Pk-yrityksen vihreä siirtymä – mistä aloittaa heti?

Vihreä siirtymä on laaja-alainen yhteiskunnallinen muutosprosessi, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillintä, luontokadon pysäyttäminen ja hyvinvoinnin turvaaminen pitkällä aikavälillä. Se ulottuu energiantuotannosta ja teollisuudesta liikenteeseen, elintarvikejärjestelmään ja kiertotalouteen, samalla synnyttäen uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja osaamistarpeita (Sitra 2025). Yrityksille vihreä siirtymä ei näyttäydy ainoastaan velvoitteena, vaan myös strategisena mahdollisuutena parantaa kilpailukykyä ja kehittää toimintaa kestävämmäksi.

[Alt-teksti: kuvaan on koottu tärkeitä elementtejä, kuten muun muassa aurinkopaneeli, tuulivoimala, kierrätyksen symbolikuvio ja sähköauto.]
Kuva 1. Vihreän siirtymän elementit. (Kuva: DALL-E/ Riitta Turkia)

Pk-yritysten näkökulmasta keskeistä on ymmärtää, että muutos ei ole yksittäinen hanke, vaan osa jatkuvaa liiketoiminnan kehittämistä. Vihreä siirtymä kytkeytyy yhä vahvemmin markkinoihin, sääntelyyn ja rahoitukseen, mikä tekee siitä keskeisen tekijän yrityksen tulevaisuuden kannalta. (Sitra 2025.)

Kolme keskeistä kysymystä lähtötilanteen hahmottamiseen

Vihreän siirtymän käynnistäminen ei edellytä raskaita strategiaprosesseja, vaan voi alkaa perustavanlaatuisesta tilannekuvasta. Pk-yrityksen kannattaa tarkastella erityisesti kolmea kysymystä:

  1. Mistä yrityksen päästöt syntyvät?
    Päästöjen lähteiden tunnistaminen on keskeinen ensimmäinen askel, sillä ilman tietoa vaikutuksista toimenpiteitä on vaikea kohdentaa tehokkaasti. Usein merkittävä osa päästöistä syntyy yrityksen arvoketjussa, esimerkiksi hankinnoissa tai logistiikassa (NGS Finland 2025).
  2. Mitä asiakkaat ja sidosryhmät odottavat?
    Asiakkaiden vaatimukset läpinäkyvyydestä ja ympäristövaikutusten hallinnasta ovat kasvaneet. Ympäristötietoisuus vaikuttaa yhä enemmän ostopäätöksiin, ja yrityksiltä odotetaan kykyä osoittaa vastuullisuutensa konkreettisesti (Saukko 2024).
  3. Mitä toimenpiteitä voidaan toteuttaa heti?
    Keskeistä on tunnistaa toimenpiteet, jotka ovat sekä vaikuttavia että toteutettavissa yrityksen resursseilla. Näin siirtymä ei jää abstraktille tasolle, vaan konkretisoituu arjen tekemiseksi.

Käytännön toimenpiteistä liikkeelle

Vihreän siirtymän edistäminen voi alkaa pienistä, mutta vaikuttavista teoista. Tällaisia ovat esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvan energian käyttöönotto, materiaalien käytön optimointi sekä kierrätyksen tehostaminen. Näillä toimenpiteillä voidaan saavuttaa samanaikaisesti ympäristöhyötyjä ja kustannussäästöjä.

Tutkimusten mukaan vihreän siirtymän merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään kiristyvän sääntelyn ja markkinamuutosten myötä. Tämä edellyttää pk-yrityksiltä kykyä ennakoida muutoksia ja sopeuttaa toimintaansa joustavasti (Kajander 2026). Vihreä siirtymä tukee myös yrityksen resilienssiä: se auttaa varautumaan epävarmuuteen ja vähentämään liiketoimintariskejä.

Kohti kilpailuetua ja jatkuvaa kehittämistä

Kun pk-yritys tunnistaa keskeiset ympäristövaikutuksensa ja reagoi systemaattisesti sidosryhmien odotuksiin, vihreä siirtymä alkaa tuottaa konkreettisia hyötyjä. Näitä ovat esimerkiksi kustannustehokkuuden paraneminen, riskien hallinta ja markkina-aseman vahvistuminen. Vihreä siirtymä ei siten ole erillinen projekti, vaan osa yrityksen strategista kehittymistä ja pitkän aikavälin kilpailukyvyn rakentamista.

Tulevaisuudessa pk-yritysten vihreä siirtymä kytkeytyy yhä vahvemmin datan hyödyntämiseen. (OECD 2025.)  Yritykset, jotka pystyvät keräämään ja analysoimaan tietoa omista päästöistään, resurssien käytöstään ja arvoketjustaan, voivat tehdä tarkempia ja ennakoivampia päätöksiä. Tämä avaa mahdollisuuksia esimerkiksi reaaliaikaiseen päästöseurantaan, asiakkaille tarjottavaan läpinäkyvyyteen sekä uudenlaisten palveluiden kehittämiseen. (HydrogenBI 2025.)

Innovatiivisimmillaan vihreä siirtymä voi johtaa täysin uusiin liiketoimintamalleihin, joissa arvoa syntyy esimerkiksi palvelullistamisesta, kiertotalouden ratkaisuista tai datan jakamisesta ekosysteemien välillä. Pk-yrityksille keskeinen kysymys ei ole enää pelkästään se, miten vähentää haittoja, vaan miten rakentaa uutta, kestävää liiketoimintaa, joka vahvistaa kilpailukykyä muuttuvassa toimintaympäristössä. (Business Finland 2024.)

Kirjoittajat

Alisa Kajander valmistui 2026 liiketalouden tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta.

Riitta Turkia toimii liiketalouden ja logistiikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Business Finland. 2024. 5 neuvoa yritysten vihreään siirtymään. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2023/viherra-yrityksesi-5-neuvoa-kohti-vihreaa-kasvua/ 

HydrogenBI. 2025. Data-Driven Decision Making: Latest Stats, Trends & Benchmarks. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa https://www.hydrogenbi.com/data-driven-decision-making-2025-stats

Kajander, A. 2026. Vihreän siirtymän tuomat mahdollisuudet ja haasteet Etelä-Karjalan vientikaupassa. Opinnäytetyö, tradenomi (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.4.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605059414

NGS Finland. 2025. Päästölaskenta pk-yrityksissä – Miten aloittaa? Viitattu 27.4.2026. Saatavissa https://ngsfinland.fi/paastolaskenta-pk-yrityksissa-miten-aloittaa/

OECD. 2025 SME Digitalisation for Competitiveness. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa https://www.oecd.org/content/dam/oecd/en/publications/reports/2025/04/sme-digitalisation-for-competitiveness_3116862a/197e3077-en.pdf

Saukko, T. 2024. Infine: Mitä kuluttajat odottavat vastuullisuudelta 2025? PingHelsinki. Viitattu 27.4.2026. Saatavissa https://pinghelsinki.fi/mita-kuluttajat-odottavat-yritysten-vastuullisuustyolta-vuonna-2025-vastuullisuuden-tilannekatsaus-by-infine/

Sitra. 2025. Tulevaisuussanasto. Resurssiviisaus. Viitattu 15.4.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/resurssiviisaus/