Hoitotyön opettaja – avainhenkilö sairaanhoitajaopiskelijan harjoittelun onnistumisessa

Sairaanhoitajakoulutuksen ydin rakentuu teorian ja käytännön vuoropuhelulle. Harjoittelujaksoilla tämä yhteys konkretisoituu siten, että opiskelija pääsee soveltamaan oppimaansa todellisissa potilastilanteissa, oppimaan käytännön taitoja sekä rakentamaan omaa ammatillista identiteettiään. Tämän tärkeän prosessin taustalla vaikuttaa hoitotyön opettaja (Salminen ym. 2010).

Opettaja yhteistyön rakentajana sekä oppimisen ohjaajana ja arvioijana

Opettajan tehtävänä harjoittelun alkaessa on toimia linkkinä oppilaitoksen ja harjoittelupaikan välillä ja osallistua harjoittelun suunnitteluun yhdessä ohjaavan sairaanhoitajan ja opiskelijan kanssa. Tavoitteena on varmistaa, että harjoitteluympäristö tukee oppimistavoitteita ja tarjoaa riittävästi mahdollisuuksia kehittymiseen (Jaara ym 2024).

Opettaja seuraa opiskelijan etenemistä koko harjoittelujakson ajan. Hän osallistuu ohjauskeskusteluihin, tukee reflektiota ja auttaa opiskelijaa tarkastelemaan omaa osaamistaan realistisesti. Hyvällä ohjaussuhteella on vaikutusta harjoittelun onnistumiseen. Hyvä ohjaussuhde on tasa-arvoinen ja siinä vallitsee kunnioitus, hyväksyntä sekä molemminpuolinen arvostus. Onnistunut ohjaussuhde on yksilöllinen ja molemmat osapuolet tunnistavat oman roolinsa ja tehtävänsä. Arviointikeskusteluissa opettaja toimii asiantuntevana ulkopuolisena, joka tarkastelee opiskelijan oppimista laajemmasta koulutuksellisesta näkökulmasta (Saarikoski ym. 2009).

Opiskelijalta opettaja odottaa vastuunottoa omasta oppimisesta, sitoutumista tavoitteelliseen oppimiseen, aktiivisuuteen ja itseohjautuvuuteen. Ohjaus- ja arviointikeskustelut ovat ammatillisia keskusteluja ja niiden tarkoituksena on oppimisen edistäminen ja arvioiminen.

Ammatillisen kasvun tukija, teorian ja käytännön yhdistäjä sekä motivaation ylläpitäjä

Opettajan rooli ei rajoitu vain oppimistavoitteiden arviointiin, vaan hän tukee opiskelijaa myös henkisesti ja ammatillisesti. Harjoittelu voi nostaa esiin epävarmuutta, riittämättömyyden tunteita tai eettisiä kysymyksiä. Näissä tilanteissa opettaja on tärkeä kuuntelija ja keskustelukumppani, joka auttaa opiskelijaa rakentamaan itseluottamusta ja ammatillista identiteettiä (Warne ym. 2010).

Yksi keskeisimmistä tehtävistä on auttaa opiskelijaa näkemään käytännön ja teorian yhteys. Miksi tietty toimenpide tehdään tietyllä tavalla? Miten eettiset periaatteet näkyvät potilastyössä? Opettaja tuo mukanaan oppimisen viitekehyksen, joka syventää opiskelijan ymmärrystä kliinisestä päätöksenteosta ja hoitotyön merkityksestä (Benner 2001; Jokelainen ym. 2013).

Harjoittelun aikana opiskelijan motivaatio saattaa heitellä – onnistumiset innostavat, mutta haastavat tilanteet voivat lannistaa. Realististen ja saavutettavissa olevien tavoitteiden asettaminen auttaa pitämään motivaation korkealla. Opettajan tehtävänä on toimia kannustajana ja suunnan näyttäjänä. Hän ohjaa opiskelijaa näkemään oppimisen jatkuvana prosessina, jossa myös virheet ovat arvokkaita oppimiskokemuksia (Löfmark & Wikblad 2001).

