EKG:n eli sydänfilmin ottaminen potilaasta akuutissa tai rauhallisemmassakaan tilanteessa ei ole aina helppoa. Akuutissa hätätilanteessa potilaasta on vaikea saada täydellistä sydänfilmiä: vaikka täysin virheetöntä sydänfilmiä ei saisikaan, on silti hyvä panostaa EKG:n rekisteröintitilanteeseen ja laadunvalvontaan – potilaan huomioimista tai ohjaamista laiminlyömättä.
Sydänfilmin ottaminen on osa ensihoitopotilaan tutkimista
EKG:n ottaminen tapahtuu kentällä monitori-defibrillaattorin avulla, josta rekisteröity sydänfilmi voidaan tarvittaessa lähettää sairaalaan lääkärin tulkittavaksi. Ennen EKG:n tulkintaa pitää aloittaa perusasioista eli EKG:n laadun ja paikkansapitävyyden arvioimisesta. Pyrkimys hyvälaatuiseen sydänfilmiin on osa EKG-diagnostiikan perustaa: EKG:n kytkentöjen tunteminen, potilaan huomioiminen ja ohjaaminen kuuluvat EKG- rekisteröijän tehtäviin ja näihin asioihin tulisi myös panostaa koulutuksessa. (Airaksinen ym. 2016.)
![[Alt-teksti: Pätkä potilaan sydänfilmistä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/04/139_2025_EKG-rekisteroinnin-sudenkuopat-hairioiden-tunnistaminen-sydanfilmissa-1024x591.jpg)
Yleisimmät EKG-rekisteröinnin häiriöt ja niiden ehkäiseminen
EKG-rekisteröinnin häiriöiden syy on yleensä jokin inhimillinen tai ympäristöön liittyvä tekijä – harvemmin itsessään EKG-laite tai sen kaapelit. Yleisimmät häiriöt ovat elektrodien väärin kytkeminen, lihasjännitys, potilaan liikkuminen, huono elektrodikontakti ja vaihtovirtahäiriö (Riski 2019, 96.)
Elektrodien paikkojen varmistaminen ja niiden kiinnityspaikkojen peseminen sekä tarvittaessa karvojen poisto ja kuivaaminen parantavat elektrodien kiinnitystä ja näin tarkentavat EKG:n laatua. Potilaaseen liian lähekkäin asetetut rintakytkennät voivat vaikeimmassa tapauksessa esiintyä samannäköisinä kytkentöinä, jos ihossa muodostuu yhtenäinen sähköinen silta esimerkiksi hien tai elektrodigeelin aiheuttamana. (Riski 2019, 130.) Jos potilas liikkuu paljon vaikkapa Parkinsonin taudin tai palelemisen vuoksi, voidaan harkita raajakytkentöjen siirtämistä raajojen tyviosiin eli proksimaalisesti, jotta liikeartefaktalta vältyttäisiin.
Hyvä tapa onnistua EKG:ssä on käyttää muistiinpanoja oikeista elektrodien paikoista ja mitata potilaan kylkiluuvälit. Oikeat elektrodipaikat voi merkata potilaaseen esimerkiksi tussilla – tämä helpottaa myös kontrolli-EKG:n ottajaa. EKG-rekisteröinnin aikana potilasta ohjataan olemaan paikoillaan ja varmistetaan, etteivät potilaan raajat tai keho koske metalliin, sillä kosketus voi aiheuttaa rekisteröinnissä vaihtovirtahäiriön. Vaihtovirtahäiriö näkyy nopeana sahalaitakuviona sydänfilmissä. Myös ympäristön sähkömagneettiset kentät, kuten lääkinnälliset laitteet, muu elektroniikka tai potilaalla olevat korut tai kellot voivat aiheuttaa vaihtovirtahäiriön. (Riski 2019, 125–126.)
Monissa EKG-laitteissa on häiriönestotoiminto, mutta sen käyttäminen pitää olla harkittua, koska se voi myös poistaa EKG:sta tärkeät diagnostiset yksityiskohdat. EKG-laitteet sisältävät usein analysointialgoritmeja, jotka yleensä osaavat tunnistaa väärin asetetut raajakytkennät, mutta eivät väärin asetettuja rintakytkentöjä, joiden virheellisestä asettamisesta voi olla haittaa tulkinnassa. (Airaksinen ym, 2016.)
Potilasohjauksessa mittaustilanteesta tiedottamisen lisäksi on huomioitava potilasta kunnioittava kohtelu. Elektrodien sijoittelussa joudutaan paljastamaan potilaan rintakehä. Intimiteetin suojaamiseksi potilaan rintakehän voi suojata paidalla tai peitolla mittauksen ajaksi.
Opiskelijoille harjoitusta EKG:n virheiden tunnistamisessa
Hyvän sydänfilmin saamiseksi on tärkeää tunnistaa yleisimmät virhelähteet ja pyrkiä minimoimaan mahdolliset haittatekijät. LAB-ammattikorkeakoulun Lappeenrannan kampuksen Skills-lab -tilassa tuotettiin kehittämistehtävänä seitsemän simuloitua EKG-tulostetta, joissa on kuvattu yleisimmät häiriöiden lähteet. Tulosteita hyödynnetään LAB-ammattikorkeakoulun ensihoidon opetuksessa EKG:n hyvän laadun varmistamiseksi. Tarkasti otettu sydänfilmi, muut tehdyt perusmittaukset potilaasta ja huolellinen haastattelu auttavat ensihoitajaa päätöksenteossa ja konsultaatiossa.
Kirjoittajat
Teemu Tarvonen on sairaanhoitajasta ensihoitajaksi -muuntokoulutusopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.
Tia Windahl työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa ensihoidon lehtorina.
Lähteet
Airaksinen, J., Aalto-Setälä, K., Hartikainen, J., Huikuri, H., Laine, M., Lommi, J., Raatikainen, P. & Saraste, A. 2016. Kardiologia. 3. uudistettu painos. Helsinki: Duodecim.
Eerola, H. 2022. EKG (sydänfilmi). Terveyskirjasto. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 1.4.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/snk03210
Riski, H-M. 2019. EKG-rekisteröinti. Keuruu: Byrettikustannus avoin yhtiö. 96, 125–126, 130.
stux. 2017. Ecg, Electrocardiogram, Medicine image. Pixabay. Viitattu 1.4.2025. Saatavissa https://pixabay.com/photos/ecg-electrocardiogram-medicine-2270728/
