Lähisuhdeväkivalta kuormittaa terveys- ja sosiaalipalveluja monin tavoin, mutta kokemus jää usein ammattilaisilta havaitsematta. Väkivaltaa kokeneet käyttävät palveluja keskimääräistä enemmän, ja kustannukset jakautuvat laajasti terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja oikeusjärjestelmän kesken. Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus tunnistaa, tukea ja ohjata avun piiriin (Siltala ym. 2023).
Miksi kertominen on vaikeaa – ja miksi ammattilaisen aloitteella on väliä?
Väkivallan muodot ovat usein päällekkäisiä: fyysisen lisäksi henkinen, taloudellinen, seksuaalinen ja vainoaminen voivat kietoutua arkeen tavalla, joka hämärtää uhrin omaa tilannetulkintaa. THL:n ohjeistuksen mukaan juuri henkinen ja kontrolloiva väkivalta ovat tavallisia, mutta vaikeammin tunnistettavia (THL 2024a).
Ammattilaisnäkökulmasta keskeisiä esteitä puheeksiotolle ovat ajan puute, epävarmuus, riittämätön koulutus sekä organisaation käytäntöjen puutteet. Nämä toistuvat eri maiden ja kontekstien kirjallisuuskatsauksissa: koulutuksen puute on tyypillisin yksittäinen este, ja selkeät toimintapolut madaltavat kynnystä kysyä lähisuhdeväkivallasta (Kirk & Bezzant 2020; Purbarrar ym. 2023). Myös suomalaisissa arvioinneissa on korostettu systemaattisen osaamisen vahvistamista ja verkkokoulutusten merkitystä lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen (Niklander ym. 2019; THL 2025b).
Tutkimuksissa on korostettu, että kysymättä jättäminen voi johtaa pitkittyneisiin väkivallan jaksoihin ja lisääntyneisiin terveyshaittoihin. Varhainen tunnistaminen puolestaan parantaa uhrin mahdollisuuksia saada tukea, katkaista väkivallan kierre ja välttää toistuvat palvelukäynnit. Systemaattinen puheeksi otto sekä lähi-, että etäpalveluissa on yhteydessä parempiin hoitopolkuihin ja turvallisempiin ratkaisuihin (Niklander ym. 2019; Siltala ym. 2023; THL 2024a).
Etäpalvelut: uhat ja mahdollisuudet tunnistamisessa
Pandemian jälkeinen etäpalveluiden arkipäiväistyminen tuo kaksi vastakkaista ilmiötä. Toisaalta etävastaanotto voi madaltaa kynnystä hakea apua; toisaalta taas kotiympäristön yksityisyys ei ole itsestäänselvyys, ja tekijä voi valvoa yhteyksiä, kuunnella taustalla tai seurata laitteiden käyttöä. Kansainväliset suositukset nostavat esiin turvallisuuden, tietosuojan ja yksityisyyden varmistamisen etävastaanotoilla – esimerkiksi sovittu “turvasana” tai keskustelun siirtäminen toiseen aikaan (NCDVTMH 2024). Samanaikaisesti digitaalisen väkivallan muodot (seuranta, paikannus, tilien kaappaus, kuvien jakaminen) lisäävät väkivallan riskiä ja vaikeuttavat avun hakemista, mikä vaatii ammattilaiselta uutta osaamista (UNDP 2025).
Suomalaisille ammattilaisille on saatavilla maksuttomia verkkokoulutuksia, joissa käsitellään sekä lähisuhdeväkivaltaa että digitaalista väkivaltaa ja vainoa (THL 2025b). Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on lisäksi koottu työkaluja (muistilistat puheeksiottoon, turvasuunnitelmat, MARAK-riskinarvio), joita kannattaa käyttää systemaattisesti myös etäyhteyksissä (Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2023).
