ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on tullut tutuksi viime vuosina monelle ihmiselle. Lähes jokainen tuntee jonkun, jolla on ADHD. Erityisesti lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit yleistyvät Suomessa kovaa vauhtia (Pennanen 2024). ADHD:n hoito suunnitellaan oireiden mukaan yksilöllisesti. Hoidossa yhdistyvät usein lääkkeetön ja lääkkeellinen hoito, mutta myös muut tukitoimet ovat tärkeitä. (Mielenterveystalo 2024a.)
Kun lapselle diagnosoidaan ADHD, on kouluterveydenhuollolla merkittävä rooli perheen tukemisessa. Kouluterveydenhuolto tarjoaakin monesti perheille ensitietoa ADHD:stä. (Vaara & Vihavainen 2024.)
Alueelliset erot ovat Suomessa suuria
THL:n rekisteritietojen mukaan alueelliset erot ADHD-diagnooseissa ovat suuria. THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä tuo esille, että poikien ADHD-diagnoosien yleisyyden ja suurten alueellisten erojen vuoksi on otettava huomioon myös virhe- ja ylidiagnostiikan mahdollisuus. Virhediagnostiikka voi johtua terveydenhuollon erilaisista käytänteistä, mutta myös lasten ja nuorten kasvuympäristöstä. (Pennanen 2024.)
Voisiko se sittenkin olla ADT?
Attention Deficit Trait (ADT) -termillä viitataan tilaan, jossa yksilö kokee väliaikaista keskittymiskyvyn heikkenemistä ja tarkkaavaisuuden puutetta. Kyseisellä henkilöllä ei kuitenkaan ole diagnosoitu ADHD:tä. Tila saattaa johtua stressistä, ylikuormituksesta tai jatkuvasta häiriötekijöille altistumisesta elinympäristössä. ADT voi vaikuttaa suorituskykyyn ja tuottavuuteen sekä heikentää päätöksentekokykyä ja kykyä priorisoida tehtäviä. ADT ei toistaiseksi ole virallinen diagnoosi kuten ADHD. (Mielenterveystalo 2024b.)
ADT:n ollessa ikään kuin itseaiheutettu ja elinympäristön tuotoksena syntynyt tarkkaavuuden häiriö (Mielenterveystalo 2024b) herääkin kysymyksiä ADHD:n diagnostiikasta. Miten ADT on nykyaikana otettu huomioon ja millaisia tukitoimia ADT:n kanssa elävä henkilö tarvitsee? Voiko osa ADHD-diagnooseista selittyä ADT-tyyppisempänä oireiluna, sillä nykyaikana moni lapsi ja nuori saa ympäristöstään massiivisen määrän ärsykkeitä ruutujen muodossa jo leikki-ikäisestä saakka.
Ympäristö lisäämässä kuormitusta
Tosiasia on, että monet lapset ja nuoret kärsivät ADHD:stä. On kuitenkin tärkeää pohtia ADT:n asemaa ja tilannetta yhteiskunnassa. Vaikuttaako nykypäivän ärsykkeitä tulvillaan oleva elämäntyyli lasten ja nuorten keskittymisvaikeuksiin ja tunnesäätelyn ongelmiin, ilman että lapsella olisi ADHD?
Kouluterveydenhoitajille aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt ovat arkipäivää (Vaara & Vihavainen 2024, 18). Kuinka voisimme ennaltaehkäistä ympäristön tuomaa kuormitusta yhteiskunnassa ja terveydenhoitajina, jotta lapsilla olisi mahdollisuus kasvaa ja kehittyä rauhassa, ilman liiallisia ärsykkeitä? Terveydenhoitajana täytyykin olla jatkuvasti oppimassa uutta tyypillisimpiin häiriöihin liittyen.
Kirjoittajat
Nanna Vaara ja Katja Vihavainen valmistuvat terveydenhoitajiksi LAB-ammattikorkeakoulusta keväällä 2024.
Sanna Imeläinen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajakoulutuksessa.
Lähteet
Khan, I. 2017. Istuminen, järkyttynyt, levoton. Pexels. Viitattu 28.4.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/1134204/
Mielenterveystalo. 2024a. Mikä on hankinnainen keskittymisvaikeus? Viitattu 27.4.2024. Saatavissa https://www.mielenterveystalo.fi/fi/neuropsykiatriset-vaikeudet/mika-hankinnainen-keskittymisvaikeus
Mielenterveystalo. 2024b. Mitä ovat ADHD ja ADT? Viitattu 27.4.2024. Saatavissa https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/keskittymisvaikeuksien-omahoito-ohjelma/mita-ovat-adhd-ja-adt
Pennanen, T. 2024. Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit yleistyneet Suomessa nopeasti. Lääkärilehti. Viitattu 27.4.2024. Saatavissa https://www-laakarilehti-fi.ezproxy.saimia.fi/terveydenhuolto/lasten-ja-nuorten-adhd-diagnoosit-yleistyneet-suomessa-nopeasti/
Vaara, N. & Vihavainen, K. 2024. Perheiden ADHD-ensitieto. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.4.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/852540/Vaara_Vihavainen.pdf?sequence=2&isAllowed=y
