Innovaation pullonkaula tarkoittaa innovaatioprosessissa kohtaa, joka hidastaa tai estää uusien ideoiden, tuotteiden tai palveluiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Pullonkaulat voivat olla kriittisiä, koska ne voivat merkittävästi hidastaa tai jopa estää innovaatioiden onnistumisen ja kaupallistamisen.
Ideoinnin tärkeys organisaatiossa
Pohja innovaatioille luodaan positiivisella innovaatiokulttuurilla. Jokaisella on oikeus ideoida. Ideoiden rikkautta työpaikalla voidaan pitää kilpailuetuna. Luovuus, uteliaisuus ja asenne paljolti ratkaisee. (Patrakka 2024) Ihmisten erilaisuus vaikuttaa olevan voimavara tässä kohtaa. Idean jalostusvaiheessa erilaiset mielipiteet auttavat löytämään mahdollisuudet ja riskit idean toteutuksessa.
Idea voi olla edellä aikaansa. Liian modernina tai ilman markkinoiden kysyntää idea ei saa kannatusta. Idean säilyminen muistilistalla tekee siitä potentiaalisen idean, jota tarvitaan, kun toimintaympäristö muuttuu.
Ideointia voi harjoitella
Minne idea jää jumiin? Organisaatioissa katseet kääntyvät johtamiseen. Sallitaanko ideointi ja hyvien ideoiden kehittäminen? Suurimmalla osalla yrityksistä ei ole vielä systemaattista tapaa kerätä innovaatioita. Vain kolmanneksella yrityksistä on prosessi ideoiden keräämiseen (Tucker 2008, 14).
Ideointia voi harjoitella ja siinä voi kehittyä. Tiimityö ja avoin keskustelu auttavat idean kehittämisessä. Hyvä idea kerää kannatusta ja innostaa yhdessä miettimään sen mahdollisuuksia ja toteutusta. Osassa organisaatioita on hyvinkin kehittyneitä ideointityökaluja ja ideoiden käsittelyprosesseja. Ideointityökalu visualisoi ryhmätyönä syntyneet ideat toimenpiteiksi, joiden avulla organisaatio voi yhdessä saavuttaa asetetut tavoitteet.
Laajempi organisaation osallistaminen toimintasuunnitelmien suunnitteluun sitouttaa henkilöstön paremmin toteuttamaan toimenpiteitä. Muutosvastarinta jää pienemmäksi, kun henkilöstö voi itse vaikuttaa uusiin toimenpiteisiin. Vaikuttaminen oman organisaation kehittämiseen saa kaikki mukaan yhteiseen tekemiseen.
Kehittämisen tärkeys
Kehittäminen vaatii resursseja. Harva pienempi yritys voi ydintoimintansa lisäksi kehittää samaan aikaan uusia liiketoimia. Kehittäminen vaatisi henkilöresursseja, tuo lisäkustannuksia ja vie aikaa useammalta henkilöltä yrityksessä. ETLAN:n julkaisemassa tutkimuksessa pienissä yrityksissä suurimmaksi kasvun esteeksi on noussut hallinnollisten velvoitteiden täyttäminen ja byrokratian raskaus. (Laurikkala 2025). Ajankäyttö yrityksen pakollisiin viranomais- ja hallintoasioihin vie huomion ydintoiminnan kehittämisestä.
Ydintoimintaan keskittyminen on kannattavampaa, kun sieltä tulevat yritystoiminnan tulotkin. Resurssiviisaus tuo tuloksia, mutta eteenpäin menemisen näkökulmasta voi olla kohtalokas virhe. Toimintaympäristön epävarmuus tuo yritystoiminnalle riskiä, johon tulee varautua.
Kehittämisen resurssointi vie yritystä eteenpäin pitäen sen kilpailukykyisenä kilpailijoihin nähden. Tämä testataan huonoina aikoina, kun taloustilanne heikkenee. Yritykset, joilla on kehitysideoita valmiina, menevät huonoista talousajoista paremmin yli (Solatie & Mäkeläinen 2009.)
Tuloksia tuova innovaatiokulttuuri
Kaikki edellä olevat esteet ovat voitettavissa, kun yrittäjällä ja yrityksen johdolla on rohkeutta ajatella ideaa isommin ja luottamus idean toteuttamiseen. Tahtotila kokeilla ja testata tuo esiin idean toteuttamiskelpoisuuden.
Innovaatiokulttuuri syntyy, kun yritys kannustaa luovuuteen, riskinottoon ja jatkuvaan oppimiseen. Vahva innovaatiokulttuuri on saavutettu, kun ideoille on yrityksessä kannustava ilmapiiri ja ideat tuovat yritykselle menestystä. Hyvän kierre palkitsee yritystä ja organisaatiota monin tavoin. Hyvistä ideoista kuuluukin saada palkkio. Organisaatiolle on mahdollista saada tunne, että yhdessä kehittämällä selviämme huonommistakin ajoista.
Etelä-Karjalan liiton rahoittama EK-Inno-hanke (LAB 2025) lähtee etsimään mikro- ja pk-yritysten innovaatioiden pullonkauloja. Hanke kerää yrittäjien toiveet tukimuodoista ja kehittää niistä vaikuttavimmat viiden pilottiyrityksen kanssa. Hanke toteutetaan 1.1.2025–31.5.2026 Etelä-Karjalassa.
Kirjoittaja
Heli Rantanen, KTM, toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-hankkeen EK-Inno – Innovaatioiden pullonkaulat Etelä-Karjalan mikro- ja pk-yrityksissä (LAB 2025) projektipäällikkönä.
Lähteet
LAB. 2025. EK-inno. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.5.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/ek-inno
Laurikka, A. 2025. Mikä jarruttaa suomalaisten yritysten kasvua? Etla Raportti No 160. Viitattu 9.5.2025. Saatavissa ETLA-Raportit-Reports-160.pdf
Patrakka, M. 2024. Hyväkään innovaatio ei lennä ilman kaupallistamista. mikapatrakka.com. Viitattu 15.5.2025. Saatavissa Hyväkään innovaatio ei lennä ilman kaupallistamista |
Solatie, J. & Mäkeläinen, M. 2009. Ideasta innovaatioiksi – Luovuus hyötykäyttöön. Helsinki: Talentum.
Tucker, R. 2008. Driving Growht Through Innovation. How leading firms are transforming their futures. San Francisco: Berrett-Koehler Publishers. Viitattu 9.5.2025. Saatavissa Driving growth Through Innovation.
