Pankkipalvelut ovat siirtyneet yhä vahvemmin verkkoon. Verkkoneuvottelut ovat osa nykyaikaista luotonantoprosessia, sillä ne tarjoavat asiakkaille joustavan ja vaivattoman tavan hoitaa lainoihin liittyviä asioita. Perinteinen konttoriasiointi ei ole enää välttämätöntä, vaan luottoneuvottelut voidaan käydä helposti etäyhteyksien välityksellä asiakkaan omasta arjesta käsin. Verkkoneuvottelut mahdollistavat paremman palveluiden saavutettavuuden sekä tekee pankkien toiminnasta tehokkaampaa ja joustavampaa.
Koronan myötä etäasioinnista tuli uusi normaali
Koronakriisi kiihdytti digitalisaatiota entisestään, teki sen, mihin olisi muuten mennyt vuosia — pankkikonttoreiden ovet sulkeutuivat hetkellisesti ja asiakkaat siirtyivät verkkoon yhdessä yössä. Kehittyneiden digitaalisten kanavien kautta pankit pystyivät käsittelemään ruuhkautuneet yhteydenotot verkossa. Koronapandemian aikana digitalisaatiolla oli keskeinen rooli, sillä se mahdollisti palveluiden ja rahoituksen välityskanavien toiminnan jatkuvuuden poikkeusolosuhteissa. Suomen Pankki seuraa pankkien lainanmyöntämistä digitaalisten kanavien kautta osana rahoitusmarkkinoiden valvontaa ja kehityksen analysointia. (Suomen Pankki 2021).
Digitalisaatio houkuttelee rahoitusalalle uusia toimijoita ja lisää kilpailua perinteisten pankkien rinnalla. Erityisesti digipankit, joilla ei ole lainkaan fyysistä konttoriverkostoa, ovat kasvattaneet asemaansa suomalaisilla rahoitusmarkkinoilla. Ne vastaavat yhä suuremmasta osasta suomalaisten luottokannan kasvusta, mikä kuvastaa asiakkaiden muuttuneita asiointitottumuksia ja kasvavaa kiinnostusta digitaalisia palveluita kohtaan. (Suomen Pankki 2021.)
Luottoneuvottelut onnistuvat ajasta ja paikasta riippumatta
Verkkoneuvotteluiden suurimpia etuja ovat niiden helppous ja saavutettavuus. Asiakas voi osallistua neuvotteluun ajasta ja paikasta riippumatta esimerkiksi kotoa tai työpaikalta. Samalla myös pankkien toiminta tehostuu, kun neuvotteluja voidaan järjestää joustavammin ilman fyysisiin tiloihin liittyviä rajoitteita. Tämä mahdollistaa resurssien tehokkaamman hyödyntämisen sekä palveluiden tarjoamisen aiempaa laajemmalle asiakaskunnalle.
Salmisen (2026, 37–40) opinnäytetyössä tehtiin kyselytutkimus yleisesti pankkien asiakkaille. Siinä tutkittiin asiakkaiden kokemuksia verkkoneuvotteluista osana luotoantoa. Tutkimuksessa nousi esille verkkoneuvotteluiden helppous, saavutettavuus ja joustavuus. Kyselyn tulosten perusteella pankkien asiakkaat pitävät verkkoneuvotteluita ensisijaisesti helppokäyttöisinä, joustavina ja tuloksellisina. Kyselyn vastaajista 82 % oli sitä mieltä, että verkkoneuvottelut tehostavat luotonantoprosessia. Tärkeänä tekijänä nostettiin myös esille suoraan toimihenkilöltä saatu palvelu.
Valtiovarainministeriö (2015) on myös tutkinut eri tekijöiden vaikutusta etäpalvelutapahtuman onnistumiseen. Vastaajien oli valittava 1–3 heidän mielestään tärkeintä tekijää onnistuneessa etäpalvelutapahtumassa. (Kuva 2.)
![[Alt-teksti: diagrammi, joka kertoo tärkeimpien kokemusten olevan sain palvelua ihmiseltä, sain hoidettua asian yhdellä kertaa ja joustavat asiointiajat.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2026/05/252_2026_Verkkoneuvottelu-on-joustava-ja-helppo-tapa-luottoneuvotteluihin_2-1024x618.jpg)
Tutkimuksen vastaajista kolme neljästä hoitaisi asiansa mieluummin verkossa perinteisen käyntiasioinnin sijasta. Valtiovarainministeriön tutkimuksessa nousi esille joustavat asiointiajat, palvelun helppous ja palvelun saanti suoraan ihmiseltä. (Valtiovarainministeriö 2015, 21–22.)
Verkkopalvelut vähentävät perinteisen konttoriasioinnin tarvetta
Luottoneuvotteluiden digitalisoituminen mahdollistaa aiempaa nopeamman ja sujuvamman luotonantoprosessin. Hakemusten käsittely, tunnistautuminen sekä dokumenttien toimittaminen onnistuvat sähköisesti, mikä nopeuttaa päätöksentekoa ja parantaa asiakaskokemusta. Verkkoneuvottelut eivät siten ole ainoastaan teknologinen ratkaisu, vaan osa laajempaa muutosta kohti asiakaslähtöisempiä ja tehokkaampia pankkipalveluita.
Finanssialalla yritysten onkin kehitettävä verkkopalveluitaan jatkuvasti pärjätäkseen kilpailussa. Monet asiakkaat valitsevat pankkinsa digitaalisen alustan ja palveluiden perusteella. Tämän vuoksi käyttäjäystävällisyys ja palveluiden saavutettavuus ovat nousseet keskeisiksi kilpailutekijöiksi finanssialalla. Lisäksi digitaalisten palveluiden kehittäminen mahdollistaa asiakaskokemuksen parantamisen sekä palveluprosessien tehostamisen kustannustehokkaasti. Samalla pankit voivat tarjota asiakkailleen entistä nopeampia, joustavampia ja yksilöllisempiä palveluratkaisuja.
Kirjoittajat
Iiro Salminen valmistuu liiketalouden tradenomiksi (AMK) LAB-ammattikorkeakoulun taloushallintolinjalta.
Marianne Viinikainen työskentelee taloushallinnon lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja toimii prosessiasiantuntijana DataÄly Imatran seutukunta -hankkeessa.
Lähteet
geralt. 2024. Altmann, G. Digitalisaatio, verkkoon, muutos. Pixabay. Viitattu 20.5.2026. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/digitalisaatio-verkkoon-muutos-web-9179809/
Salminen, I. 2026. Luotonantoprosessin kehittäminen verkkoneuvotteluiden näkökulmasta. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. Viitattu 12.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052014623
Suomen pankki. 2021. Suomen Pankki seuraa digitalisoituvaa rahoituksen välitystä. Viitattu 12.05.2026.Saatavissa https://vuosikertomus.suomenpankki.fi/2020/toimintakertomus/rahoitusvakaus/suomen-pankki-seuraa-digitalisoituvaa-rahoituksen-valitysta/
Valtiovarainministeriö. 2015. Katsaus tulevaisuuteen: Lontoo 27.10.2015. Viitattu 12.5.2026. Saatavissa https://vm.fi/documents/10623/1842738/Katsaus_tulevaisuuteen_London/ac5b0ccd-c030-4e9a-85d6-8624d0457b67/Katsaus_tulevaisuuteen_London.pdf
