Menestyvät yritykset ovat innovatiivisia, hyödyntävät innovaatioita strategisella tasolla ja kasvattavat liikevaihtoaan nelinkertaisesti verrattuna niihin, jotka eivät panosta innovointiin. Innovaatioiden avulla yritykset ovat päässeet uusille markkinoille tai markkina-alueille. 84 prosenttia ylimmästä johdosta uskoo, että innovaatiot ovat kriittisiä kasvun kannalta. 71 prosenttia johtajista suunnittelee lisäävänsä investointeja innovaatioihin. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta, joka keskittyy kestävyyteen, on kasvanut 30 prosenttia, sillä kestävät innovaatiot vastaavat samanaikaisesti markkinoiden kysyntään ja vähentävät kustannuksia. (Larson 2023.) Yhteistyö ja innovaatiot verkostoissa ovat kasvaneet 25 prosenttia, kun kumppanuudet laajentavat resursseja ja tietämystä. Kolme neljäsosaa johtajista uskoo, että innovaatiokumppanuudet ovat kasvun keino, verrattuna siihen neljäsosaan, joka uskovat orgaaniseen kasvuun. (McAgy 2024; de Jong et al. 2025; Lunendonk 2025; Clifford Chance & Forbes Insights 2020).
Innovaatio on kompleksinen entiteetti, jolla on erilainen muoto eri konteksteissa. Innovaatiot ovat välttämättömiä organisaatioille markkina-aseman ja kilpailuedun säilyttämiseksi sekä kasvun edistämiseksi organisaatiotasolla. (Kerr 2015.) Organisaatiot voivat hyödyntää organisaation luovuutta erilaisilla innovointimenetelmillä. Menetelmiä on lukuisia, ja tässä käsitellään neljää: design thinking, aivoriihi, hackathon ja mind mapping.
Neljä innovointimenetelmää
Design thinking on käyttäjälähtöinen menetelmä, joka keskittyy luovaan ongelmanratkaisuun ja innovointiin. Menetelmä perustuu empatiaan, ideointiin ja iteratiiviseen prototypointiin. Design thinking -prosessin vaiheet sisältävät käyttäjien tarpeiden ymmärtämisen, ongelman määrittelyn, ideoiden generoinnin, prototyyppien luomisen ja testaamisen. Organisaatiot pystyvät menetelmän avulla kehittämään käyttäjien tarpeisiin räätälöityjä innovatiivisia ratkaisuja, jotka samalla myös parantavat asiakaskokemusta. (Martínez Casanovas 2025.)
Aivoriihen avulla tuotetaan uusia ideoita ja ratkaistaan ongelmia. Aivoriihi perustuu siihen, että ryhmä ihmisiä kokoontuu yhteen ja esittää ideoita spontaanisti ilman arvostelua. Tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon ideoita lyhyessä ajassa. Aivoriihen keskeisiä ominaisuuksia ovat ideoiden määrän korostaminen, arvostelun lykkääminen ja luovan ajattelun edistäminen. Menetelmä auttaa tiimejä löytämään uusia näkökulmia ja kehittämään innovatiivisia ratkaisuja. (Miro 2025; Paulus & Kenworthy 2019.)
Hackathon on tapahtuma, jossa osallistujat kokoontuvat intensiivisesti kehittämään uusia ideoita, projekteja tai ratkaisuja lyhyessä ajassa, yleensä 24–72 tunnin aikana. Hackathoneja järjestetään ohjelmistokehityksen, muotoilun, liiketoiminnan, datatieteen ja jopa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisujen etsimiseksi. Hackathonissa korostetaan nopeaa ideointia ja yhteistyötä. Osallistujat muodostavat tiimejä ja työskentelevät intensiivisesti lyhyessä ajassa. Tapahtuman lopussa ideat arvioidaan ja valitaan paras. Hackathonit tarjoavat osallistujille mahdollisuuden oppia uusia taitoja, verkostoitua ja kehittää innovatiivisia ratkaisuja. (Schulten & Chounta 2024.)
Mind mapping on visuaalinen tekniikka, jonka avulla voi järjestelmällisesti kehittää ideoita. Menetelmä perustuu keskeiseen aiheeseen tai ydinsanaan, josta haarautuu alateemoja ja yksityiskohtia. Hierarkkinen rakenne auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja löytämään uusia yhteyksiä. Mind mappingin keskeisiä ominaisuuksia ovat yksi keskeinen aihe, laajeneva puumainen rakenne, avainsanoihin keskittyminen sekä kuvien ja värien käyttö. Mind mapping auttaa yksinkertaistamaan tietoa, kategorisoimaan sitä ja asettamaan sen kontekstiin tehden tiedon käsittelystä ja muistamisesta helpompaa. (Kefalis et al. 2025; Mindmaps.com.)
Ammattikorkeakoulujen ja organisaatioiden väliset yhteistyöverkostot luovat perustan innovaatioiden kehittämiselle. Verkostoituminen lisää synergioita, auttaa ratkaisemaan haasteita ja mahdollistaa läpimurtoja eri toimialoilla. (Cao & Liu 2025.) Esimerkiksi Lahdessa järjestettiin hackathon, jossa etsittiin ratkaisuja luontopositiivisen ja elinvoimaisen kaupungin tulevaisuuteen ja johon osallistui LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoita (FCG Finnish Consulting Group 2025). Järjestetty hackathon on hyvä esimerkki yhteistyön konkreettisista hyödyistä. Monimuotoiset tiimit vahvistavat innovaatioita ja markkinoiden kasvua, sillä erilaiset näkökulmat ja kokemukset lisäävät luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä (Hewlett, Marshall & Sherbin 2013). Innovaatioiden monimutkaisuuden ja innovaatiomenetelmien ymmärtäminen auttaa organisaatioita valitsemaan oikean lähestymistavan, ja korkeakouluverkostojen hyödyntäminen tukee innovaatiokykyä.