Harjoittelun haasteissa tukeminen

Sairaanhoitajaopiskelijan harjoittelujakso on tärkeä osa koulutusta, mutta se voi tuoda mukanaan monenlaisia haasteita. Avoin kommunikaatio on avain harjoittelun haasteiden voittamiseen. Opiskelijan tulisi rohkeasti kysyä apua ja kertoa huolistaan opettajalle tai ohjaajalle. Avoin kommunikaatio auttaa löytämään ratkaisuja ongelmiin nopeasti. Säännöllinen palaute auttaa opiskelijaa ymmärtämään, missä hän voi parantaa ja mitä hän tekee hyvin. Vertaistuki muiden opiskelijoiden kanssa keskustelemalla ja kokemuksia jakamalla voi olla erittäin hyödyllistä. Yhdessä jaetut kokemukset auttavat jaksamaan ja tarjoavat uusia näkökulmia.

Hyvä ajanhallinta vähentää stressiä ja parantaa oppimistuloksia. Opiskelijan tulisi suunnitella päivittäiset tehtävät ja aikataulut etukäteen. Tehtävien priorisointi tärkeysjärjestykseen auttaa keskittymään tärkeimpiin tehtäviin ja välttämään ylikuormitusta.

Sairaanhoitajaopiskelijan harjoittelujakso voi olla haastava, mutta oikeanlaisen tuen ja ohjauksen avulla haasteet ovat voitettavissa. Avoin kommunikaatio, ajanhallinta, tuen hakeminen, osaamisen kehittäminen, motivaatio ja yhteisöllisyys ovat kaikki tärkeitä tekijöitä harjoittelun onnistumisessa. (Holanne ym. 2017).

Lähteet

Benner, P. 2001. From Novice to Expert: Excellence and Power in Clinical Nursing Practice. Prentice Hall. Montgomery, IL, USA: Pearson.

Holanne,P., Hulkkonen,A.,Koponen,M.  2017. Sairaanhoitajaopiskelijan ohjausprosessi käytännön harjoittelussa – Mitä tarkoittaa, miten kirjallisuudessa kuvattu. Opinnäytetyö. Sairaanhoitajakoulutus, Turun ammattikorkeakoulu. Turku. Viitattu 24.4.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801121256

Jaara., A., Hannus A., Myllykangas,K. 2024. Opettajan ohjauksen merkitys harjoittelussa: kyselytutkimus hoitotyön opiskelijoiden kokemuksista. Oamk Journal, Oulun ammattikorkeakoulun julkaisuja. Viitattu 24.4.2025. Saatavissa https://oamkjournal.oamk.fi/2024/opettajan-ohjauksen-merkitys-harjoittelussa-kyselytutkimus-hoitotyon-opiskelijoiden-kokemuksista

Jokelainen., M., Turunen, H., Tossavainen, K., Jamookeeah, D., & Coco, K.  2013. A systematic review of mentoring nursing students in clinical placements. Journal of Clinical Nursing. Vol. 22(19–20), 2920–2930. Viitattu 24.24.2025. Saatavissa https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2702.2010.03571.x

Löfmark, A., & Wikblad, K. 2001. Facilitating and obstructing factors for development of learning in clinical practice: A student perspective. Journal of Advanced Nursing. Vol. 34(1), 43–50. Pubmed. Viitattu 24.4.2025. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/11909490_Facilitating_and_obstructing_factors_for_development_of_learning_in_clinical_practice_A_student_perspective

Pixabay. 2020, Lääkäri, Sairaanhoitaja, Sairaala. Viitattu 11.6.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri-sairaanhoitaja-sairaala-5567837/

Saarikoski, M., Isoaho, H., Warne, T., & Leino-Kilpi, H. 2009. The nurse teacher in clinical practice: Developing the new sub‐dimension to the Clinical Learning Environment and Supervision + Nurse Teacher (CLES+T) scale. Nurse Education Today. Vol. 29(7), 758–764. Pubmed. Viitattu 24.4.2025. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/6036462_The_nurse_teacher_in_clinical_practice_Developing_the_new_sub-dimension_to_the_Clinical_Learning_Environment_and_Supervision_CLES_scale

Salminen, L., Stolt, M., Saarikoski, M., Suhonen, R., & Leino-Kilpi, H. 2010. Future challenges for nursing education – A European perspective. Nurse Education Today. Vol. 30(3), 233–238. Pubmed. Viitattu 24.4.2025. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/40683420_Future_challenges_for_nursing_education_-_A_European_perspective

Warne, T., Johansson, U. B., Papastavrou, E., Tichelaar, E., Tomietto, M., Van den Bossche, K., … & Saarikoski, M. (2010). An exploration of the clinical learning experience of nursing students in nine European countries. Nurse Education Today. Vol. 30(8), 809–815. Pubmed. Viitattu 24.4.25. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/43246802_An_exploration_of_the_clinical_learning_experience_of_student_nurses_in_nine_European_countries