Verkko-opintojen suosio kasvaa edelleen, ja samalla lyhyet ja pieniin palasiin pilkotut tietoannokset yleistyvät. Vaikka mikro-oppiminen onkin nopea tapa omaksua tietoa, se ei ole kuitenkaan onnistuneen oppimisen tae.
Miten käy vuorovaikutuksen, jos opetus toteutetaan minuutin mittaisilla videoilla ja testaavilla tehtävillä? Syrjäytyykö yksin oleva opiskelija kokonaan ruutunsa äärellä? Entä miten hahmottuvat kokonaisuudet, jos materiaali on pieninä palasina? Kun katsotaan vain puita, jääkö metsä näkemättä?
Muun muassa näitä uhkakuvia pohdittiin mikro-oppimisen työpajassa, jossa rakennettiin mikro-oppimisen SWOTia. LABin opettajia, opiskelijoita ja TKI-henkilöstöä koonnut työpaja pohti, mitkä ovat voimakkaasti yleistyvän mikro-oppimisen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkakuvat. Työpajassa mietittiin myös, miten heikkoudet käännetään vahvuuksiksi ja uhat mahdollisuuksiksi. Työpajan toteutti Mobiili mikro-oppimisympäristö -hanke (LAB 2022).
Pilkotut materiaalit yhtenäiseksi kokonaisuudeksi
Kun opetusmateriaali koostuu lyhyistä videoista, infograafeista ja lyhyistä teksti- ja äänikatkelmista, tieto on helposti omaksuttavaa ja nopeasti hotkaistavaa. Materiaali myös sopii hyvin pelkästään älypuhelimella käytettäväksi. Vaarana kuitenkin on, että kokonaisuus jää hahmottumatta ja oppiminen pintapuoliseksi.
Jotta oppimiskokemus ei jäisi pelkäksi irrallisten palasten haalimiseksi, mikro-oppimisen sisältöjä on oltava yhdessä oppimateriaalikokonaisuudessa runsaasti. Silloin sisällöt muodostavat yhtenäisen ja laajan kokonaisuuden. Toisaalta on myös muistettava, että mikro-oppimisen ei tarvitse olla pääosassa. Mikro-oppimisen materiaaleja, kuten videoita, voidaan käyttää täydentävässä ja tarkentavassa tehtävässä vaikkapa lähiopetuksen rinnalla.
Kokonaisuuden suunnittelussa on myös aina otettava huomioon vuorovaikutuksen tärkeys. Mikro-oppimisympäristöön, on se sitten sovellus tai verkkosivu, voidaan avata keskustelufoorumi tai kommentointimahdollisuus.
Vahvuutena materiaalien monipuolisuus
Mikro-oppimisen vahvuutena on, että kun materiaaleja työstetään niin tekstiksi, ääneksi kuin kuvaksi, voidaan ottaa erilaiset oppijat huomioon. Samoja sisältöjä voidaan myös hyödyntää eri opintojaksoilla, ja mikro-oppimista kannattaa käyttää vaikkapa opintojaksojen markkinoinnissa: opintojaksojen esittelyn voisi uuvuttavan tekstimassan sijasta esitellä houkuttelevilla videoteasereilla. Opetusmateriaaleihin voidaan myös lisätä pelillistämistä, mikä tekee oppimisesta koukuttavampaa.
Oppivassa organisaatiossa on runsaasti osaamista ja vahva tahto ja kyky opetella uutta, myös mikro-oppimisympäristöjen itsenäiseen suunnitteluun. Sisällön tuottamiseen tarvitaan silti selkeä toimintamalli ja riittävää tukea. Tärkeintä kuitenkin on, että organisaatiossa tunnistetaan, missä mikro-oppimista voidaan käyttää ja kenelle sitä kannattaa suunnata. Suunnitelmallisuus antaa pohjan laadukkaalle verkko-oppimiselle.
Kirjoittaja
Joanna Vihtonen on viestinnän lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa sekä Mobiili mikro-oppimisympäristö oppilaitos-työelämärajapintaan -hankkeen (LAB 2022) projektipäällikkö.
Lähteet
Andrea Picquadio. 2020. Student, browsing, smartphone. Pexels. Viitattu 13.6.2022. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/student-browsing-smartphone-at-table-with-books-3769982/
LAB. 2022. Mobiili mikro-oppimisympäristö oppilaitos‒työelämä-rajapintaan. Hanke. Viitattu 13.6.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mobiili-mikro-oppimisymparisto-oppilaitos-tyoelamarajapintaan
