Itsensä johtaminen ja metataidot valmentavan johtamisen tukena

Nykyajan työelämässä johtajuus on murroksessa. Teknologian nopea kehitys, globalisaatio ja työelämän monimutkaisuus edellyttävät johtajilta entistä enemmän taitoja – ei vain toisten ihmisten johtamiseen, vaan myös itsensä johtamiseen. Perinteinen autoritäärinen johtaminen ei enää riitä, vaan tarvitaan johtamismalleja, jotka keskittyvät työntekijöiden itseohjautuvuuden tukemiseen ja vahvistamiseen. Valmentava johtaminen tarjoaa keinon onnistua johtajana tässä muuttuneessa maailmassa. Se mahdollistaa uudenlaisen organisaatiokulttuurin rakentamisen, mikä perustuu kaikkien vastuunkannolle, nopealle reagoinnille sekä itseohjautuvuudelle. Valmentava johtaminen on moderni johtamistyyli, joka korostaa yksilöiden potentiaalin kehittämistä ja itsenäistä päätöksentekoa. (Soback 2021.)

Tervo (2024) tutki valmentavan johtamisen hyötyjä esihenkilön näkökulmasta. Tutkimus keskittyi selvittämään teemahaastatteluiden avulla, miksi valmentava johtaminen kannattaa ja mikä motivoi esihenkilöitä muuttamaan johtamistapaansa valmentavaan suuntaan. Tutkimuksessa todettiin, että valmentava johtaminen koetaan tärkeäksi nyt ja tulevaisuudessa ja sitä tarvitaan perinteisen johtamisen rinnalle. Valmentava ote johtamisessa antaa mahdollisuuksia työntekijöiden itseohjautuvuuteen ja vahvempaan sitoutumiseen, ja se vapauttaa esihenkilön aikaa omiin työtehtäviin. Tutkimuksessa todettiin itsensä johtamisen olevan tärkeä ja tarpeellinen taito valmentavassa johtamistyössä. Ymmärtämällä omat vahvuutensa ja heikkoutensa, johtaja voi kehittää itseään jatkuvasti ja olla valmiimpi vastaanottamaan palautetta. Tämä auttaa valmentavaa johtajaa ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja tukemaan heitä tavoitteissaan ja työssään.  

Itsensä johtaminen

Itsensä johtaminen on kaiken johtamisen perusta. Saadakseen työntekijöistä parhaan mahdollisen potentiaalin irti, on ensin opittava johtamaan itseään. Hyvän johtajan lähtökohta on kyky johtaa itseään, kehittää itseään ja kartuttaa tietojaan jatkuvasti. (Salmimies & Ruutu 2013.)

Salminen (2008) kuvailee itsensä johtamisen viittavan kykyyn hallita omia ajatuksia, tunteita ja käyttäytymistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Se on tietoista itsensä ohjaamista ja vaikuttamista omaan toimintaan. Se tarkoittaa jatkuvaa kasvua, uusien asioiden oppimista, omien uskomusten haastamista ja vastuun ottamista omasta elämästä sekä toisista.

Kuva 1. Itsensä johtamisen taito antaa johtajalle mahdollisuuden luoda luottamusta ja vahvistaa yhteistyötä. (Podrez 2020)

Itsensä johtamisen perusta on hyvä itsetuntemus. Tämä tarkoittaa omien arvojen selkiyttämistä, omien ajatustapojen ja uskomusten tunnistamista sekä kykyä käsitellä erilaisia tunteita ja olla yhteydessä omiin tarpeisiinsa.

Muita keskeisiä osa-alueita ovat ajanhallinta, eli kyky priorisoida tehtäviä ja delegoida tarpeen mukaan, sekä emotionaalinen älykkyys eli oman tunne-elämän ymmärtäminen ja sen vaikutus päätöksentekoon. Johtajan on mahdotonta inspiroida muita, jos hän ei pysty hallitsemaan itseään. Itseään johtava johtaja toimii esimerkkinä ja luo ympärilleen luottamusta ja selkeyttä. (Salmimies & Ruutu 2014.)

Metataidot

Metataidot, eli yleiset työelämätaidot, ovat nousseet keskeiseksi osaksi osaamiskeskustelua ja niitä pidetään nykyään vähintään yhtä tärkeinä kuin ammattiosaamista. Nämä taidot eivät liity suoraan tiettyyn ammattiin tai työtehtävään, vaan ennemmin työn luonteeseen ja siihen, miten työelämässä pärjätään ja toimitaan tehokkaasti.

