Tarkistuslistat lapsipotilaan tutkimisen tukena

Miten toimia systemaattisesti ja potilasturvallisesti hätätilanteessa? Voiko pelkästään omaan muistiin luottaa, jos kohtaa työssään potilaita aivan elämän alkumetreiltä kalkkiviivoille asti, niin kiireettömissä kotiolosuhteissa kuin vakavissa onnettomuuksissakin?

Turvallisen ja laadukkaan toiminnan perustana CRM

LAB-ammattikorkeakoulun ensihoidon koulutusohjelmassa yksi kantavista teemoista läpi ensihoidon opintojen on CRM eli Crew Resource Management. CRM on alun perin kehitetty ilmailualan turvallisuuden kehittämiseksi ja riskeihin johtavien inhimillisten tekijöiden tunnistamiseksi (Bennet 2017, 149).  CRM:n osa-alueita ovat muun muassa turvallisuuskulttuuri, päätöksenteko, tilannetietoisuus, resurssointi ja tiimityöskentely sekä kommunikaatio (Bennet 2017,158; Gross ym. 2019). Tarkistuslistojen käyttö kuuluu olennaisena osana CRM:n turvallisuuskulttuuria ja tilannetietoisuutta tukeviin konkreettisiin toimiin ja nämä ovatkin avainasemassa työn sujuvoittamisessa ja inhimillisten virheiden ehkäisemisessä (Nurmi 2021, 134). Tarkistuslistojen käyttöä harjoitellaan ensihoidon opinnoissa erityisesti simulaatiotilanteissa.

Kriittisesti sairaiden lapsipotilaiden kohtaaminen on kuormittavaa, sillä heidän tutkimiseensa ja hoitoonsa ei ensihoidossa kerry riittävää rutiinia, minkä vuoksi moni ensihoitaja kokeekin tilanteet jopa pelottavina (Dieckmann ym. 2010, 312). Euroopan elvytysneuvosto ERC ohjeistaa suosituksessaan käyttämään PAT-mallia (the Pediatric Assessment Triangle) tai muuta vastaavaa nopean silmäilyn työkalua kriittisesti sairaan tai loukkaantuneen lapsen tunnistamiseen (Van de Voorde ym. 2021, 328).

Tarkistuslistoja käytettäessä varmistetaan hoidon ja tutkimisen systemaattisuus sekä ehkäistään intuitiivisen ajattelun virheitä. Tällöin hoitajalle jää enemmän aikaa tilannekuvan ylläpitämiseen, kokonaisvaltaiseen hoitamiseen sekä päätöksentekoon.  (Nurmi 2021, 130–135.) Kaivolaisen, Kokon ja Kettusen opinnäytetyössä (2025)  kehitettiin toimintakortti PAT-mallin yhdistämisestä lapsen kokonaisvaltaiseen ensiarvioon (Kaivolainen ym. 2025), sillä PAT-mallia ei ensihoidon opetuksessa tai koulutuksissa vielä juurikaan opeteta.

PAT, BBB vai PEWS?

Euroopan elvytysneuvoston ohjeistuksiin perustuvalla EPALS (European Pediatric Life Support) -kurssilla käsitellään nopeaa tilannekatsausta, jonka muistisääntönä on BBB. Kyseinen muistisääntö tulee englannin kielen sanojen alkukirjaimista: behaviour (käyttäytyminen), breathing (hengitys) ja body color (ihon väri). Yksikin epänormaali löydös voi viitata hätätilapotilaaseen ja lapsi tarvitsee näin ollen tarkempia tutkimuksia. (EPALS 2021.) BBB-muistisääntöä opetetaan myös ensihoitajaopiskelijoille LAB-ammattikorkeakoulussa. BBB-muistisääntö sekä PAT-malli ovat siis hyvin samankaltaisia, mutta PAT-malli on kattavampi ja ohjaa ensihoitajan tekemää työdiagnoosia sekä kriittisesti sairaan lapsipotilaan nopeaa hoidon aloittamista paremmin kuin BBB-muistisääntö. BBB:n etuna taas on sen tarttuvuus ja helpompi muistettavuus samojen alkukirjainten vuoksi.

