Endometrioosi eli suomenkieliseltä nimeltään kohdun limakalvon sirottumatauti on Suomessa yleisin naisten gynekologinen sairaus, jota esiintyy jopa joka kymmenennellä hedelmällisessä iässä olevalla naisella. Endometrioosin yleisyydestä huolimatta sille ei ole löydetty lopullisesti parantavaa hoitokeinoa, ainoastaan oireiden mukainen hoito on mahdollista. (Tiitinen 2023.)
Endometrioosioireiden aiheuttajana on endometriooma eli kohdun ulkopuolelle kasvava kohdun limakalvoa muistuttava kystamainen kasvain. Endometrioosi voi aiheuttaa monenlaisia oireita aina vaikeista kuukautiskivuista lapsettomuuteen. (Saarnikko 2023.)
Kipua endometrioosissa aiheuttavat endometrioomien reagointi hormonaaliseen kiertoon, mekaaninen ärsytys – yhdyntä, ulostus, virtsaaminen, toisilla endometrioosi saattaa aiheuttaa myös jatkuvia kipuja (Saarnikko 2023). Endometrioomista aiheutuva kipu on usein tulehduksellista, ja kipu voi sairauden edetessä muuttua neuropaattiseksi (Tiitinen 2023). Kipu itsessään on aina yksilöllinen kokemus, jossa yhdistyy niin yksilön emotionaalinen kuin sensorinen aistimus tilanteesta, johon liittyy kudosvaurio tai sen uhka (Kauranen 2020, 704).
Liike on lääke – vai onko?
Usein kuullaan puhuttavan, että liike on lääke. Entä jos potilaalle on aiheutunut aikaisemmista liikuntamuodoista kipukokemuksia? Tämän seurauksena potilaalle saattaa kehittyä turvattomuuden tunnetta ja pelkoa, mikä puolestaan voi ylläpitää kipua edelleen. Mikäli liikkumisen voidaan olettaa auttavan kipuihin tulisi peloista päästä irti, esimerkiksi kokemuksellisen oppimisen ja kehotietoisuuden lisäämisellä. Mitä paremmin potilas tuntee kehonsa sitä paremmin, potilas pystyy hallitsemaan kivunsääntelyänsä ja elämään omaa elämäänsä vailla kipua. (Palomäki 2024.)
Krooninen kipu, on sen aiheuttajana endometrioosi tai muu sairaus, vaikuttaa aina merkittävästi elämänlaatuun. Usein kipuun liittyvät mielikuvat ja ajatukset pysyvät mielessä, vaikka kipua kokevat muuta väittävätkin. Ihmisen selviytymisen edellytys on kokemus kivusta ja vaaraa aiheuttavien asioiden tunnistaminen. Pitkään jatkunut kiputila saattaa aiheuttaa kokijassa, tukijoissa ja jopa hoitavassa tahossa toivottomuutta ja näin kipu on päässyt niin sanotusti ”korvien väliin”. (Granström 2004.)
Opinnäytetyössään Apuli ym. (2025) selvittivät liikunnan roolia endometrioosikipuja kokevien kivunhoidossa. Kyselytutkimuksessa kävi ilmi vastaajien negatiiviset kokemukset liikunnan hyödyistä. Kyselyssä jopa 70 % (N=188) vastaajista totesi liikunnan endometrioosikipuja pahentavaksi, kuitenkin 40 % vastaajista koki liikunnalla olevan positiivisia vaikutuksia kipuihin. Vastaajat kokivat, että kipuja on vähätelty ja toitotettu entisestään liikkeen ja liikunnan olevan ratkaisu ongelmaan.
Kivun kohtaaminen
Pitkäaikaisen kivun itsehoidossa on tärkeää ylläpitää mielekästä elämää kivusta huolimatta. Kevyt liikunta auttaa säilyttämään toimintakyvyn, lisäksi säännöllinen vuorokausirytmi tukee hyvinvointia. Mielekkäät harrastukset, rentoutusharjoitukset ja lähimmäisten tuki voivat myös edesauttaa kivunhallinnassa. Lisäksi on osoitettu, että tiedonhankinta kivun aiheuttajasta auttaa ymmärtämään kivun luonnetta ja helpottaa kipuoireita. (Eerola ym. 2024.) Erilaisista lääkkeettömistä hoitomuodoista voi olla apua kivunhoidossa. Aina kivusta ei kuitenkaan ole mahdollista päästä eroon itsehoidon keinoin (Tarnanen ym. 2016.)
Potilaan kipua tulee lähtökohtaisesti pitää aina totena riippumatta sen syystä tai syntyperästä. Kivun arvioinnissa lähtökohtana on aina potilaan oma kokemus. Ammattilaisen tulee kiinnittää huomiota potilaan kohtaamiseen ja siihen että hoitosuhde on alusta alkaen toimiva, lisäksi potilaan ja ammattilaisen tulee sitoutua hoitosuhteeseen. (Kipu: Käypä hoito -suositus 2017.)
Kipuoireista potilasta ei ole aina helppo kohdata. He saattavat kokea helposti heidän kipuansa vähäteltävän, potilas voi kokea lyhyen vastaanottoajan välinpitämättömänä. Ammattilainen voi helpottaa asiakkaan tuntemuksia kohtaamalla potilaan aidosti ja validoimalla tämän tuntemukset, jolloin potilas tuntee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. (Suomen Kipu ry 2025.)
Ammattilaisen tulee muistaa aina, että kivun vähättely voi aiheuttaa potilaalle emotionaalista stressiä, joka saattaa puolestaan muuttua biologiseksi stressiksi ja pahentaa kipuoireita entisestään. Tämän vuoksi potilaan kokemaa ei koskaan tule vähätellä, jottei potilaalle tule tunnetta, ettei hänen kokemuksillaan olisi merkitystä. (Suomen Kipu ry.)
Kirjoittajat
Milja Uusitalo on loppuvaiheen fysioterapeuttiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.
Heli Lahtio työskentelee fysioterapian lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Apuli, E., Uusitalo, M. & Virrankoski, A. 2025. Liikunta osana endometrioosikipuja kokevien kivunhoitoa. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, fysioterapia. Lahti. Viitattu 19.1.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501221818
Eerola, H. & Aktan-Collan, K. 2024. Pitkäaikaisen kivun itsehoito. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 11.1.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00119
Granström, V. 2004. Kipu on aina myös korvien välissä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Viitattu 11.1.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo94054
Kauranen, K. 2021. Fysioterapeutin käsikirja. 4. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro.
Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017. Viitattu 19.1.2025. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50103
Palomäki, K. 2024. Kivun kohtaaminen – tunteiden ja turvan merkitys. Kuntoutus Kouluttajat. Viitattu 11.1.2025. Saatavissa https://www.kuntoutuskouluttajat.fi/kivun-kohtaaminen
Saarnikko, K. 2023. Tunnetko endometrioosin? – näin se oireilee. Potilaan lääkärilehti. Viitattu 11.1.2025. Saatavissa https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/tunnetko-endometrioosin-nain-se-oireilee/
Suomen Kipu ry. 2025. Kivun kohtaaminen: Validoinnin voima kipuoireisen tukemisessa. Viitattu 19.1.2025. Saatavissa https://www.suomenkipu.fi/tietoa/ammattilaisille/validointi/
Tarnanen, K., Mäntysalo, P. & Komulainen, J. 2016. Auts – nyt sattuu! (Kipu-suositus). Käypä hoito -suosituksen Kipu potilasversio. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 11.1.2025. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/khp00119
Tiitinen, A. 2023. Endometrioosi. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 11.1.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00119
