Rahasta puhuminen ei aina ole helppoa – monesti siihen liittyy häpeää tai pelkoa arvostelusta. Avoin rahapuhe on kuitenkin tärkeää hyvinvoinnin ja taloushuolien ehkäisemisen kannalta. Suomessa nuorten taloushuolet ovat todellinen ilmiö: maksuhäiriömerkintöjä on erityisen paljon 20–24-vuotiailla, ja niiden määrä kasvoi vuonna 2024 räjähdysmäisesti. Kokonaisuudessaan lähes kaksi miljoonaa merkintää kirjattiin, ja erityisesti nuoret korostuvat tilastoissa (Yle 2024). Maksuhäiriömerkinnällä luottorekisterissä on monenlaisia vaikutuksia, sillä se voi se voi estää vuokra-asunnon saamisen, vaikeuttaa työllistymistä ja lisätä syrjäytymisriskiä (Hiilamo ym. 2021).
Rahapuhe purkaa stigmaa ja lisää hallinnan tunnetta
Tutkimukset osoittavat, että rahasta puhuminen on Suomessa edelleen osittain tabu, vaikka julkinen rahapuhe on muuttunut hyväksyttävämmäksi. S-Pankin Talouden tabut -kyselyssä (2025) lähes kolmannes suomalaisista ei puhu omista raha-asioistaan edes läheisilleen, ja 46 % on kokenut häpeää taloudellisesta tilanteestaan ainakin joskus. Häpeä ja vaikeneminen voivat johtaa siihen, että nuoret kantavat taloushuolia yksin, mikä kuormittaa mielenterveyttä ja lisää stressiä.
Avoin rahapuhe normalisoi raha-asioista keskustelua ja vähentää stigmaa. Tutkimus (Meister ym. 2025) osoittaa, että ihmiset, jotka keskustelevat säännöllisesti raha-asioistaan, kokevat vähemmän taloudellista ahdistusta ja enemmän kontrollia omasta tilanteestaan. Tutkimuksessa havaittiin, että pelkkä huolien sanoittaminen auttaa jäsentämään ajatuksia ja siirtää mielentilaa epävarmuudesta selkeyteen.
Miksi rahapuhe on kriittistä juuri nyt?
Nuorten talousympäristö on muuttunut radikaalisti. Digitalisaatio, sosiaalisen median kulutuspaineet ja verkkohuijaukset vaativat nuorilta uudenlaisia taitoja (OP Media 2025). Jo hyvin nuorena altistutaan kohdennetulle mainonnalle ja kulutusluottojen houkutuksille. Samalla talouslukutaidon puutteet voivat heikentää omaa hallinnan tunnetta ja lisätä epävarmuutta talousasioissa. Talouslukutaidolla tarkoitetaan kykyä hallita omaa taloutta, tehdä tietoisia ja kestäviä taloudellisia päätöksiä sekä sopeutua muuttuviin taloudellisiin tilanteisiin. Sarenin mukaan (2025) talouslukutaito vaikuttaa merkittävästi nuorten taloudelliseen hyvinvointiin: se lisää hallinnan tunnetta ja vähentää stressiä.
Taloushuolet kytkeytyvät mielenterveyteen, osallisuuteen ja jopa fyysiseen terveyteen. Koronapandemia korosti nuorten taloushuolia entisestään. Tutkimuksen mukaan nuoret kokivat pandemian vaikutukset omaan talouteen ja uraan muita ikäryhmiä vakavampina, mikä heikensi hyvinvointia ja lisäsi epävarmuutta (Nuckols ym. 2024). Avoin keskustelu raha-asioista voi purkaa raha-asioihin liittyvää häpeää, vahvistaa nuorten taloudellista toimintakykyä ja auttaa heitä tekemään tietoisempia päätöksiä muuttuvassa digitaalisessa kulutusympäristössä.
Miten rahapuhetta voidaan edistää?