Kirjoittaja
Kristiina Brusila-Meltovaara toimii LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikössä yliopettajana. Hänellä on pitkä työkokemus teollisuudesta talous- ja HR-johtajana sekä vuosien kokemus opetuksesta, opetussuunnitelmien kehittämisestä, e-oppimisesta, opetus- ja oppimateriaalien kehittämisestä ja koulutusten ja korkeakoulupalvelujen tuotteistamisesta. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat muun muassa innovaatiotyö, kaupallistaminen, johtajuus ja johtaminen, etiikka ja kestävä kehitys.
Lähteet
Cao, J. & Liu, B.2025. Study on Industry-Academia Synergistic Innovation Networks and Influencing Factors. Artificial Intelligence, Medical Engineering and Education. Vol. 65, 558–566. Viitattu 28.8.2025. Saatavissa https://ebooks.iospress.nl/DOI/10.3233/ATDE250169
Clifford Chance & Forbes Insights. 2020. The Opportunities And Risks Of Technology-Driven Collaboration. Forbes 25.2.2020. Viitattu 3.9.2025. Saatavissa https://www.forbes.com/sites/insights-cliffordchance/2020/02/25/the-opportunities-and-risks-of-technology-driven-collaboration/
de Jong, M., Banholzer, M., Doherty, R. & LaBerge, L. 2025. How top performers use innovation to grow within and beyond the core. McKinsey Quarterly 12.2.2025. Viitattu 3.9.2025. Saatavissa https://www.mckinsey.com/capabilities/strategy-and-corporate-finance/our-insights/how-top-performers-use-innovation-to-grow-within-and-beyond-the-core
FCG Finnish Consulting Group. 2025. Lahdessa etsittiin ratkaisuja luontopositiivisen ja elinvoimaisen kaupungin tulevaisuuteen – hackathonin voitti innovatiivinen melusaasteen hallintaan keskittyvä idea. STT Info 10.11.2025. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://www.sttinfo.fi/tiedote/71592821/lahdessa-etsittiin-ratkaisuja-luontopositiivisen-ja-elinvoimaisen-kaupungin-tulevaisuuteen-hackathonin-voitti-innovatiivinen-melusaasteen-hallintaan-keskittyva-idea?publisherId=69819970&lang=fi
Henttonen, S. 2025. Lahti-campus-Niemi-campus-park-06. LAB Press Images. Viitattu 3.9.2025. Saatavissa https://lut.pictures.fi/kuvat/LAB+Press+Images/CAMPUSES/Lahti-campus-Niemi-campus-park-06-2025-007.jpg
Hewlett, S. A., Marshall, M. & Sherbin, L. 2013. How Diversity Can Drive Innovation. Harvard Business Review. Viitattu 3.9.2025. Saatavissa https://hbr.org/2013/12/how-diversity-can-drive-innovation
Kefalis, C., Skordoulis, C. & Drigas, A. 2025. A Systematic Review of Mind Maps, STEM Education, Algorithmic and Procedural Learning. Computers. Vol. 14 (6), 204. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/computers14060204
Kerr, W. R. 2015. Innovation and Business Growth. Teoksessa Austrian Council for Research and Training Development. (toim.). Designing the Future: Economic, Societal and Political Dimensions of Innovation. Wien: Echomedia Buchverlag. 137–156. Viitattu 3.9.2025. Saatavissa https://www.hbs.edu/faculty/Pages/item.aspx?num=50066
Larson, E. 2023. Five Reasons Why Innovation Decisions Succeed 2.5X More Often At Top Companies. Forbes 25.10.2023. Viitattu 3.9.2025. Saatavissa https://www.forbes.com/sites/eriklarson/2023/10/25/five-reasons-why-innovation-decisions-succeed-25x-more-often-at-top-companies/
Lunendonk, M. 2025. 37 Business Innovation Statistics for 2025. Keevee 24.1.2025. Viitattu 3.9.2025. Saatavissa https://www.keevee.com/business-innovation-statistics
Martínez Casanovas, M. 2025. Exploring Design Thinking Methodologies: A Comprehensive Analysis of the Literature, Outstanding Practices, and Their Linkage to Sustainable Development Goals. Sustainability. Vol. 17 (15), 7142. Viitattu 2.12.2025 Saatavissa https://doi.org/10.3390/su17157142
McAgy, L. 2024. How Innovation Best Drives Business Growth. Forbes 3.7.2024. Viitattu 3.9.2025. Saatavissa https://www.forbes.com/councils/forbesbusinesscouncil/2024/07/03/how-innovation-best-drives-business-growth/
Mindmaps.com. 2025. What is Mind Mapping? What are Its Uses? Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://www.mindmaps.com/what-is-mind-mapping/
Miro. 2025. What is brainstorming? A complete guide to turning ideas into action. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://miro.com/brainstorming/what-is-brainstorming/
Paulus, P. B. & Kenworthy, J. B. 2019. Effective brainstorming. Teoksessa Paulus, P. B. & Nijstad, B. A. (toim.). The Oxford Handbook of Group creativity and Innovation. Oxford: Oxford University Press. 287–305. Viitattu 2.12.2025 Saatavissa https://doi.org/10.1093/oxfordhb/9780190648077.013.17
Schulten, C., & Chounta, I.-A. 2024. How do we learn in and from Hackathons? A systematic literature review. Education and Information Technologies. Vol. 29 (6), 20103–20134. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s10639-024-12668-1
