Yhteistyön vahvistaminen on yksi organisaatioiden kehittämistyön ydinkysymyksistä. Sama pätee tutkimusyhteistyöhön, jossa erilaiset tavoitteet, toimintakulttuurit ja aikajänteet voivat kohdata tai törmätä. Jos yhteistyön halutaan kantavan pidemmälle kuin yhteen projektiin, tarvitaan myös keskustelua sen inhimillisistä ja kulttuurisista ulottuvuuksista. Miten syntyy yhteinen näkemys ja oivallus siitä, mitä juuri meidän tulisi yhdessä ratkaista?
Mikä mahdollistaa vaikuttavan yhteistyön?
Tutkimusyhteistyö vaatii aikaa, resursseja ja kiinnostusta, mutta myös organisaatiokulttuuria, joka rohkaisee kysymään ja tutkimaan. Onko organisaatiossa tilaa niille, jotka etsivät uutta, vai jääkö kehitysyhteistyö yksittäisten ihmisten harteille ja sattuman varaan?
Näitä kysymyksiä tarkastellaan myös NOKKA-hankkeessa, jossa LAB-ammattikorkeakoulu tukee eteläkarjalaisia pk-yrityksiä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa sekä nopeuttaa tutkimustiedon hyödyntämistä liiketoiminnan kasvussa. Hankkeessa luodaan toimintamalli, joka vahvistaa yritysyhteistyötä, tukee innovointia ja kaupallistamista sekä integroituu osaksi LABin omia prosesseja. (LAB 2025)
Pk-yrityksillä on merkittävä rooli innovaatioekosysteemeissä, mutta niiden resurssit tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat usein rajalliset. Yhteistyö tutkimusorganisaatioiden kanssa tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää uusinta tietoa ja teknologiaa, hallita riskejä sekä kehittää liiketoimintaa pitkäjänteisesti (VTT 2023).
Vaikuttava yhteistyö tarvitsee ihmisiä, jotka osaavat rakentaa siltoja eri toimijoiden välille, jotka osaavat kuunnella, tulkita ja muotoilla uudelleen. Se edellyttää viestijöitä, jotka auttavat sanoittamaan näkyväksi epäselviä tarpeita ja tutkimuksen tarjoamia ilmiöitä. Ja se vaatii johtamista, joka tukee luottamuksen syntymistä.
Kohtaaminen ja yhteinen kieli
Kun mukana on useita toimijoita, syntyy helposti oletuksia siitä, mitä toinen osapuoli tietää, tavoittelee tai ajattelee. Näiden oletusten näkyväksi tekeminen vaatii pysähtymistä ja usein ulkopuolista fasilitointia. Tutkimusyhteistyössä ei siis riitä sisältöjen asiantuntemus, vaan myös prosessien ja vuorovaikutuksen taito.
Yhteistyö, oli kyse sitten tulosten hyödyntämisestä, yhteiskehittämisestä tai verkostoitumisesta, alkaa yhteydestä. Se syntyy keskustelun ja kuuntelun kautta, kiinnostuksesta toisen ajatuksiin, toiveisiin ja tarpeisiin. Tutkimustiedon käytettävyys liittyykin olennaisesti viestintään: siihen, miten asiat sanoitetaan ja jaetaan eri kohderyhmille sopivalla tavalla. (OECD 2022)
Tilaa ajattelulle ja epävarmuudelle
Hyvä yhteistyö edellyttää tilaa keskustelulle ja sille, ettei kaikkea tarvitse tietää etukäteen. Tämä voi olla haastavaa kiireen keskellä tai silloin, kun yhteistyötä tarkastellaan vain tehokkuuden näkökulmasta. Siksi on tärkeää nähdä tutkimusyhteistyön arvo myös prosessin ja osaamisen kehittämisessä.
Vaikuttavuussäätiön mukaan vaikuttavuus syntyy usein pitkällä aikavälillä, mutta sen arviointi kannattaa aloittaa jo hankkeen suunnitteluvaiheessa (Vaikuttavuussäätiö 2025). Tämä pätee myös yhteistyön kehittämiseen: kun tavoitteet ja vaikutukset tehdään näkyviksi alusta asti, yhteistyöstä tulee systemaattisempaa ja merkityksellisempää.
Ennen kaikkea yhteistyö tarvitsee turvallisen tilan kohdata, jakaa ja oivaltaa. Viestinnällä on tässä keskeinen rooli: se voi luoda perustan sille, että ihmiset tulevat kuulluiksi ja että syntyy yhteinen ymmärrys. Inhimillinen, merkityksiä rakentava viestintä voi toimia liimana, joka pitää yhteistyön kasassa myös silloin, kun suunnitelmat muuttuvat tai tavoite hakee muotoaan. Se vaatii aikaa, osaamista ja yhteistä halua nähdä asiat laajemmin kuin omasta näkökulmasta käsin. Parhaimmillaan se ei kuitenkaan tuota vain tuloksia, vaan tapaa, jolla katsomme ja ymmärrämme maailmaa.
Kirjoittaja
Kati Korhola työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana sekä projektipäällikkönä NOKKA-hankkeessa (LAB 2025).
Lähteet
geralt. 2018. Altmann, G. Brainstorming, Team, People, Idea. Pixabay. Viitattu 28.8.2025. Saatavissa https://pixabay.com/photos/brainstorming-team-people-idea-3664207/
LAB. 2025. NOKKA – Yritysten innovaatiotoiminnan nopea kaupallinen kehittäminen tutkimustulosten avulla. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.7.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/NOKKA
OECD. 2022. Advancing the Entrepreneurial University. Viitattu 28.8.2025. Saatavissa https://www.oecd.org/content/dam/oecd/en/publications/reports/2022/07/advancing-the-entrepreneurial-university_fe701969/d0ef651f-en.pdf?utm_source=chatgpt.com
Vaikuttavuussäätiö. 2025. Vaikuttavuuden rakentaminen tutkimusyhteistyössä – Opas tutkimusorganisaatioille ja yrityksille. Viitattu 28.7.2025. Saatavissa https://www.vaikuttavuussaatio.fi/wp-content/uploads/2025/05/V2_vaikuttavuussaatio_opas_saavutettava.pdf
VTT. 2023. Innovations and Business Ecosystems. Viitattu 28.7.2025. Saatavissa https://www.vttresearch.com/en/ourservices/innovations-and-business-ecosystems?utm_source=chatgpt.com