PEWS-pisteytysjärjestelmän (Pediatric Early Warning Score) tarkoituksena on auttaa ammattilaisia arvioimaan ja seuraamaan lapsipotilaan terveydentilaa sekä sen kehitystä systemaattisesti (Iso-Somppi ym. 2019). Toisin kuin PAT-malli, PEWS-pisteytysjärjestelmä perustuu fysiologisten mittausarvojen pisteytykseen. Vähäisestä tutkimusnäytöstä huolimatta PEWS-järjestelmän on havaittu parantavan hoitohenkilökunnan välistä viestintää, yhteistyötä sekä luottamusta lapsipotilaan tilan heikkenemisen tunnistamisessa. (Lambert ym. 2017.)

Vaikka PAT-malli on suunniteltu ensiarvion toteuttamiseen, voidaan sitä hyödyntää myös lapsipotilaan voinnin seurannassa PEWS-pisteytysjärjestelmän tukena. Iso-Sompin ym. (2019) mukaan PEWS-pisteytystä ei tulisikaan käyttää ainoana mittarina tilanarviossa, sillä se ei aina tunnista elintoimintojen häiriöitä lapsipotilailla. Kaikissa lapsipotilaan systemaattiseen tutkimisen ja tilanarvion malleissa on siis omat hyvät puolensa ja tärkeintä onkin, että käytössä olisi edes yksi tarkistuslista tai malli, jonka käyttöön myös koulutetaan kaikki opiskelijat ja työntekijät.

Lähteet

Bennet, S.A. 2017. Aviation’s Normal Operations Safety Audit: a safety management and educational tool for health care? Results of a small-scale trial. Risk Management and Healthcare Policy. Vol. 10, 147–165. Viitattu 24.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.2147/RMHP.S131763

Dieckmann, R., Brownstein, D. & Gausche-Hill, M. 2010. The Pediatric Assessment Triangle. A Novel Approach for the Rapid Evaluation of Children. Pediatric Emergency Care. Vol. 26 (4), 312–315. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1097/pec.0b013e3181d6db37

EPALS (European Paediatric Advanced Life Support). 2021. European Resuscitation Council Guidelines 2021 Edition. ISBN: 9789492543752

Gross, B., Rusin, L., Kiesewetter, J., Zottmann, J.M., Fischer, M.R., Prückner, S. & Zech, A. 2019. Crew resource management training in healthcare: a systematic review of intervention design, training conditions and evaluation. BMJ Open. Vol. 9 (2). Viitattu 24.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1136/bmjopen-2018-025247

Iso-Somppi, R., Koskela, K., Vuorio, L. & Räsänen, M. 2019. PEWSillä potilasturvallisuutta. Tampereen ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.4.2025. Saatavissa https://sites.tuni.fi/tamk-julkaisut/terveys/pewsilla-potilasturvallisuutta/

Kaivolainen, R., Kokko, K. & Kettunen, E. 2025. Lapsipotilaan systemaattinen tutkiminen ensihoidossa : lasten arviointikolmio ensiarvion tukena. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505028688

Lambert, V., Matthews, A., MacDonell, R. & Fitzsimons, J. 2016. Paediatric early warning systems for detecting and responding to clinical deterioration in children: a systematic review. BMJ Open. Vol. 7 (3). Viitattu 13.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1136/bmjopen-2016-014497

Nurmi J. 2021. Kliininen päätöksenteko. Teoksessa Kuisma, M., Holmström, P., Nurmi, J., Porthan, K. & Puolakka, T. (toim.) Ensihoito. 8. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy, 125–135.

Van de Voorde, P., Turner, N., Djakow, J., Lucas, N., Martinez-Mejias, A., Biarent, D., Bingham, R., Brissaud, O., Hoffmann, F., Johannesdottir, G., Lauritsen, T. & Maconochie, I. 2021. European Resuscitation Council Guidelines 2021: Pediatric Life Support. Resuscitation. Vol. 161, 327–387. Viitattu 10.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.resuscitation.2021.02.015

Winstead, D. 2021. Red, check, mark, black, box. Pexels. Viitattu 12.6.2025. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/red-check-mark-over-black-box-8850706/