Korkeakoulujen auditoinnit ovat riippumatonta laadun arviointia, jonka toteuttaa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen, Karvin, asettama ulkopuolinen auditointiryhmä (Karvi 2024). Korkeakoulujen laatuauditoinnissa arvioidaan menettelytapoja, joilla korkeakoulu pitää yllä ja kehittää toimintansa laatua sekä arvioidaan korkeakoulun toiminnan kehittämisen vaikuttavuutta. (Huusko 2024)
Uutta auditointimallissa on muun muassa opiskelijakeskeisyys sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden korostaminen (Huusko 2024; Kansallisen koulutuksen arviointikeskus 2024). Yhteiskunnallinen vaikuttavuus nähdään yhä keskeisempänä osana suomalaisten korkeakoulujen tehtävää. Laadukkaat korkeakoulut tukevat Suomen kilpailukykyä ja edellytyksiä menestyä tulevaisuuden haasteiden ratkojana. (Karvi 2024). Opiskelijakeskeisyydellä tarkoitetaan, että olennaista on opiskelijoiden motivaation tukeminen ja laaja-alaisen hyvinvoinnin rakentaminen. (Karvi 2024).
Käytännössä opiskelijalähtöisyys voi tarkoittaa joustavaa ja työelämälähtöistä opiskelua tai siirtymistä perinteisistä oppimismenetelmistä tiimioppimismenetelmiin, jossa opiskelijat tuottavat, keräävät ja jakavat itse myös aktiivisesti tietoa. Opiskelijalähtöisyys voi tarkoittaa myös yksilöllistä oppimista ja opiskelijan omien tavoitteiden ja huomioonottamista opetuksessa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen merkitsee esimerkiksi amk:n ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön lisäämistä, uusien innovaatioiden edistämistä ja laaja-alaisempaa yhteistyötä alueen eri sidosryhmien kanssa.
LAB-amk:n laatuauditointi 2024
Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi toteuttaa laatuauditoinnin LAB-ammattikorkeakoulussa nyt keväällä 2024. Laatuauditoinnissa arviointikriteeristö on uudistunut, ja korkeakoulujen on mahdollista saada excellence-laatuleima. Lisäksi uusina osa-alueina on vertaisoppiminen toiselta organisaatiolta sekä julkinen itsearviointi digitaalisella alustalla. (Huusko 2024)
Auditoinnin arviointialueina ovat 1) osaamista luova korkeakoulu, 2) vaikuttava ja uudistava korkeakoulu, 3) kehittyvä ja hyvinvoiva korkeakoulu, 4) oppiva korkeakoulu ja 5) vertaisoppiminen.
Osaamista luova korkeakoulu viittaa siihen, että arvioidaan menettelytapoja, jotka tukevat opiskelijakeskeistä, työelämälähtöistä ja tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan perustuvaa koulutuksen suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä. Vaikuttavalla ja uudistavalla korkeakoululla tarkoitetaan, että arvioidaan menettelytapoja, joilla johdetaan ja kehitetään yhteiskunnallista vuorovaikutusta, edistetään korkeakoulun tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja taiteellisen toiminnan vaikuttavuutta sekä tuetaan kokeilevaa toimintakulttuuria.
Kehittyvällä ja hyvinvoivalla korkeakoululla arvioidaan niitä menettelytapoja, joilla tuetaan henkilöstön osaamisen kehittämistä ja hyvinvointia. Oppivalla korkeakoululla tarkoitetaan, että yliopisto/amk valitsee jonkin kohteen arvioinnissa, josta se haluaa ulkopuolista palautetta kehittääkseen toimintaansa. (Huusko 2024).
Erityishuomiota vaativaan TKI-toimintaan
Auditoinnin avulla ammattikorkeakoulujen laatua pystytään arvioimaan ja kehittämään. Esimerkiksi LAB-ammattikorkeakoulussa vaativan tason TKI-toiminta on nostettu tärkeäksi kohteeksi. Vaativan tason TKI-toimintaan liittyy usein myös tutkimustoiminta, joka korostuu arviointialueessa vaikuttava ja uudistava korkeakoulu. Opetuksessa voidaan hyödyntää uusinta tutkimustietoa ja lisätä opetuksen ja TKI-toiminnan välistä yhteistyötä.
Kirjoittaja
Terhi Tuominen, KTT, toimii TKI-asiantuntijana ja osa-aikaisena opettajana LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Huusko, M. 2024. Esitys Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen korkeakoulujen laatuauditoinnista. Laatuauditoinnin ennakkoinfo- ja keskustelutilaisuus (online) LAB-ammattikorkeakoulun henkilöstölle. 8.4.2024.
Karvi. 2024. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus. Viitattu 12.4.2024. Saatavissa https://www.karvi.fi/fi/arvioinnit/korkeakoulutus/korkeakoulujen-auditoinnit-2018-2024
