Audiovisuaalinen viestintä on viestintämuoto, joka käyttää sekä ääntä että kuvaa viestin välittämiseen. Tämä tapahtuu monin eri tavoin, kuten videoiden, animaatioiden, äänen, grafiikan, kuvien, esitysten, esittelyiden ja multimediaesitysten kautta. Audiovisuaalinen viestintä hyödyntää sekä visuaalisia että auditiivisia elementtejä tehokkaan viestinnän tavoittamiseksi ja vaikuttamiseksi yleisöön. Se tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia luovuudelle ja ilmaisulle sekä kyvyn välittää monimutkaisia ideoita ja tunteita tehokkaasti. (StadinAO 204)
Alalla työskentelevän tulee osata työstää eli editoida audiovisuaalista materiaalia, kuten videomateriaalia, graafista materiaalia, ääntä ja musiikkia, huolehtia valaistuksesta tuotannoissa sekä osata menetelmät tuottavat liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Tämän lisäksi toiminta vaatii henkilöitä, jotka osaavat toimia asiakasrajapinnassa selvittäen asiakkaan tarpeet, auttaen asiakasta saamaan viestinsä esiin sekä kertoen asiakkaalle tuotannon tekniset mahdollisuudet. Työ vaatii monialaisesti osaamista tekniikan, palvelumuotoilun, johtajuuden, tiimityöskentelyn, myynnin ja markkinoinnin osalta. (Tredu 2024)
![[Alt-teksti: studiotilassa on näyttöjä, valaistuksessa tarvittavaa välineistöä ynnä muuta.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/10/823_2024_Tehokas-audiovisuaalinen-viestinta-sisallontuotannossa-1024x628.jpg)
Brändi-ilmeen selkeys on tärkeää
Viestinnän tehokkuuteen vaikuttavat brändin identiteetti ja kohderyhmän kiinnostuksen kohteet. Sisällön suunnittelussa on tärkeää huomioida sekä brändi että kohderyhmä, jolle sisältöä tuotetaan (Chaffey 2022,198).
LAB Studio on toteuttanut monipuolisesti erilaisia brändiä kehittäviä toimenpiteitä eri hankkeille. Selkeä brändi-ilme, joka on jalkautettu markkinointikanaviin, on olennainen osa hyvän sisällön luomista. Kun brändi-ilme on alusta lähtien suunniteltu kohderyhmän mukaan, on sisällöntuotanto markkinointikanavissa selkeää ja kohderyhmälle suunnattua.
Hyvin suunniteltu sisältö parantaa vuorovaikutusta kohderyhmän kanssa ja lisää näkyvyyttä markkinointikanavissa (Chaffey 2022,188). Esimerkiksi LAB Studio kehitti yhteistyössä Etelä-Suomen Sanomien kanssa ESS Studion, jonka tavoitteena oli tuoda paikalliset ihmiset esiin modernin green screen -videokuvauksen avulla. Halutun lopputuloksen saavuttamiseksi suunnitteluun ja käsikirjoittamiseen käytettiin runsaasti aikaa.
Tuotanto tarpeen myös LABin sisäisesti
LAB Studio, aiemmin Virtuaalistudio, perustettiin vuonna 2021 tukemaan erityisesti Lahden Euroopan ympäristöpääkaupungin striimauksia ja videotuotantoja. Vuonna 2023 se siirtyi LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön alaisuuteen, kun havaittiin kasvava tarve tuottaa talon sisäisesti kuva-, ääni-, video- ja graafisia palveluita.
LAB Studio tuottaa video-, kuva-, ääni- ja livesisältöä eri kanaviin sekä luo brändiä kehittäviä visuaalisia konsepteja logosta kokonaisiin verkkosivustoihin. Studiotilat sijaitsevat Lahden ja Lappeenrannan kampuksilla.
Kirjoittajat
Nina Tuominen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa kehittämisasiantuntijana liiketoimintayksikössä.
Luca Eskelinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa projektisuunnittelijana liiketoimintayksikössä.
Lähteet
Chaffey, D. 2022. Digital Marketing Excellence: Planning, Optimizing and Integrating Online Marketing. VLeBooks (LUT & LAB).
StadinAO. 2024. Audiovisuaalisen viestinnän osaamisala. Viitattu 8.10.2024. Saatavissa https://stadinao.fi/perustutkinnot/media-alan-ja-kuvallisen-ilmaisun-perustutkinto/audiovisuaalisen-viestinnan-osaamisala/
Tredu. 2024. Media-alan ammattitutkinto, audiovisuaalinen viestintä. Tampereen seudun ammattiopisto. Viitattu 8.10.2024. Saatavissa https://www.tredu.fi/koulutus/audiovisuaalinen-viestinta/
