EU-direktiivien lyhenneviidakossa – kieli solmussa vai selvät sävelet?

Euroopan unioni valmistelee tekstiilistrategiaa, joka mullistaa tekstiili- ja muotialaa myös Suomessa. Tekstiilistrategia on yksi EU:n kiertotalousohjelman seitsemästä toimialasta (linkki Euroopan komission verkkosivujen suomenkieliseen lehdistötiedotteeseen Tekstiilistrategiasta) ja sen on määrä varmistaa, että tekstiileistä tehdään kestäviä, korjattavia, uudelleenkäytettäviä ja kierrätettäviä. (Euroopan parlamentti 2020) LAB-ammattikorkeakoulun SADE-hankkeessa (linkki SADE-hankkeen verkkosivuille) on keväällä 2024 kartoitettu tekstiilistrategian keskeisimpiä sisältöjä.

Yritysvastuudirektiivi ohjaa suuryritykset parantamaan vastuullisuuttaan

EU:n uudet tuulet tarkoittavat yrityksille mittavia muutoksia, mutta osa direktiiveistä koskee vain suurimpia yrityksiä. Tällainen on esimerkiksi yritysvastuudirektiivi, eli Corporate Sustainability Due Diligence Directive (CSDDD, linkki Euroopan komission englanninkielisille sivuille), joka velvoittaa suuryritykset noudattamaan huolellisuusvelvoitetta. Huolellisuusvelvoitteen mukaisesti yritysten tulee selvittää toimintaansa liittyvät haitalliset ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset ja puuttua niihin tarvittaessa. Direktiivin mukaan EU-alueen yrityksillä on myös velvollisuus ilmastotoimia koskevien siirtymäsuunnitelmien laatimiselle ja toteutukselle. (Finnwatch 2024)

Direktiivi oli kaatua moneen kertaan EU-jäsenmaista koostuvan neuvoston äänestyksessä ja myös Suomi vastusti direktiivin läpimenoa sellaisenaan. (Pelli 2024) Lopulta direktiivi vietiin läpi merkittävin muutoksin, joiden koettiin myös heikentävän direktiivin vaikuttavuutta. Finnwatchin mukaan keskeisin puute direktiivissä on sen kohdistuminen vain suuriin yrityksiin – Suomessa sääntely koskisi vain noin 140 yritystä. (Finnwatch 2024)

EU-direktiivien lyhenteitä eri kokoisina.
Kuva 1. EU:n direktiiviviidakko. EU:n valmistelussa on useita tekstiili- ja muotialaa koskettavia direktiivejä, joilla kaikilla on omat lyhenteensä. Tulevaan lainsäädäntöön perehtyminen edellyttää yrityksiltä selvittämistä ja sopeutumista muutokseen. (Kuva: Annariina Ruokamo)

Avoimuutta raportointivaatimuksilla ja kestävämmiksi suunnitelluilla tuotteilla

Yritysvastuudirektiivin rinnalle kaavailtu kestävyysraportointidirektiivi eli Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD, linkki Euroopan komission englanninkielisille sivuille) velvoittaa yritykset avaamaan koko arvoketjunsa kestävyystoimet. Kestävyysraportoinnin tulee kattaa ympäristön, sosiaalisten vaikutusten ja hallinnon (Environmental, Social, Governance eli ESG) näkökulmat, jotka puolestaan raportoidaan erityisiin European Sustainability Reporting -standardeihin perustuen (ESRS). (Laamanen 2024)

Vaatimukset tulevat vaikuttamaan merkittävästi myös tuotteiden suunnitteluun ekosuunnitteludirektiivin eli Eco Design for Sustainable Products (ESPR, linkki Euroopan parlamentin englanninkielisille sivuille) myötä. Direktiivi asettaa tuotteen elinkaaren kaikkiin vaiheisiin vaatimuksia muun muassa kestävyyden, korjattavuuden, kierrätettävyyden ja kierrätysmateriaalienkäytön osalta. Lisäksi se tuo jalansijaa digitaaliselle tuotepassille(Digital Product Passport eli DPP). (Ornamo 2024) Digitaalinen tuotepassi edesauttaa sekä yritysten sisäistä tuotetiedon hallintaa että niistä kuluttajille viestimistä.

