Ikäihmisten hoidontarpeen arvion osaaminen ja sen merkitys kasvaa alati väestön ikääntyessä. Hoidontarpeen arvioinnista tekee haastavaa se, että ikäihmisillä on useita samanaikaisia kroonisia sairauksia ja terveydellisiä ongelmia. Tämä muodostaa haasteen diagnoosien tekemiseen ja hoitoon, sillä yhden sairauden hoito voi vaikuttaa toiseen. (Wuorela & Viikari 2019.)
Nykyisin terveydenhuoltolaki ohjaa hyvinvointialueita ja HUS-yhtymää järjestämään potilaan hoidontarpeen arvion ja pääsyn kiireettömään ja kiireelliseen hoitoon. Hoidontarpeen arvion tulisi olla laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön tekemä. (Terveydenhuoltolaki 2010/1326.)
Ikäihmisten hoidontarpeen arvioinnin osaaminen on tärkeää monesta eri syystä. Se mahdollistaa yksilöllisen ja tehokkaan hoidon, tukee ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa, varmistaa resurssien järkevän käytön sekä oikea-aikaisuuden sekä tukee ikäihmisten fyysistä, psyykkistä sekä sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia. Huolellisesti tehdyllä arviolla lisätään potilasturvallisuutta sekä työn sujuvuutta sekä säästetään terveydenhuollon kustannuksissa. (Syväoja ym. 2009.)
Onnistunut arviointi auttaa riskienhallinnassa
Monisairaat ikäihmiset ovat suuressa riskissä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn heikkenemiselle sairaalahoitojakson aikana (Wuorela & Viikari 2019). Näitä riskejä ovat muun muassa painehaavat, erilaiset infektiot ja delirium. Delirium on akuutti ja vakava aivojen toiminnan häiriö, jonka oireita ovat esimerkiksi äkillisesti alkanut sekavuus, hikoilu, sykkeen ja verenpaineen nousu sekä kognitiivisten toimintojen huononeminen. Deliriumille altistavia tekijöitä ovat muun muassa päihteet, korkea ikä, muistisairaus sekä aistitoimintojen heikentyminen. Delirium on sairaustilana hengenvaarallinen ja voi hoidettunakin johtaa kognitiivisten toimintojen vaurioihin. (Rovasalo 2023.)
Tarkistuslistat auttavat hoidontarpeen arviointia onnistumaan
Hoidontarpeen arviointi on taito, jota on mahdollista kehittää ja jota tarvitaan jokaisessa sosiaali- ja terveysalan yksikössä ja toimipisteessä. Työn helpottamiseksi on laadittu erilaisia tarkistuslistoja sekä ohjeita, kuten ISBAR ja NEWS, jotka helpottavat yksittäisen työntekijän suoriutumista työtehtävästä. Tarkistuslistat vähentävät virheitä, lisäävät potilasturvallisuutta sekä kannustavat jäsentelemään ja käyttämään jo olemassa olevia taitoja. (Jonsson ym. 2011.)
Osana ensihoitajaopintoja valmistui kehittämistyönä tarkistuslista, joka suunnattiin työkaluksi ikäihmisten asumispalvelujen hoitohenkilökunnalle helpottamaan hoidon tarpeen arviota tilanteessa, jossa asukkaan vointi äkillisesti heikkenee. Tarkistuslistan pohjana käytettiin ensihoidon käyttämää ensiarviota sekä jo olemassa olevia ohjeistuksia, kuten NEWS:ä ja ISBARIA. Tavoitteena oli yhtenäistää hoidon tarpeen arviointia, helpottaa asukkaan tilan arviointia ja selkeyttää konsultaatiota.
Kirjoittajat
Mia Kontiainen ja Mari Hartikainen ovat ensihoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulussa.
Tia Windahl työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa ensihoidon lehtorina.
Lähteet
alpay tonga. 2018. Grayscale photo of smiling woman. Unsplash. Viitattu 26.9.2024. Saatavissa https://unsplash.com/photos/grayscale-photo-of-smiling-woman-in-crew-neck-t-shirt-EntovEnMZl4
Jonsson, P., Koivurata-Vaara, P., Persephone, D., Finne-Soveri, H., Keistinen, T., Kinnunen, M., Koistinen, P., Nenonen, M., Nio, A., Nordström, S., Ojanen, J., Pennanen, P., Rintanen, H., Saario, I. & Salminen, K. 2011. Potilasturvallisuusopas. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 18.8.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80154/b6783c8b-f465-403b-85f7-90f92f4c971f.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Rovasalo, A. 2023. Sekavuustila (delirium). Terveyskirjasto. Viitattu 10.8.2024. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00357
Syväoja, P. & Äijälä, O. 2009. Hoidon tarpeen arviointi. Helsinki: Tammi.
Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326. Finlex. Viitattu 16.8.2024. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326
