Hedelmällisyyden tukeminen ja lisääntymisterveyden edistäminen

Lapsettomuus on yleistynyt, ja jopa 15 % pareista kokee sitä jossakin elämänvaiheessa. Syynä voivat olla naisen, miehen tai molempien hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät, mutta noin neljäsosassa tapauksista syytä ei löydy. (Tiitinen 2022.) Yksi merkittävä tekijä on raskauden yrittämisen siirtäminen myöhäisempään elämänvaiheeseen, sillä koulutus ja työura ovat entistä suuremmassa osassa ihmisten elämää (Tulppala 2000). Aiheen esiin tuominen lisää tietoisuutta, tarjoaa tukea ja korostaa lisääntymisterveyden merkitystä osana omaa hyvinvointia (Botha & Ryttyläinen-Korhonen 2016, 10).

Terveet elintavat lisääntymisterveyden perustana

Hedelmällisyyttä voidaan edistää terveellisillä elintavoilla ja varhaisella neuvonnalla. On tärkeää, että nuoret saavat tietoa terveysvalintojen vaikutuksesta hedelmällisyyteen sekä seksitautien ehkäisystä. Ikä vaikuttaa hedelmällisyyteen, ja erityisesti naisen hedelmällisyys heikkenee 35 ikävuoden jälkeen. Myös elintavat, kuten liikunta, ravitsemus, päihteiden käyttö ja ympäristötekijät, voivat joko tukea tai heikentää hedelmällisyyttä. (Botha & Ryttyläinen-Korhonen 2016, 61–62.)

Painonhallinta on keskeistä, sillä ylipaino voi aiheuttaa hormonihäiriöitä ja heikentää hedelmällisyyttä sekä naisilla että miehillä. Monipuolinen ruokavalio, riittävä D-vitamiinin ja foolihapon saanti sekä tupakoinnin välttäminen tukevat raskautta. Lisäksi tietyt lääkkeet voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen ja ne on syytä huomioida raskauden suunnittelussa. (Botha & Ryttyläinen-Korhonen 2016, 63–64.)

Lapsettomuus voi olla merkittävä haaste, ja jokainen kokee sen omalla tavallaan. Se vaikuttaa parisuhteeseen, intiimiin yhteyteen ja minäkuvaan, sillä hedelmällisyys liitetään usein seksuaalisuuteen. Lapsettomuus on sekä traumaattinen että kehityksellinen kriisi. Psyykkinen tuki on tärkeää koko hoitoprosessin ajan, erityisesti hoitoihin hakeutuessa, niiden päättyessä tai lahjasukusolujen käyttöä harkittaessa. Myös onnistuneen raskauden jälkeen tuki on tarpeen, sillä pitkään odotettu vanhemmuus voi herättää pelkoja. Vertaistuki on monille lapsettomille pareille korvaamatonta. (Tulppala, 2002.)

Tiedolla ja neuvonnalla kohti parempaa lisääntymisterveyttä

Hedelmällisyys ja siihen vaikuttavat tekijät ovat monelle epäselviä. Tutkimusten mukaan tietoisuuden lisääminen hedelmättömyyden riskitekijöistä ja niiden kehittymisen syistä on merkittävä askel hedelmällisyyden tukemisessa. Kun ihmiset ymmärtävät, mitkä tekijät vaikuttavat hedelmällisyyteen, he voivat tehdä tietoisempia valintoja elintavoissaan ja ehkäistä riskitekijöitä ajoissa. (Zalewska ym. 2024.)

Bodinin ym. (2021) tutkimusten mukaan hedelmällisyystietoisuus ja avoimuus hedelmällisyysongelmista ovat kasvaneet sukupolvien myötä. Nuoret aikuiset arvostavat hedelmällisyystietoa, mutta samalla hedelmällisyydestä puhuminen voi herättää ahdistusta, erityisesti naisissa. Monilla on uskomuksia hedelmällisyydestä, jotka eivät perustu tieteelliseen näyttöön, vaan henkilökohtaisiin tai muiden kokemuksiin, mediakertomuksiin ja yhteiskunnallisiin odotuksiin.

Bodin ym. (2021) toteavatkin, että erityisesti nuorimmat ikäryhmät, eli 17–24-vuotiaat, olivat vastaanottavaisimpia hedelmällisyystiedolle. Tämä viittaa siihen, että tietoa on helpompi vastaanottaa ennen kuin vanhemmuuden päätökset tulevat ajankohtaisiksi. Hedelmällisyyskasvatusta ja tietoisuuden lisäämistä voidaankin hyödyntää jo nuoremmalla iällä. Nuoret aikuiset, eli 25–35-vuotiaat toivoivat, että olisivat saaneet enemmän tietoa hedelmällisyydestä jo kouluaikana. (Bodin ym. 2021.)

Hedelmällisyyskasvatuksen lisääminen kouluissa näyttäisi olevan paras tapa edetä, sillä tieto hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä voi auttaa tekemään tietoisia päätöksiä lisääntymisestä tulevaisuudessa. Tutkimukset osoittavat, että sukupolvien myötä hedelmällisyyteen liittyvä tietoisuus on lisääntynyt, mutta samalla se voi aiheuttaa ahdistusta, erityisesti nuorilla aikuisilla. (Niiranen & Toivanen 2024.)

Lähteet

Bodin, M., Plantin, L., Schmidt, L., Ziebe, S. & Elmerstig, E. 2021. The pros and cons of fertility awareness and information : a generational, Swedish perspective. Viitattu 22.3.2025. Saatavissa https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/14647273.2021.1968045?rfr_dat=cr_pub++0pubmed&url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori%3Arid%3Acrossref.org#abstract

Botha, E. & Ryttyläinen-Korhonen, K. 2016. Naisen hoitotyö. Sanoma Pro Oy. Helsinki.

Niiranen, J. & Toivanen, E. 2024. Hedelmällisyyden tukeminen ja lapsettomuus: Tietoisuuden ja tukitoimien merkitys. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.3.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503265052

Tiitinen, A. 2022. Lapsettomuus. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 22.3.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00151

Tulppala, M. 2002. Lapsettomuuden tuska. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2002; 118(5): 531–536. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 22.3.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo92833

Zalewska, O., Wszolek, K., Piet, M., Wilczak, M. & Chmaj-Wierzchowska, K. 2024. Women’s Awareness of Reproductive Health. 2024. Viitattu 22.3.2025. Saatavissa https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10819813/