Älypuhelimet nuorten elämässä: hyötyjen ja haittojen tasapainottelua

Älypuhelimien käytön haitoista keskustellaan paljon, mutta niiden käytöstä on myös monia hyötyjä. Sosiaalisen median avulla nuorten on mahdollista luoda ja ylläpitää ystävyyssuhteita sellaisten henkilöiden kanssa, joiden kanssa heillä on yhteisiä mielenkiinnon kohteita. Ystävyyssuhteiden luominen onnistuu myös oman lähipiirin ulkopuolelta. Sosiaalisia tilanteita jännittäville nuorille kohtaamiset netissä voivat olla huomattavasti helpompia kuin kasvotusten tapahtuvat kohtaamiset. Keskustelu vaikeista asioista sekä tunnetiloista on useille nuorille helpompaa netin välityksellä. Sosiaalinen media lisääkin sekä tunteiden jakamista että niistä keskustelua ja siten parantaa ystävyyssuhteiden laatua. (Saarikivi & Martikainen 2019, 36.)

Kuva 1. Älypuhelimilla on tärkeä rooli nuorten elämässä. (Lucatero 2018)

Älypuhelimet tukevat sairauksien hoitotasapainoa

Älypuhelimet ovat tärkeä väline esimerkiksi diabetesta sairastaville nuorille. Moni nuori käyttää älypuhelinta verensokeritason skannaamiseen sensorista useita kertoja päivässä.  Osa insuliinipumpuista toimii yhdessä älypuhelimen kanssa siten, että insuliinin ateria- ja korjausannoksia annetaan nimenomaan älypuhelimella. (Diabetesliitto 2023.) Lisäksi älypuhelimet mahdollistavat vertaistuen saamisen netin välityksellä.

Myös vanhemmat voivat seurata omalla älypuhelimellaan nuoren verensokeritasoa ja olla tarvittaessa yhteydessä nuoreen (Diabetesliitto 2023). Tämä luo vanhemmille turvaa, kun nuori on esimerkiksi koulussa, harrastuksissa tai kavereiden kanssa ulkona.

Haittavaikutuksia

Älypuhelimien tiedetään vaikuttavan negatiivisesti terveyteen ja hyvinvointiin. Välittömiä fyysisen terveyden vaikutuksia ovat esimerkiksi silmien kutina ja kirvely, päänsärky sekä kumaran asennon aiheuttamat niska-hartiavaivat. Sovellusten ilmoitukset, some-alustoilla tapahtuva vertailu ja turvattomuuden tunteet aiheuttavat puolestaan stressiä älypuhelimien käyttäjille. (Kosola 2022.)

Älypuhelimien käyttö voi vaikuttaa negatiivisesti uneen. Suurimmat riskit ovat myöhäisempi nukkumaanmenoaika, unen määrän väheneminen, vuorokausirytmin häiriöt sekä päiväväsymys. Käytön riskejä voidaan vähentää kohtuullisella ruutuajalla sekä lopettamalla älypuhelimen käyttö iltaisin viimeistään tunti ennen nukkumaanmenoa. (Suhonen 2024.)

Runsas käyttö voi aiheuttaa myös oppimista ja tiedonkäsittelyä hankaloittavia keskeytyksiä nuorten arkeen. Pelkästään puhelimen pitäminen näkyvillä heikentää nuorten suoriutumista toiminnanohjausta ja työmuistia vaativissa tehtävissä. (Aro 2021.)

Nuorten älypuhelimen käyttöä on tärkeä tukea

Oikein käytettynä älypuhelimet voivat lisätä nuorten hyvinvointia sekä tukea kasvua ja kehitystä (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2023). On tärkeää, että nuoria tuetaan kohtuulliseen ja järkevään älypuhelimen käyttöön. Vanhemmilla tulisi olla rohkeutta asettaa rajoja sekä keskustella nuorten kanssa älypuhelimen ja sosiaalisen median käytöstä. Terveydenhoitajien ollessa lähellä nuoria myös heillä on tärkeä rooli kertoa nuorille älypuhelimien haitoista ja hyödyistä sekä kannustaa heitä kohtuulliseen älypuhelimen käyttöön. (Suhonen 2024.) Tärkeintä on löytää tasapaino älypuhelimen käytön ja arjen väliltä.

Kirjoittajat

Tiiatuulia Suhonen opiskelee terveydenhoitajaksi (AMK) LAB-ammattikorkeakoulussa.

Sanna Imeläinen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajakoulutuksessa.

Lähteet

Aro, T. 2021. Älylaitteiden vaikutus lasten ja nuorten itsesäätelyyn. e-Erika. Erityispedagogista tutkimusta ja koulutuksen arviointia. Nro 1 (2021). Viitattu 19.5.2024. Saatavissa https://journals.helsinki.fi/e-erika/article/view/1592/1509

Diabetesliitto. 2023. Muistutamme: Puhelin on hoitoväline diabetesta sairastavalle lapselle. Viitattu 19.5.2024. Saatavissa https://www.diabetes.fi/yhteiso/ajankohtaista/ajankohtaista_arkisto/muistutamme_puhelin_on_hoitovaline_diabetesta_sairastavalle_lapselle.24383.news – 35dd3cbf

Kosola, S. 2022. Lapset, nuoret ja älypuhelimet – tukea 2020-luvun vanhemmille. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 8.7.2022. Viitattu 19.5.2024. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01305

Lucatero, E. 2018. Tekniikkaa, älypuhelin, puhelin. Pixabay. Viitattu 19.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tekniikkaa-älypuhelin-puhelin-3353701/

Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2023. 12–15-vuotias ja median käyttö. Viitattu 19.5.2024. Saatavissa https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/12-15-v/12-15-vuotias-ja-median-kaytto/

Saarikivi, K. & Martikainen, S. 2019. Älylaitteet, tunteet, empatia ja vuorovaikutus. Teoksessa Kosola, S., Moisala, M. & Ruokoniemi, P. (toim.) Lapset, nuoret ja älylaitteet – Taiten tasapainoon. 1.painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 22–42.

Suhonen, T. 2024. Älypuhelimen käytön vaikutukset nuorten uneen: kuvaileva kirjallisuuskatsaus. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512328