Palliatiivinen hoito on parantumatonta, kuolemaan johtavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä kokonaisvaltaista hoitoa. Saattohoito on palliatiivisen hoidon loppuvaihe, joka tarkoittaa potilaan viimeisten päivien, viikkojen tai kuukausien aikana annettavaa hoitoa. Siinä tuetaan ja hoidetaan sekä kuolevaa itseään että hänen läheisiään yksilöllisesti ja inhimillisesti. Hyvä saattohoito auttaa kuolevaa ja hänen läheisiään valmistautumaan lähestyvään kuolemaan. Läheisten tukeminen jatkuu vielä potilaan kuoleman jälkeen. (Hotus-hoitosuositus 2023).
Saattohoidon järjestämisestä on sovittu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa (Yleissopimus ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamiseksi biologian ja lääketieteen alalla 24/2010) sekä säädetty useissa kansallisissa laeissa, kuten potilaslaki, perustuslaki, vanhuspalvelu-, sosiaalihuolto- ja terveydenhuoltolaki. Hoitosuosituksessa läheinen määritellään seuraavasti: ihminen, jonka palliatiivisessa tai saattohoidossa oleva potilas on itse nimennyt läheisekseen tai kokee läheisekseen. Hoitosuosituksen tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä sosiaali- ja terveydenhuollossa lisäten läheisten tukemista ja kohtaamista sekä parantaen sen laatua. (Hotus-hoitosuositus 2023).
Saattohoitopotilaan läheisten tukeminen
Psykososiaalinen tuki koostuu useista eri osa-alueista, kuten emotionaalinen, konkreettinen ja tiedollinen tuki, päätöksenteon tuki sekä henkinen ja hengellinen eli spirituaalinen tuki. Sen tavoitteena on tukea läheisiä kokonaisvaltaisesti, parantaa heidän elämänlaatuaan vaikeassa elämäntilanteessa sekä auttaa heitä sopeutumaan siihen. (Hotus-hoitosuositus 2023).
Läheisten kohtaaminen on osa saattohoitopotilaan läheisten tukemista. Siihen sisältyy potilaan läheisten ja hoitohenkilökunnan välinen vuorovaikutus mukaan lukien sekä verbaalinen että nonverbaalinen viestintä; sanat, eleet ja ilmeet. (Hotus-hoitosuositus 2023). Olennaista läheisten tukemisessa on se, että hoitaja luo tilanteeseen kiireettömän tunnelman, kuuntelee läheisiä aidosti, osoittaa heille sopivin tavoin myötätuntoa välttäen tyhjiä fraaseja sekä vastaa läheisten kysymyksiin yksinkertaisesti ja selkeästi. (Erjanti & Paunonen-Ilmonen 2004, 133-134). Moniin läheisten kysymyksiin löytyy hyviä vastauksia Terveyskylä-verkkopalvelusta, jota ylläpitävät yliopistolliset sairaalat yhdessä hyvinvointialueiden ja eri alojen potilasjärjestöjen kanssa (Terveyskylä.fi 2024).
Hoitopolku jatkuu kuoleman jälkeenkin
Saattohoitopotilaan hoitopolku jatkuu hänen kuolemansa jälkeen läheisten tukemisella uudessa tilanteessa. Ihmisen kuolema on yhtä ainutlaatuinen tilanne kuin hänen syntymänsäkin. Siksi on erityisen tärkeää, että hoitohenkilökuntaan kuuluva osaa toimia oikein myös tässä tilanteessa. Hänen tulee tukea omaisia vainajan hyvästelyn hetkellä ja antaa heille halutessaan mahdollisuus osallistua vainajalle sairaalassa tai kotona ennen hautaamista tehtäviin valmisteluihin vainajan vakaumusta ja kulttuuria kunnioittaen (Hotus-hoitosuositus 2018).
TYKS Palliatiiviseen keskukseen kuuluvalla Saattohoidon tukiosastolla hoitohenkilökunnan saattohoitotyön osaamista edistetään muun muassa omaan ammattiin liittyvän erikoistumiskoulutuksen avulla. Sairaanhoitajille tarkoitettuun palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutukseen kuuluvan kehittämistehtävän aiheeksi valikoitui saattohoidossa olevien potilaiden läheisten kohtaaminen ja tukeminen, sillä tästä aiheesta kaivattiin työyhteisössä lisää tietoa. Kehittämistehtävän tuotoksena on kirjallinen esitys hoitohenkilökunnan osastotuntia varten.
Kirjoittajat
Marianne Suominen työskentelee sairaanhoitajana TYKS Palliatiivisessa keskuksessa Saattohoidon tukiosastolla. Hän on opiskellut LAB-ammattikorkeakoulussa palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksessa.
Titta Sainio työskentelee hoitotyön lehtorina palliatiivisen hoidon erikoistumiskoulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Erjanti, H. & Paunonen-Ilmonen, M. 2004 Suru ja surevat: Surevien hoitotyön perusteet. Helsinki: WSOY.
Hotus-hoitosuositus. 2018. Äkillisesti kuolleen henkilön läheisten tukeminen. Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä: Aho, AL., Terkamo-Moisio, A., Niemipelto, H., Poijula, S. & Varpenius, T. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. Viitattu 30.9.2024. Saatavissa https://www.hotus.fi/hoitosuositukset/
Hotus-hoitosuositus. 2023. Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevan potilaan läheisten kohtaaminen ja tukeminen. Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä: Aho, AL., Eironen, S., Havusto, J., Hökkä, M., Kritz, J., Sipola, V. & Rajakallio, L. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. Viitattu 30.9.2024. Saatavissa https://www.hotus.fi/hoitosuositukset/
National Cancer Institute. 2020. Person wearing gold wedding band. Unsplash. Viitattu 23.10.2024. Saatavissa https://unsplash.com/photos/person-wearing-gold-wedding-band-BxXgTQEw1M4
Terveyskylä.fi. 2024. Palliatiivinen talo. Usein kysytyt kysymykset palliatiivisessa hoidossa. 2024. Viitattu 30.9.2024. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/palliatiivinentalo/palliatiivinen-hoito/usein-kysytyt-kysymykset
Yleissopimus ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamiseksi biologian ja lääketieteen alalla 24/2010. Finlex. Viitattu 18.10.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2010/20100024/20100024_2