Rahapuheen vahvistaminen vaatii monitasoista lähestymistapaa. Ammattilaisten rooli on keskeinen: nuoria kohtaavat opettajat ja sosiaalialan asiantuntijat voivat ottaa raha-asiat puheeksi neutraalisti ja ratkaisukeskeisesti, jolloin keskustelu ei tunnu syyllistävältä vaan tukee nuoren omaa toimijuutta. Vertaistuki ja tarinat ovat toinen tärkeä keino. Nuorten omat kokemukset ja tarinat madaltavat kynnystä puhua rahasta ja luovat samaistumispintaa. Lasten ja nuorten säätiö (2020) tuo esiin , että rahapuheeseen tarvitaan yksinkertaisuutta ja tarinallisuutta, jotta kaikilla on mahdollisuus ymmärtää sitä ja osallistua siihen. Helposti saavutettava tieto on välttämätöntä: selkeät, kohderyhmälle sopivat materiaalit ja sosiaalisen median sisällöt tukevat rahapuhetta ja talousosaamista arjen tasolla.
Kulttuuri, jossa rahapuhe on arkipäiväistä ja luontevaa – ei vain kriisitilanteiden keskustelua, tulisi olla osa nuorten normaalia arkea. Avoin rahapuhe voi aidosti vahvistaa nuorten taloudellista toimintakykyä ja hyvinvointia. Rahapuhe on yhteiskunnallinen investointi. Kun nuoret oppivat puhumaan rahasta ja hallitsemaan talouttaan, yhteiskunnan tasolla vähennämme velkaantumista, syrjäytymistä ja taloushuolista johtuvaa mielenterveyskuormaa.
Kirjoittaja
Sanna Apajalahti työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja toimii RAPU-rahapuhetta nuorille -hankkeessa asiantuntijana. RAPU – rahapuhetta nuorille -hanke on EU:n osarahoittama.
Lähteet
Gariev, V. 2025. Woman holding credit card and phone for online shopping. Unplash. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://unsplash.com/photos/woman-holding-credit-card-and-phone-for-online-shopping-0byhYAVF1Do
Hiilamo, A., Keski-Säntti, M., Kääriälä, A. & Hiilamo, H. 2021. Nuorten aikuisten maksuhäiriömerkinnät – rekisteritutkimus ikäkohorteilla 1987 ja 1997. Itla Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö. Viitattu 26.11.2025. Saatavissa https://itla.fi/wp-content/uploads/2024/01/Horisontti-2021-2-Maksuhairiomerkinnat-rekisteritutkimus.pdf
Lasten ja nuorten säätiö. 2020. Rahapuhe kuuluu kaikille. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://nuori.fi/blog/rahapuhe-kuuluu-kaikille/
Meister, M., Gladstone, J. & Garbinsky, E. 2025. Opening up about money: The unexpected benefits of personal financial disclosure. Organizational Behavior and Human Decision Processes. Vol 189. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.obhdp.2025.104430
Nuckols, J., Wilska, T., Sirola, A. 2024. A year after COVID-19 in three countries: The impact of the war in Ukraine and economic crisis on everyday life and wellbeing in Finland, Sweden, and the UK. YFI julkaisuja.19. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9939-1
OP Media. 2025. Kolme suurta rahamuutosta – nämä rahaan liittyvät asiat ovat nykynuorilla aivan toisin kuin heidän vanhemmillaan. Viitattu 26.11.2025. Saatavissa https://www.op.fi/web/op-pohjois-hame/-/kolme-suurta-rahamuutosta
Sarén, K. 2025. Talouslukutaidon vaikutus nuorten talouskäyttäytymiseen ja taloudelliseen hyvinvointiin. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT. Viitattu 2.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052754977
S-Pankki. 2025. Talouden tabut -kyselytutkimus. Viitattu 26.11.2025. Saatavissa https://dokumentit.s-pankki.fi/tiedostot/s-pankki-talouden-tabut-kyselytutkimus-2025
Yle. 2024. Maksuhäiriöiden määrä kasvoi räjähdysmäisesti – merkintöjä erityisesti nuorilla. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20142601
