Suomen ilmastolakiin (10.6.2022/423) on kirjattu kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet. Vuoteen 1990 verraten on kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttia, vuoteen 2040 mennessä 80 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 90 prosenttia. Jotta nämä tavoitteet voidaan saavuttaa, tarvitaan merkittäviä muutoksia nykyisiin toimintatapoihin ja uusien teknologioiden käyttöönottoa. Ilmastolaki toimii perustana Suomen ilmastotoimille ja ohjaa kansallista ilmastopolitiikkaa (Suomen ympäristökeskus 2024).
Hiilidioksidin talteenotto ja vedyn valmistus
Yksi ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen on hiilidioksidin talteenotto ja hyötykäyttö (Carbon Capture and Utilization, CCU) tai hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (Carbon Capture and Storage, CCS). Menetelmissä hiilidioksidia otetaan talteen ja käytetään hyödyksi joko sellaisenaan tai epäsuorasti erilaisissa tuotteissa, tai se varastoidaan. Tällä hetkellä hiilidioksidia käytetään pääasiassa lannoitteiden valmistuksessa ja öljyn talteenoton tehostamisessa. (International Energy Agency 2024.) Euroopan komission vuonna 2011 julkaisemassa Energiatiekartta 2050:ssa on huomioitu hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) menetelmänä, jonka avulla voidaan saavuttaa hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet.
VTT (2025) mainitsee CCU- ja CCS-menetelmien yhdessä puhtaan vetyteknologian ja power-to-X-teknologioiden kanssa olevan tärkeitä keinoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi globaalisti. LUT-yliopiston artikkelin (2022) mukaan hiilidioksidia voidaan hyödyntää vedyn tuotannossa erityisesti power-to-X-teknologioiden avulla. Tässä prosessissa vety yhdistetään hiilidioksidin kanssa, jolloin syntyy synteettisiä hiilineutraaleja polttoaineita, kuten metanolia tai lentokerosiinia. Vedyn käyttökohteita voisivat olla esimerkiksi liikenne, lämmöntuotanto ja teollinen tuotanto, joilla on tällä hetkellä suuret kasvihuonekaasupäästöt.
Suomen vetytavoitteet
Valtioneuvosto allekirjoitti periaatepäätöksen vedystä vuonna 2023. Tässä periaatepäätöksessä on määritelty tavoitteita vetytalouden lisäämiseksi Suomeen. Keskeisenä tavoitteena on luoda Suomesta kilpailukykyinen vetytalouden investointiympäristö ja edistää vihreää siirtymää. Samalla Suomi pyrkii nousemaan Euroopan johtavaksi vetytalousmaaksi tavoitteenaan tuottaa vähintään 10 prosenttia koko EU:n päästöttömästä vedystä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on rakentaa tuotantoketjut palvelemaan erityisesti teollisuuden, liikenteen ja energiajärjestelmien tarpeita. Tällä tavalla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita, uudistaa teollisuutta ja lisätä korkean jalostusarvon vientituotteiden kasvua. Näiden tavoitteiden saavuttaminen kuitenkin vaatii lainsäädännön uudistamista sekä merkittäviä investointeja vetypohjaiseen infrastruktuuriin ja osaavan työvoiman kehittämiseen. (TEM/2023/14.) Vakaa yhteiskunta, toimiva infrastruktuuri, verkkosähkön kilpailukykyinen hinta ja aurinko- ja tuulivoiman potentiaali tekevät yhdessä Suomelle hyvät edellytykset vetytalouden lisäämiseen (CLIC Innovation 2023).
VetyStrategia -hankkeessa selvitetään Päijät-Hämeen potentiaalia vedyn hyödyntämiseen
Päijät-Hämeen VetyStrategia on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama hanke, jossa selvitetään Päijät-Hämeen potentiaalia ja mahdollisuuksia vetytaloudelle (LAB 2025). Hankkeen toteuttajina toimivat LAB-ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto. Hankkeen päätavoitteena on selvittää alueelliset ja tekniset reunaehdot vetytalouden kehittämiseksi Päijät-Hämeessä. Hankkeessa kartoitetaan alueen teolliset toimijat, vedyn tuottajat ja kuluttajat sekä merkittävimmät hiilidioksidipäästölähteet. Lisäksi hankkeessa tuotetaan Case-tarkastelu, jossa arvioidaan synteettisen metanolintuotannon mahdollisuuksia ja hiilidioksidisivuvirtojen hyödyntämistä. Hankkeessa tuotetaan myös yrityksien ja kuntien käyttöön paikkatietoon perustuva työkalu, joka havainnollistaa paikallisen vety- ja hiilidioksidiekosysteemin mahdollisuuksia. (LAB 2025.)
Kirjoittaja
Erika Tapaninen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana. Hän toimii asiantuntijana Päijät-Hämeen VetyStrategia -hankkeessa.
Lähteet
CLIC Innovation Oy. 2023. Suomesta Euroopan johtava vetytalous – Vetyklusteri julkistaa vetytalousstrategian. Tiedote 27.6.2023. Viitattu 24.4.2025. Saatavissa https://www.sttinfo.fi/tiedote/69995413/suomesta-euroopan-johtava-vetytalous-vetyklusteri-julkistaa-vetytalousstrategian?publisherId=69819494&lang=fi
Euroopan komissio. 2011. Energy Roadmap 2050. Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions. Brussels, 15.12.2011. COM (2011) 885 final. Viitattu 9.4.2025. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2011:0885:FIN:EN:PDF
Ilmastolaki 10.6.2022/423. Finlex. Viitattu 9.4.2025. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2022/20220423
International Energy Agency. 2024. CO₂ Capture and Utilisation. Viitattu 9.4.2025. Saatavissa https://www.iea.org/energy-system/carbon-capture-utilisation-and-storage/co2-capture-and-utilisation
LAB-ammattikorkeakoulu. 2025. Päijät‑Hämeen Vetystrategia. Hankesivut. Viitattu 9.4.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/paijat-hameen-vetystrategia
LUT-yliopisto. 2022. Mitä on vetytalous ja miten se vähentää hiilidioksidipäästöjä? Viitattu 9.4.2025. Saatavissa https://www.lut.fi/fi/artikkelit/mita-vetytalous-ja-miten-se-vahentaa-hiilidioksidipaastoja
Pixabay. 2023. Carbon dioxide CO2 reduction. Viitattu 13.5.2025. Saatavissa https://pixabay.com/photos/carbon-dioxide-co2-reduction-8132649/
Sivill, L., Bröckl, M., Semkin, N., Ruismäki, A., Pilpola, H., Laukkanen, O., Lehtinen, H., Takamäki, S., Vasara, P. & Patronen, J. 2022. Vetytalous – mahdollisuudet ja rajoitteet. Valtioneuvoston selvitys‑ ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:21. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 9.4.2025. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163901/VNTEAS_2022_21.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Suomen ympäristökeskus. 2024. Suomen ilmastopolitiikalla pyritään saavuttamaan ilmastotavoitteet. Ilmasto-opas.fi 9.9.2024. Viitattu 24.2.2025. Saatavissa https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/suomen-ilmastopolitiikalla-pyritaan-saavuttamaan-ilmastotavoitteet
Valtioneuvoston periaatepäätös TEM/2023/14. 2023. Valtioneuvoston periaatepäätös vedystä. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 24.4.2025. Saatavissa https://tem.fi/paatos?decisionId=0900908f8080db83
