusia liiketoimintamahdollisuuksia. 

Ongelmatilanteessa moni odottaa, kunpa joku tekisi nyt jotakin. Koronavirus on tehnyt näkyväksi kaksi asiaa liiketoiminnassa. Ensinnäkin sen, millaisia riskejä liittyy kivijalkamalliseen toimintatapaan, jossa asiakas tulee niin sanotusti tuotteen luo. Toiseksi on huomattava, miten haavoittuvainen ja muista riippuvainen arvo- ja toimitusketju monella yrityksellä on.  

Haasta LAB 

Kriisi haastaa pk-yrittäjiä arvioimaan, onko oma toiminta – ruokailemiseen tai yhdessä kokemiseen liittyvä palvelu – asiakkaalle tärkeää vai ensimmäisenä ”liipaisimella” kun tulee muutoksia. Moni kauppa, kuntosali, ravintola, ruokapalvelutoimija, mediayhtiö ja kulttuurikohde on etsinyt uusia tapoja olla asiakkaidensa elämässä edelleen mukana. Tästä voi olla myös mainehyötyä myöhemmin. 

Vaikka tuska on kova, olisi tärkeää miettiä myös koronan jälkeistä aikaa. Mitä opitaan tästä? Tulisiko yrityksissä huomioida, miten palvelut toimivat myös vaihtoehtoisissa tulevaisuuksissa? Mikä on Plan B? Sopeuttamistoimien rinnalla tulisi huomioida ennakoivan palvelukehityksen ja kokeilemisen mahdollisuudet. LAB-ammattikorkeakoulu toimii herkästi ja ketterästi yritysten tarpeisiin vastaten. LABin tavoite – haastaa ja olla haastettavana kaikille, jotka ovat valmiita tekemään töitä ja laittamaan itsensä likoon – onkin nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.  


Kirjoittaja:

Mika Kylänen, yliopettaja. Kirjoittaja työskentelee opetus-, ohjaus- ja asiantuntijatehtävissä LAB-ammattikorkeakoulussa.  

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.