Katukuvassa kaksi tyhjää mainostaulua rinnakkain viherseinän keskellä.
Kuva 2. Tulevaisuudessa viherpesudirektiivi edellyttää vastuullisuudella markkinointiin ja viestimiseen todennettavissa olevat perusteet. (Kuva: Serhan 2023)

Tulevaisuudessa viherpesu ja pikamuoti voivat jäädä historiaan

Euroopan parlamentti hyväksyi alkuvuodesta 2024 viherpesudirektiivin (Dreen claims directive eli GCD, linkki Euroopan komission englanninkielisille sivuille), jolla kielletään harhaanjohtavat ympäristöväitteet. Painopisteenä on saada sekä tuottajat että kuluttajat kiinnittämään enemmän huomiota tavaroiden kestävyyteen. (Euroopan parlamentti 2024) Euroopan komission mukaan myös “pikamuodin on aika mennä pois muodista”. (Uusitalo 2023) Ranskan parlamentti äänesti maaliskuussa 2024 toimenpiteistä pikamuodin ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Ranska on näin ollen maailman ensimmäinen maa, joka haluaa rajoittaa pikamuotia lainsäädännöllä. (Freyborg 2024)

Kirjoittaja

Annariina Ruokamo on vaatesuunnittelija (TaM) ja työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa tekstiili- ja vaatetusalan kiertotaloutta ja vastuullisuutta edistävissä hankkeissa. 

Lähteet

Euroopan parlamentti. 2020. Tekstiilituotannon ja -jätteen vaikutus ympäristöön. Viitattu 15.4.2024. Saatavissa https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20201208STO93327/tekstiilituotannon-ja-jatteen-vaikutus-ymparistoon

Euroopan parlamentti. 2024. Mepit hyväksyivät lain, joka kieltää viherpesun ja harhaanjohtavat tuotetiedot. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20240112IPR16772/mepit-hyvaksyivat-lain-joka-kieltaa-viherpesun-ja-harhaanjohtavat-tuotetiedot

Finnwatch. 2024. Mitä puutteita yritysvastuudirektiiviin jäi? Tutkimusartikkeli. Viitattu 15.4.2024. Saatavissa https://finnwatch.org/fi/tutkimukset/mitae-puutteita-yritysvastuudirektiiviin-jaei

Freyborg, H. 2024. Parlamentti äänesti pikamuodin hillitsemisestä. Helsingin Sanomat. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010295203.html

Laamanen, T-K. 2024. Näkökulma: Kestävyysraportointi vaikuttaa muotoilijoiden työpöydällä. Viitattu 15.4.2024. Saatavissa https://www.ornamo.fi/artikkeli/nakokulma-kestavyysraportointi-vaikuttaa-muotoilijoiden-tyopoydalla/

Ornamo. 2024. Ornamon uusi vastuullisuusasiantuntija avittaa muotoilijoita kohti muutosta. Viitattu 15.4.2024. Saatavissa https://www.ornamo.fi/artikkeli/ornamon-uusi-vastuullisuusasiantuntija-avittaa-muotoilijoita-kohti-muutosta/

Pelli, P. 2024. EU:n kiistelty yritysvastuulaki hyväksyttiin sittenkin viime metreillä, mukana Suomen vaatima lievennys. Helsingin Sanomat. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://www.hs.fi/talous/art-2000010296977.html

Serhan, Jannet. 2023. Unsplash. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://unsplash.com/photos/two-empty-billboards-in-front-of-a-wall-covered-in-ivy-BynTDnLtsCM

Uusitalo, K. 2024.EU haluaa pikamuodin pois muodista, ja se tulee muuttamaan vaatebisnestä isosti. YLE Uutiset. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20039974

Linkit

Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. 2024. SADE (Sustainable and Digital Environments) – Tekstiili- ja vaatealan digistrategiatiekartta. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/SADE

Linkki 2. Euroopan komissio. 2022. Corporate sustainability due diligence. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://commission.europa.eu/business-economy-euro/doing-business-eu/corporate-sustainability-due-diligence_en

Linkki 3. Euroopan komissio. 2023. Corporate sustainability reporting. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://finance.ec.europa.eu/capital-markets-union-and-financial-markets/company-reporting-and-auditing/company-reporting/corporate-sustainability-reporting_en

Linkki 4. Euroopan parlamentti. 2023. Deal on new EU rules to make sustainable products the norm. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://www.europarl.europa.eu/news/en/press-room/20231204IPR15634/deal-on-new-eu-rules-to-make-sustainable-products-the-norm

Linkki 5. Euroopan komissio. 2023. Proposal for a Directive on Green Claims. Viitattu 16.4.2024. Saatavissa https://environment.ec.europa.eu/publications/proposal-directive-green-claims_en