Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat vaikuttavat vanhempien jaksamiseen

Lapset ja nuoret kokevat erilaisia mielenterveyteen liittyviä haasteita. Monet heistä kamppailevat ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden kanssa. Ne ovatkin yleisimpiä mielenterveyden haasteita tässä ikäryhmässä.

Jopa 20 % lapsista ja 20–25 % nuorista, eli 12–22-vuotiaista, kärsii mielenterveyshäiriöistä (Lastenklinikoiden Kummit ry 2024; THL 2025). Masentuneisuus voi näkyä surumielisyytenä ja toivottomuutena. Ahdistus voi ilmetä liiallisena huolena tai paniikkioireina (Nuorten Helsinki 2025). Nuoruudessa voi ilmetä itsetuhoista käyttäytymistä, kuten itsemurha-ajatuksia, itsensä satuttamista tai riskialtista käytöstä, ja se voi liittyä mihin tahansa psyykkiseen häiriöön (THL 2025). Mielenterveyden ongelmat vaikuttavat koulunkäyntiin, ihmissuhteisiin ja arjessa selviytymiseen.

Vanhempien jaksaminen koetuksella

Lapsen ja nuoren mielenterveysoireilu kuormittaa myös vanhempia ja vaikuttaa vanhempien jaksamiseen (Mielenterveystalo 2025). Lapsen tai nuoren sairastuessa tulisi huomioida vanhemman ja perheen tukitoimet. Lapsen tai nuoren mielenterveysoireilu voi olla vanhemmille kriisitilanne, kun vanhemmat ovat uuden asian edessä lapsen juridisina huoltajina ja kasvattajina.

Kriisitilanteessa vanhempien keskinäinen suhde, perheen sisäinen vuorovaikutus ja sisarussuhteet voivat joutua koetukselle. Vanhemman voi olla joskus vaikea sopeutua ajatukseen, että omalla lapsella on psyykkistä oireilua. (Mielenterveystalo 2025.) On tärkeää, että vanhemman jaksaminen huomioidaan ja erilaisia tukitoimia tarjotaan.

Vanhemmat ovat nuorelle tärkeä tuki, mutta myös vanhempi voi kokea voimakasta avuttomuutta (MLL 2023). Jokainen vanhempi sopeutuu uuteen tilanteeseen omalla tavallaan, ja lapsen oireilu herättää usein monenlaisia tunteita ja reaktioita. Syyllisyyden, häpeän ja neuvottomuuden tunteet ovat yleisiä. Riittävän tiedon ja tuen saaminen auttaa vanhempia ymmärtämään tilannetta ja tukee tilanteeseen sopeutumista. Näillä keinoilla tuetaan myös vanhemman työssäkäyntiä. (Mielenterveystalo 2025.)

Vanhempien uupumus voi näkyä esimerkiksi vanhemmuuteen liittyvänä väsymyksenä sekä emotionaalisena etääntymisenä lapsiin (Itla 2022). Perheen sisäisen kommunikaation lisäksi vanhempien on hyvä keskustella samassa tilanteessa olevien kanssa ja saada vertaistukea. Esimerkiksi FinFami ry tarjoaa vertaistukea mielenterveysomaisille.

Vanhemman ja perheen tukeminen

Vanhempien välinen avoin keskustelu lapsen tai nuoren mielenterveysongelmista ja sen vaikutuksista perheeseen on tärkeää. Mikäli perheessä on muita lapsia, tulisi heille kertoa tilanteesta lapsen ikätaso huomioiden, ja oikaista mahdolliset väärinkäsitykset. Avoin keskustelu perheen sisällä lisää lapsen luottamusta vanhempiin. (Mielenterveystalo 2025.)

Vanhemmille on tarjolla ulkopuolista apua. Tietoisuuden lisääminen lapsen tai nuoren mielenterveysongelmista parantaa kykyä sopeutua tilanteeseen. Lasta tai nuorta hoitavasta terveydenhuollon yksiköstä sekä koulusta saa lisätietoa ja ohjausta tilanteeseen. Kouluissa on koulutettu erillinen kriisityöryhmä koululaisen kokemia kriisitilanteita varten. Kriisityöryhmä voi tarvittaessa koota moniammatillisen työryhmän tukemaan koko perhettä.

Akuutissa tilanteessa, kuten lapsen tai nuoren itsetuhoisuuden ilmetessä, tulisi vuorokaudenajasta riippumatta aktivoida kriisipäivystyksen sosiaalityöntekijä vanhempien tueksi. Lapsen tai nuoren vaikeassa mielenterveysoireilussa vanhempi tarvitsee mahdollisuuden yhtäjaksoiseen tukeen. Vanhempi voi hakea apua esimerkiksi työterveyden, perheneuvolan tai psykoterapiapalveluiden kautta. Joskus ulkopuoliselle henkilölle juttelu voi olla helpompaa ja tuoda kaivattua näkökulmaa tilanteeseen.

Kettusen ja Toivosen (2025) opinnäytetyönä toteutettiin toimintakortti kouluikäisten psyykkisistä hätätilanteista. Toimintakortti on suunnattu kouluikäisille sekä heidän läheisilleen itsehoidon tueksi. Toimintakortin käytöstä laadittiin palautekysely, jonka vastauksissa heräsi tarve lisätä tietoisuutta vanhempien jaksamisesta esimerkiksi kriisin aikana. (Kettunen & Toivonen 2025.) Lapsen tai nuoren mielenterveysongelmat ovat eräänlainen kriisitilanne perheessä, joten vanhemman jaksamista tukeva näkökulma on tärkeää tuoda esille.

Lähteet

Itla. 2022. Vanhemmuuden uupumus oli riski lasten hyvinvoinnille ja lasten oikeuksien toteutumiselle korona-aikana. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö. Kasvun tuki. Viitattu 8.4.2025. Saatavissa https://itla.fi/artikkelit/vanhemmuuden-uupumus-oli-riski-lasten-hyvinvoinnille-ja-lasten-oikeuksien-toteutumiselle-korona-aikana/

Kettunen, E. & Toivonen, N. 2025. Kouluikäisten psyykkiset hätätilanteet. Toimintakortti kouluikäisille ja heidän läheisilleen itsehoidon tueksi. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.4.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/882163/Kettunen_Toivonen.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Lastenklinikoiden Kummit ry. 2024. Mielenterveyden tukiohjelma. Viitattu 8.4.2025. Saatavissa https://kummit.fi/tukiohjelmat/mielentila/

Mielenterveystalo. 2025. Miten oireilu vaikuttaa perheeseen? Viitattu 8.4.2025. Saatavissa https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/oireilevan-lapsen-omahoito-ohjelma-vanhemmalle/miten-oireilu-vaikuttaa-perheeseen

MLL. 2023. Nuoren mielenterveysongelmat. Viitattu 8.4.2025. Saatavissa https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/nuoren-mielenterveysongelmat/

Nuorten Helsinki. 2025. Ahdistus ja masennus Viitattu 8.4.2025. Saatavissa https://nuorten.hel.fi/terveys-ja-hyvinvointi/mieli-ja-tunteet/ahdistus-ja-masennus/

RosZie. 2022. Mielenterveys, Psykologia, Läpivientejä. Pixabay. Viitattu 11.4.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/mielenterveys-psykologia-7529899/

THL. 2025. Nuorten mielenterveyshäiriöt. Viitattu 8.4.2025. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot