Asiakasohjeesta apua koronarokotuksen jälkeiseen seurantaan

Terveydenhoitajaopiskelijat havaitsivat työskennellessään koronarokotuspisteellä, että monet asiakkaat saattavat suhtautua rokotuksiin pelokkaasti tai jännittävät rokotuksen ottamista, mikä voi ilmentyä erilaisin oirein. On tärkeää, että asiakkaalle annetaan tarpeeksi tietoa rokotustilanteesta, sekä aikaa valmistautua siihen. Asiakkaan rokotustilanteeseen liittyvät toiveet tulee huomioida ja toteuttaa mahdollisuuksien mukaan hyvän rokotuskokemuksen saamiseksi. (Matikainen ym. 2016.) Koronarokotteiden turvallisuudesta ja mahdollisista haittavaikutuksista tiedotetaan asianmukaisesti THL:n ohjeissa (THL 2021) ja muun muassa helposti saatavilla olevasta Terveyskirjastosta (Duodecim 2021).

Rokotteen ottaminen jännittää ja pelottaa

Koronarokotuksia toteuttaessaan terveydenhoitajaopiskelijat havaitsivat, että asiakkaat eivät välttämättä uskaltaneet pyytää hoitajalta apua rokotuksen jälkeen, mikäli heillä ilmeni seurannan aikana joitakin oireita.

Rokotuksen jälkeiset oireet eivät aina näy ulospäin, minkä vuoksi asiakkaalla itsellään on tärkeä rooli kertoa pelosta ja mahdollisista muutoksista voinnissaan. Kun hoitaja haastatteli asiakasta, usein asiakkaalla oli taustalla jännitystä, pelkoa tai epämiellyttävä kokemus rokotuksiin tai muihin hoitotoimenpiteisiin liittyen. Jos asiakas jätti kertomatta voinnin muutoksistaan, saattoi se mahdollisesti viivästyttää hoidon saamista ja siten aiheutti asiakasturvallisuuden vaarantumista, koska asiakasta ei ehditty ajoissa asettaa esimerkiksi makuuasentoon.

Tämän vuoksi terveydenhoitajaopiskelijat laativat kehittämistehtävänään asiakasohjeen rokotusten jälkeiseen seurantaan (kuva 1). Asiakasohjeen tavoitteena on rohkaista rokotusasiakkaita ilmoittamaan seurannan hoitajalle voinnissaan tapahtuvista muutoksista ja siten edesauttaa hoitajien työtä. Samalla voidaan ennaltaehkäistä mahdollisia tapaturmia rokotusten jälkeisessä seurannassa.

Rokotusosaamisen merkitys asiakastyössä

Suomessa annetaan vuosittain noin kolme miljoonaa rokotetta, joista valtaosan antavat terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat. Kaikkien terveydenhoitajien, kätilöiden, sairaanhoitajien ja ensihoitajien tutkintoon on sisällytetty valtakunnallinen rokotusosaamisen koulutuskokonaisuus, jolla voidaan vaikuttaa myös rokotusmyönteisyyteen. Hoitajien ajantasaiset tiedot ja taidot edistävät rokotuksiin liittyvää neuvontaa, hyvää rokotuskattavuutta ja rokotusten laadukasta toteuttamista. (Nikula ym. 2020.)

Tämänhetkisen maailmanlaajuisen koronaviruspandemian vuoksi rokotuksista on tullut osa arkipäivää kansallisen rokotusohjelman rinnalle. Koronarokotuksissa asioi päivittäin ihmisiä, joiden viimeisimmästä rokotuksesta voi olla aikaa useampia vuosia tai vuosikymmeniä. Jännityksen ja pelon tuntemukset rokotuksiin liittyen ovat ajankohtaisia monelle asiakkaalle ja terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat heitä päivittäin. Tämän vuoksi terveydenhuollon ammattilainen on erittäin tärkeässä roolissa onnistuneen rokotustilanteen kannalta.

Ammattilaisena on tärkeä tunnistaa asiakkaan yksilöllisiä tarpeita ja kyetä pysymään rokotustilanteessa itse rauhallisena, joka luo asiakkaalle turvallisuuden tunnetta. Lisäksi ammattilaisena on tärkeä tunnistaa asiakkaan voinnissa tapahtuvia mahdollisia muutoksia ja osata reagoida niihin asianmukaisesti, sekä ammattitaitoisesti. (Nikula ym. 2009.) Työssä omalla toiminnalla ja olemuksella voimme vaikuttaa asiakkaan pelkotuntemuksiin hoitotoimenpiteessä. Rehellinen keskustelu asiakkaan kanssa hoitotoimenpiteestä voi helpottaa asiakkaan tuntemuksia ja lisätä luottoa hoitajaan. (Matikainen ym. 2016.)

Viime vuosina rokotuksiin liittyvä epäröinti ja niistä kieltäytyminen on herättänyt paljon keskustelua. Keskustelua ovat ruokkineet erilaiset väitteet rokotusten haitoista, tarpeettomuudesta ja tehottomuudesta. (Väliverronen ym. 2020.) Terveydenhuollon ammattilaisena on siksi tärkeää tarjota asiakkaalle luotettavaa tietoa rokotteiden tärkeydestä myös rokotustilanteessa.

Vaikka julkisessa keskustelussa on ajoittain epäilty rokotuskattavuuden laskeneen merkittävästi, niin tosiasiallisesti Suomessa rokotuskattavuus on kansainvälisessä vertailussa erittäin korkea ja jopa noussut viime vuosien aikana (Väliverronen ym. 2020).

Lähteet

Asunmaa, O., Lemponen, S. & Turunen, T. 2021. Ohje asiakkaalle rokotuksen jälkeiseen seurantaan. Kehittämistehtävä. LAB-ammattikorkeakoulu.

Duodecim. 2021. Terveyskirjasto. Koronavirusrokotteet. [Viitattu 06.10.2021] Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01284

Matikainen, A–M. Miettinen, M. & Wasström, K. 2016. Näytteenottajan käsikirja. Helsinki: Edita.  [Viitattu 23.9.2021]

Nikula, A., Elonsalo, U., Armanto, A. & Thomander, H. 2020. Rokotusosaamisen koulutuksella voidaan tukea rokotusmyönteisyyttä. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti 2020: 57: 270–274. [Viitattu 30.9.2021] Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/141221/Rokotusosaamisen%20koulutuksella%20voidaan%20tukea.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Nikula, A. Hupli, M. Rapola, S. & Leino-Kilpi, H. 2009. Vaccination Competence. [Viitattu 23.9.2021]. Saatavissa: https://www.academia.edu/30536006/Vaccination_Competence

THL. 2021. Koronarokotteiden turvallisuus ja mahdolliset haitat. [Viitattu 06.10.2021] Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/rokotteet-ja-koronavirus/koronarokotteiden-turvallisuus-ja-mahdolliset-haitat

Väliverronen, E., Sivelä, J. & Nohynek, H. 2020. Suomalaisten suhde rokotuksiin – mitä tuoreet kyselytutkimukset kertovat. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti 2020: 57: 256–265. [Viitattu 30.9.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/141223/Suomalaisten%20suhde%20rokotuksiin.pdf?sequence=1&isAllowed=y