Kysyminen on taito – ja rutiini auttaa
THL:n suodatin- ja kartoituslomake tukee järjestelmällistä tunnistamista peruspalveluissa (THL 2020c). Lomake soveltuu sekä vastaanotoille että etäyhteyksiin, kun varmistetaan rauhallinen, turvallinen hetki ilman läheisten läsnäoloa. Suositeltavaa on, että väkivallasta kysytään johdonmukaisesti osana esitietoja ja elämänkaaren tapahtumia (THL 2021d). THL korostaa, että suora puheeksiotto, empaattinen kuuntelu ja syyllistämisen välttäminen vahvistavat luottamusta ja mahdollistavat avun tarjoamisen oikea-aikaisesti (THL 2024a).
Jokainen kontakti on tilaisuus katkaista kierre
Lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja varhainen puuttuminen vaativat osaavaa, rohkeaa ja systemaattista toimintaa. Ammattilaisen koulutus, selkeät prosessit sekä televastaanottojen turvallinen toteutus ovat avaintekijöitä. Opinnäytetyömme lähtöhavainto – ettei väkivallasta kerrota usein oma-aloitteisesti – vahvistaa tarvetta kysyä, kuunnella ja ohjata (Eskola & Kauppila 2025).
Kirjoittajat
Moona Eskola & Tanja Kauppila ovat terveydenhoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulussa.
Tiina Simola toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Eskola, M. & Kauppila, T. (2025) Lähisuhdeväkivaltaa kokeneen aikuisen tunnistaminen terveydenhoitajan työssä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120533036
Etelä-Karjalan hyvinvointialue (2023) Työkaluja lähisuhdeväkivaltatyön tueksi. Viitattu 1.12.2025. Saatavissa https://www.ekhva.fi/wp-content/uploads/2023/11/Tyokaluja-lahisuhdevakivaltatyon-tueksi.pdf
Kirk, L. & Bezzant, K. (2020) What barriers prevent health professionals screening women for domestic abuse? British Journal of Nursing, 29(13), 754–760. Viitattu 5.12.2025. Saatavissa rajoitetusti https://www.britishjournalofnursing.com/
Mart Production. 2021. wounds – on – the persons -knuckles. Pexels. Viitattu 19.1.2026. Saatavissa Wounds on the Persons Knuckles · Free Stock Photo
NCDVTMH (2024) Telehealth Services in the Context of Intimate Partner Violence. Viitattu 5.12.2025. Saatavissa https://ncdvtmh.org/resource/telehealth-safety-and-security/
Niklander, E., Notko, M. & Husso, M. (2019) Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen ja ammattilaisten koulutus. Helsinki: THL. Viitattu 4.12.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-369-4
Purbarrar, F., Khani, S., Zeydi, A. & Cherati, J. (2023) A review of the challenges of screening for domestic violence against women. Journal of Education and Health Promotion, 12(1), 183. Viitattu 5.12.2025. Saatavissa https://journals.lww.com/jehp/fulltext/2023/06300/a_review_of_the_challenges_of_screening_for.1.aspx
Siltala, H. ym. (2023) Domestic violence-related use of services and costs. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 2023:4. Viitattu 5.12.2025. Saatavissa https://tietokayttoon.fi/julkaisuja
THL (2020c) Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake. Viitattu 5.12.2025. Saatavissa https://thl.fi/documents/155392151/190324319/Lahisuhdevakivallan+suodatin+ja+kartoituslomake+2020.pdf
THL (2021d) VoiVa-esitys: SAVE-hanke. Viitattu 5.12.2025. Saatavissa http://www.voiva.fi/wp-content/uploads/2021/10/SAVE_THL_Esitys-23.9.21_Martta-October.pdf
THL (2024a) Väkivallan muodot. Viitattu 4.12.2025. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/vakivalta/vakivallan-muodot
THL (2025b) Väkivalta-aiheiset verkkokoulut. Viitattu 4.12.2025. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/vakivalta/tyon-tueksi/vakivalta-aiheiset-verkkokoulut
UNDP (2025) Unite to end digital violence against all women and girls. Viitattu 5.12.2025. Saatavissa: https://www.undp.org/stories/unite-end-digital-violence-against-all-women-and-girls