Työelämän jatkuvasti kehittyvät vaatimukset korostavat oppimiskyvyn merkitystä. Tämä tarkoittaa uusien tietojen hankintaa, niiden soveltamista käytäntöön ja osaamisen jakamista muiden kanssa. Samalla resilienssi, eli kyky selviytyä haasteista ja palautua vaikeista tilanteista, on välttämätön erityisesti epävarmuuden ja muutosten keskellä. Tehtävien hallinta, joka sisältää oman työn priorisoinnin ja järjestämisen, on avain tehokkaaseen työskentelyyn ja muuttuviin tilanteisiin sopeutumiseen.

Vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä, sillä harva työ onnistuu ilman yhteistyötä. Selkeä viestintä, kyky vaikuttaa ja saumaton yhteistyö ovat yhtä tärkeitä niin tiimityössä kuin asiakassuhteissakin. Lisäksi ajattelutaidot, kuten luova ja looginen ajattelu, tukevat päätöksentekoa ja uusien ratkaisujen kehittämistä. Näiden taitojen merkitys kasvaa erityisesti asiantuntijatyössä ja automaation vapauttaessa aikaa ongelmanratkaisuun myös suorittavissa tehtävissä.

Näiden taitojen hallitseminen on keskeistä paitsi yksilön omalle menestykselle myös työyhteisön toimivuudelle ja tavoitteiden saavuttamiselle. Ne ovat edellytyksiä tehokkaalle yhteistyölle ja ammattimaiselle toiminnalle kaikilla organisaatiotasoilla. (Jarenko & Kankkunen 2021.)

Itsensä johtamisen merkitys johdettaessa

Metataidot tukevat itsensä johtamista, sillä ne auttavat johtajaa ylläpitämään tasapainoa, hallitsemaan monimutkaisia tilanteita ja tekemään pitkäjänteisiä päätöksiä. Kun johtaja hallitsee itsensä ja kehittää jatkuvasti taitojaan, hän ei ainoastaan johda tehokkaammin, vaan inspiroi myös muita seuraamaan esimerkkiään.

Johtajan kyky johtaa itseään on ratkaisevaa paitsi hänen oman hyvinvointinsa myös organisaation menestyksen kannalta. Hyvä itsensä johtaminen ei ole vain taito, vaan se on asenne, joka heijastuu kaikkiin johtajan toimintoihin ja päätöksiin. Valmentavan johtamisen kaltaiset modernit johtamismallit vaativat johtajalta erityisesti kykyä hallita omia tunteitaan, kehittää jatkuvasti taitojaan ja toimia esimerkkinä. Johtaja, joka osaa johtaa itseään, pystyy rakentamaan luottamusta, edistämään yhteistyötä ja tukemaan työyhteisön jäseniä heidän omassa kasvussaan ja kehityksessään. Tässä piilee menestyvän johtajuuden ydin.

Kirjoittajat

Maiju Tervo valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta liiketalouden koulutusohjelmasta (tradenomi AMK).

Mia Ekman toimii liiketalouden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sekä projektipäällikkönä SmartVille-hankkeessa.

Lähteet

Jarenko, K. & Kankkunen, J. 2021. Metataidot auttavat pärjäämään työelämässä. Blogi. Viitattu 1.12.2024. Saatavissa https://www.tuumakustannus.fi/artikkelit/metataidot

Podrez, A. 2020. Liikemies, mies, henkilö.  Pexels. Viitattu 5.12.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/liikemies-mies-henkilo-ihminen-5716037/

Salmimies, R. 2008. Onnistu itsesi johtamisessa. E-kirja. Helsinki: Talentum. Alma Insights Verkkokirjahylly LUT & LAB.

Salmimies, R. & Ruutu, S. 2013. Ratkaisuja esimiestyön haasteisiin. E-kirja. Helsinki: Ta-lentum. Alma Insights Verkkokirjahylly LUT & LAB.

Salmimies, R. & Ruutu, S. 2014. Itsensä johtaminen. E-kirja. Helsinki: Talentum Media. Alma Insights Verkkokirjahylly LUT & LAB.

Soback, D. 2021. Valmentava johtajuus: opas voiman, viisauden ja myötätunnon herättämiseen. E-kirja. Helsinki: Basam Books. Ellibs Library LUT & LAB.

Tervo, M. 2024. Valmentavan esihenkilötyön mahdollisuudet. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lappeenranta. Viitattu 4.12.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120633507