Käänteisessä oppimisessa ‒ flipped learning ‒ on keskeistä, että ryhmätilanteiden vuorovaikutuksessa käsitellään asioita, jotka ovat osoittautuneet oppijoille hankaliksi. Näkökulma on vahvasti oppijakeskeinen. Lisäksi aineiston tulee olla kiinnostavaa ja sen tulee olla avoimesti saatavilla eli oppimisympäristön tulee olla joustava. Opettajan rooli on enemmän fasilitoiva tai mahdollistava (Flipped Learning Network 2014).
Tässä artikkelissa pohditaan, miten käänteisen oppimisen periaatetta voisi yhdessä hyödyntää oppimisen edistämisessä niin LABissa kuin missä tahansa muussa asiantuntijaorganisaatiossa. Inspiraatio tekstin kirjoittamiseen syntyi tavoitteesta esitellä jäsennelty menetelmä, kirjatreenit, jolla voi suunnata oppimista asiantuntijaorganisaatiossa.
Flippaus ja kirjatreenit
Flippauksessa oppijat tutustuvat ennalta sovittuun aiheeseen itsenäisesti. Ryhmätilanteissa on sitten mahdollista keskustella ja pohtia kunkin oppijan aineistossa hankaliksi kokemia aiheita. Keskeistä metodissa on, että ennalta sovitut esivalmistelut toteutetaan etukäteen (esim. Bergmann 2016; Teachings in education 2017).
Kirjoittajan hyödyntämiä kirjatreeneihin liittyneitä esivalmisteluja ovat olleet:
- saman aihealueen kirjan tai saman kirjan lukeminen
- oman ajankäytön tarkastelu valmistautumiseen liittyen
- samoilla kysymyksillä tunti Googlella tai millä vain tietolähteillä (lähdekritiikki mielessä pitäen), muistiinpanot mukaan treeneihin
- ryhmädynamiikkaan ja dialogin virtaan liittyvien roolien asettaminen osallistujille: syventävien kysymysten esittäminen, kiinnostavia erimielisyyksiä sisältävien pohdintojen seuraaminen, avointen kysymysten tekeminen itselle ihmetystä tuottaneista aiheista.
Ajankäytön haasteista
Mihin tahansa yhteiseen oppimistilanteeseen, kirjatreeneihin, kokoukseen, työpajaan tms. tullaan varsinkin alkuvaiheessa melko usein kevyesti tai ei ollenkaan valmistautuneena. Osallistujat voivat kertoa ”ei ollut aikaa …”, mikä ennemminkin tarkoittaa, että he eivät ole kokeneet valmistautumista niin tärkeäksi, että olisivat antaneet sille aikaansa. Tilannetta voi kohentaa esimerkiksi näin:
- ryhmä sopii yhdessä, mitä valmistautuminen tarkoittaa
- etukäteisaineisto on kiinnostavaa ja sitä on kohtuullinen määrä
- aineiston valintaan voi vaikuttaa (aihealue, aineistolista jolta valinta tehdään)
- valmistautumisesta puhutaan yhdessä treenien alussa ja sen merkitystä reflektoidaan treenien lopussa; sovitaan vain asioista, jotka ovat tavoitteelle tärkeitä.
Sinnikkäästi eteenpäin
Tässä tekstissä esitelty tapa hyödyntää kirjatreenejä on yksi monista käänteisen oppimisen mahdollisista sovelluksista. Kokemukseni mukaan kirjatreenit alkoivat toimia, kun saman ryhmän kanssa harjoituskertoja oli takana puolenkymmentä. Tämä on hyvä pitää mielessä, mikäli kirjatreeni on menetelmänä lukijalle uusi. Ensimmäisen tai toisenkaan kerran jälkeen ei siis kannata heittää kirvestä kaivoon vaan käydä rauhassa läpi, miten kunkin osallistujan kannattaa toimia.
Ensimmäiseen kokeiluun voi halutessaan kysyä kokeneempaa kollegaa mukaan. Samalla kirjoittaja kutsuu kokeneita kollegoita tuomaan kokemustaan flippaamisesta esille myös blogitekstien muodossa.
Kirjoittaja
Pasi Juvonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-johtajana Innovaatioiden kaupallistaminen -vahvuusalueella.
Lähteet
Bergmann, J. 2016. Simplifying Flipped Learning. YouTube. Viitattu 29.10.2022. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=-hwu3xqbMKw
Flipped Learning Network. 2014. The Four Pillars of F-L-I-P™. Viitattu 29.10.2022. Saatavissa https://flippedlearning.org/wp-content/uploads/2016/07/FLIP_handout_FNL_Web.pdf
harishs. 2018. Sharma, H. Oppiminen, tietoa, idea. Pixabay. Viitattu 29.10.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/oppiminen-tietoa-idea-koulu-tausta-3245793/
Teachings in education. 2017. Flipped Classroom Model: Why, How, and Overview. Viitattu 29.10.2022. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=BCIxikOq73Q
